Paljonkohan ruotsinkielisten osuus yliopisto-opiskelijoista olisi, jos ruotsinkielisille ei olisi alempia pisterajoja?
Tutkimusten mukaanhan ruotsinkielisten äo on suomenkielisiä alempi, mutta miten paljon tämä vaikuttaisi yliopistoon pääsevien määrään?
"Nyt se on tutkittu: Suomea äidinkielenään puhuvilla korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla"
Kommentit (48)
På bara hundra år kan ett helt språk nästan försvinna om det utsätts för en hårdför språkpolitik. Kvänerna i Norge blev offer för en förnorskningspolitik, som fortfarande är ett öppet sår. Vår korrespondent berättar om förtryck och oförståelse i en tid då ingen fick vara annorlunda.
Lääkis ja oikkis pääsevät alemmilla pisteillä.
Vierailija kirjoitti:
På bara hundra år kan ett helt språk nästan försvinna om det utsätts för en hårdför språkpolitik. Kvänerna i Norge blev offer för en förnorskningspolitik, som fortfarande är ett öppet sår. Vår korrespondent berättar om förtryck och oförståelse i en tid då ingen fick vara annorlunda.
Ruotsissa ruotsia puhuu 10 miljoonaa ihmistä. Koska ruotsi ei siis ole uhanalainen kieli, ei Suomella ole mitään velvollisuutta sitä tukea. Jos ruotsi ei Suomessa säily, niin sitten ei säily. Ruotsissa se säilyy kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Lääkis ja oikkis pääsevät alemmilla pisteillä.
Minkä verran alemmat pisterajat ruotsinkielisillä on?
Vierailija kirjoitti:
TKK:ssa oli suomen- ja ruotsinkielisille ihan samat pisterajat. Ainakin omalla vuosikurssillani noin 10 % opiskelijoista oli ruotsinkielisiä.
Onkohan noin? Ainakin lääkiksessä pisteet on suhteutettu, pääsykoepisteet eri linjojen välillä eivät ole vertailukelpoisia, pitäisi tietää raakapisteet. Niitä ei kerrota jostain syystä.
Vierailija kirjoitti:
Lääkis ja oikkis pääsevät alemmilla pisteillä.
Ja kauppatieteessä on ruotsinkielisille moninkertaisesti paikkoja väestöosuuteen verrattuna.
Ihan sattumalta juuri kaikkein rahakkaimmmat ja halutuimmat alat! :O
Ovatko he ns. "erityisiä", kun tarvitsevat opintoihin erityistä apua ja tukea?
"Ruotsinkieliset koululaiset ovat vuoden jäljessä suomenkielisten koululaisten Pisa-tuloksia. Silti ruotsinkielisiä opiskelee lukioissa suhteessa väestömäärään enemmän kuin suomenkielisiä koululaisia. Ruotsinkielisten nuorten on myös helpompi päästä opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkielisten nuorten."
"suomenkielisistä nuorista kolmannes pääsee opiskelemaan korkeakouluihin ja yliopistoihin, kun ruotsinkielisistä opiskelemaan pääsee puolet"
"Ruotsinkieliset pääsevät sisään heikommilla tiedoilla
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle"
"opetusministeriöstä kerrotaan, että ruotsinkielisten juristien, lääkärien ja opettajien koulutusta ei suinkaan vähennetä, vaan sitä tullaan päinvastoin lisäämään tulevaisuudessa."
Kateellisten jorinoita. Tuntemani suomenruotsalaiset eivät kaikki päässeet mihinkään opiskelemaan ja ainakin yksi istuu vankilassa. Ei ne kaikki ole menestyjiä. Yksi ylimielinen "ja minustahan tulee lääkäri!" ei päässyt läkikseen millään kielellä kunnes keksi hakea Puolaan opiskelemaan.
Kaikki ovat tasa-arvoisia, mutta toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.
Vierailija kirjoitti:
Kateellisten jorinoita. Tuntemani suomenruotsalaiset eivät kaikki päässeet mihinkään opiskelemaan ja ainakin yksi istuu vankilassa. Ei ne kaikki ole menestyjiä. Yksi ylimielinen "ja minustahan tulee lääkäri!" ei päässyt läkikseen millään kielellä kunnes keksi hakea Puolaan opiskelemaan.
No niin härskejä kiintitöitä ei sentään (ainakaan vielä?) kehdata ottaa käyttään, että apukoulutiedoilla pääsisi lääkikseen, kunhan on ruotsinkielinen.
Vierailija kirjoitti:
Kateellisten jorinoita. Tuntemani suomenruotsalaiset eivät kaikki päässeet mihinkään opiskelemaan ja ainakin yksi istuu vankilassa. Ei ne kaikki ole menestyjiä. Yksi ylimielinen "ja minustahan tulee lääkäri!" ei päässyt läkikseen millään kielellä kunnes keksi hakea Puolaan opiskelemaan.
Mitä ihmeen kateutta se on, jos kritisoi sitä, että ihmisiä asetetaan eri asemaan kielen perusteella, mikä on muuten ihan perustuslaissakin kielletty?
Opetusministeri Gustafsson yrittää aikoinaan puuttaa tähän suomenkielisten syrjintään, mutta RKP piti hänelle kurinpalautuksen ja asia haudattiin vähin äänin.
"Opetusministeriö saattaa puuttua keittiön kautta ruotsinkielisten suosimiseen yliopistojen opiskelijavalinnoissa. Opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd.) mukaan ministeriö voi puuttua asiaan yliopistojen tulosneuvotteluissa."
"Kaikilla on oltava tasa-arvoiset mahdollisuudet päästä yliopistoon, eikä millään kansalaisryhmillä voi olla mitään etuoikeuksia."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TKK:ssa oli suomen- ja ruotsinkielisille ihan samat pisterajat. Ainakin omalla vuosikurssillani noin 10 % opiskelijoista oli ruotsinkielisiä.
Onkohan noin? Ainakin lääkiksessä pisteet on suhteutettu, pääsykoepisteet eri linjojen välillä eivät ole vertailukelpoisia, pitäisi tietää raakapisteet. Niitä ei kerrota jostain syystä.
TKK:n (nykyisin Aallon tekniikan alan) pääsykokeissa pisteitä ei ole mitenkään suhteutettu, vaan pisterajoista näkee suoraan, mitä vaaditaan sisäänpääsyyn mihinkin hakukohteeseen. Ruotsinkielisille ei ole mitään omaa kiintiötä, vaan kaikille on samat pisterajat.
Vierailija kirjoitti:
Kateellisten jorinoita. Tuntemani suomenruotsalaiset eivät kaikki päässeet mihinkään opiskelemaan ja ainakin yksi istuu vankilassa. Ei ne kaikki ole menestyjiä. Yksi ylimielinen "ja minustahan tulee lääkäri!" ei päässyt läkikseen millään kielellä kunnes keksi hakea Puolaan opiskelemaan.
Miksi olla kateellinen sitä, että toiset menestyvät huonommin? Jos saa merkittäviä etuoikeuksia eikä silti pääse opiskelemaan tai joutuu peräti vankilaan, se on ihan oma vika.
Ei ole kateellisten jorinaa haluta perusteluja, kun yhdelle väestöryhmälle annetaan etuoikeuksia muuten vaan. Vai onko suomenruotsalaisissa jotain vikaa, kun he tarvitsevat erikoiskohtelua? Heikot PISA-tulokset tunnetaan, mutta ihanko apupyöriä tarvitsette? Vammaisille ja lukihäiriöisille suon helpotukset opiskeluhaussa.
Yleensä heikommassa asemassa olevia (esim. vammaiset) voidaan jollain tavalla suosia, jotta he tosiasiallisesti olisivat tasa-arvoisemmassa asemassa pääväestön kanssa.
Ruotsinkieliset ovat kuitenkin jo lähtökohtaisesti etuoikeutetussa asemassa, joten tuntuu aika pöyristyttävältä, että heille on vielä tällainen oikotie yliopistojen parhaimmille opiskelualoille.
Ruotsinkielisten suosimista perustellaan ruotsinkielisten palveluiden järjestämisellä. Mutta sitä vartenhan on jokaisen suomenkielisen pakkoruotsi! Eikö tuo ala olla jo aika ylimoitettua, että pienen 5%:n vähemmistön palvelemista varten on SEKÄ suomenkielisten pakkoruotsi ETTÄ ruotsinkielisille alemmat pisterajat? Ja jatkuvasta kitinästä päätellen tämäkään ei vielä ruotsinkielisille tunnu riittävän.
TKK:ssa oli suomen- ja ruotsinkielisille ihan samat pisterajat. Ainakin omalla vuosikurssillani noin 10 % opiskelijoista oli ruotsinkielisiä.