Miten ihmisistä on tullut niin äärimmäisen lapsivastaisia ja lapsiperheitä arvostelevia? Onko tämä.vain aikuisten maailma?
Luin Hanna Sumarin kirjoituksen, missä kertoi järkyttyneen lapsiperheen ravintolavierailusta äidin antaessa lapselle vapauden valita, mitä buffetista syö. Sumari oli järkytykseltään joutunut poistumaan ravintolasta. Juttua kommentoi varmaan sata ihmistä, joiden kaikkien mielipide oli, että HEIDÄN OMAT lapset ovat hyvin käyttäytyviä, mutta MUIDEN KAKARAT eivät osaa käyttäyttä ravintolassa, tai missään muuallakaan. Osa oli sitä mieltä, että ravintoloihin ei pitäisi päästää alle 18-vuotiaita edes aikuisten seurassa.
Nykyisin suuri ongelma on myös häät. Miten kutsukortit kirjoitetaan oikein, jotta vieraat tajuavat hienovaraisin vihjailuin, että lapset eivät ole tervetulleita juhliin.
Lentokoneisiinkaan lapsia ei saisi viedä, eikä muihinkaan kulkuvälineisiin; busseihin tai juniin. Omalla autolla ilmeisesti voi vielä mennä, kunhan ei caan huoltoasemalla erehdy ottamaan lapsia mukaan ABC:lle taukokahville ja -mehulle, ettei lapset häiritse muita ihmisiä.
Ruokakaupoihin lapsilla on ehdoton porttikielto, jos tulee vaikka itku, niin kassajonossa edessä seisovalta tädiltä menee hermot ja päivä pilalle ja pakko kirjoittaa blogiin, ettei nykypäivänä ole vanhemmuutta, eikä kykyä kasvattaa lapsia.
Taloyhtiöiden leikkipaikoille ei voi päästää lapsia -nurmikko menee pilalle, hiekkalelut pilaavat maisemoinnin ja sattaapa joku piirtää asfalttiin katuliidullakin. Joten leikkipaikoille ei lapsilla ole mitään asiaa!
Ymmärrän, Sumari kirjoitti huonosti käyttäytyvistä lapsista. Eikö hän ja muutkin ymmärrä, että jokaisella, myös heillä itsellään, on lapsena ollut huonot hetkensä. Ilmeisesti aikuisenakin, koska äiti ei ole opettanut, että ihan kaikkea ei tarvitse sanoa ääneen.
Minua itseäni oikeasti pelottaa ja jännittää liikkua lapseni kanssa julkisesti, vaikka lapsi käyttäytyisi kuinka hyvin, koska pelkään koko ajan mitä muut ihmiset ajattelevat lapsestani ja ettei häntä ole toivottu julkisiin paikkoihin.
Onko tämä ilmiö vain suomalainen, vai onko muissa maissa sananlaista kulttuuria, että lapset eivät saisi näkyä missään?
Sumari voi miettiä vanhainkodissa aikanaan, että se joka häntä vanhaa ihmistä hoitaa, syöttää vuodepotilaana ja vaihtaa vaippoja, saattaa olla juuri tuo pieni lapsi, joka pilasi hänen päivänsä ravintolassa, lapsi jonka lapsenomainen suhtautuminen ruokailutilanteeseen sai hänen raivonsa äärimmilleen, hoitaa nyt häntä viimeisinä elinvuosina, jotta hän saisi arvokkaan loppuelämän.
Onko todella niin, että ihminen on ainoa laji, joka kokee seuraavan sukupolven niin vastenmielisenä, eikä ymmärrä että lapset eivät ole vielä valmiita aikuisia. Minne ihmisiltä on kadonnut inhimillisyys, missä aikuisten sydän oikein on?
Kommentit (205)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa nämä jotka sanoo ettei lasten ääntä enää nestettä varsinkin kun äitini sukupolvi ja sitä aiemmat kasvatettiin säännöllä "lasten pitää näkyä mutta ei kuulua". Ja jos vähääkään ääntä pidit tai sanoit jotain aikuisten keskusteluun sait selkään.
Ennen tehtiin oikein. Nykyään väärin.
Minun lapsuudessani sai selkäsaunan tai tukistuksen, jos toimi vanhempien mielestä väärin. En sanoisi, että ennen tehtiin oikein.
Nyt ollaan ehkä menty toiseen ääripäähän siksi, ettei tahdota sortua entisajan virheisiin. Arneijamainen komentelu, käskytys, haukkuminen ovat lapsuudestani tuttuja asioita. Ne ovat aiheuttaneet paljon henkistä pahoinvointia lapsille. On pakotettu syömään vastenmielisiä ruokia, koska lautanen on olkut pakko syödä tyhjäksi jne.
Olen varmaan ollut vanhempana liian salliva, koska en ole halunnut siirtää muksuille samaa, mitä itse olen kokenut.Pahoittelen, lapsuutesi on ollut vähintääkin erikoinen, mutta kai ymmärrät ettei tuo ole normaalia kasvatusta eikä sinun pidä olla lepsu lapsillesi koska itse olet elänyt liian tiukassa kurissa.
Tuo alkuperäisen kuvailema on hyvin tavallista suomalaista 50-70-luvun kasvatusta. Eli puhupa asioista, joista tiedät jotain.
Tänäkin päivänä lapsia nöyryytetään monin tavoin. Käsketään laulamaan suvulla, ujon ujoutta päivitellään suuren vierasjoukon edessä. Miettikää jos teille tehtäisiin noin töissä, sehän olisi nöyryyttävää - ja itse asiassa kiusaamista.
Kasvatusalan ammattilainenMä olen syntynyt 70-luvun lopulla, yhtäkkiä 80-luvulla kasvatus muuttui jotenkin, vai? Selkääni en saanut mutta rajat oli. En mä tiedä missä te olette kasvaneet mutta meidän suvussa kenenkään ei tarvinnut laulaa/esiintyä jos ei halunnut.
Ja mitä sitten, vaikka kuinka tavallista olisinkin ollut? Sehän sitten oikeuttaa ammattilaisen mielestä jättää lapset kokonaan kasvattamatta? Joku kosto omille vanhemmille, hähää iskä ei antanut valvoa yli kahdeksaan eikä ruuaksi saanut kuin puuroa, joten omat lapset valvoo aamun asti viisivuotiaana ja syövät suklaata. Siitäs sait, iskä!Alkoi muuttua kyllä. Puhut suvustasi, se on melko epäuskottava otanta eikä kerro koko väestöstä.
Suomen kansa- ja peruskouluissa oli laulukokeita, mutta onneksi juuri sinun sukusi ei tarvinnut osallistua.
Sitten puhut taas isästäsi, joka ei antanut mennä nukkumaan myöhään. No olipa viisas isä.
Mutta tarkoitaa siti, etä kaiki eivät olleet autoritäärisiä kasvattajia.
(Toinen vastaaja - eli kaksikin erimerkkiä).
Sumari on ihan oikeassa.
Kohta taas pahin painajainen on edessä, kun turistit ovat liikkeellä ja pitäisi ehtiä noutopöydästä ehtiä syödä puolen tunnin ruokatunnilla.
Joka kesä, jotkut äidit valtaavat noutopöydät ja kyselevät lapsiltaan eri vaihtoehtoja.
Otatko tätä salaattia ja lapsi ottaa,
Hetken päästä lapsi muuttaa mielensä ja sanookin ettei ota, vaan tuota toista ja ihan mukisematta äiti palauttaa kulhoon ottamansa salaatin ja samaa jatkuu kaikkien tarjonnan kanssa. Jotain tolkkua pitäisi saada joidenkin mammojen ruokailukäyttäytymiseen.
Ja herää kysymys, miten jotkut vanhemmat pystyvät tekemään ruokailun joutuisasti, vaikka olisi useampi lapsi mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa nämä jotka sanoo ettei lasten ääntä enää nestettä varsinkin kun äitini sukupolvi ja sitä aiemmat kasvatettiin säännöllä "lasten pitää näkyä mutta ei kuulua". Ja jos vähääkään ääntä pidit tai sanoit jotain aikuisten keskusteluun sait selkään.
Ennen tehtiin oikein. Nykyään väärin.
Minun lapsuudessani sai selkäsaunan tai tukistuksen, jos toimi vanhempien mielestä väärin. En sanoisi, että ennen tehtiin oikein.
Nyt ollaan ehkä menty toiseen ääripäähän siksi, ettei tahdota sortua entisajan virheisiin. Arneijamainen komentelu, käskytys, haukkuminen ovat lapsuudestani tuttuja asioita. Ne ovat aiheuttaneet paljon henkistä pahoinvointia lapsille. On pakotettu syömään vastenmielisiä ruokia, koska lautanen on olkut pakko syödä tyhjäksi jne.
Olen varmaan ollut vanhempana liian salliva, koska en ole halunnut siirtää muksuille samaa, mitä itse olen kokenut.Pahoittelen, lapsuutesi on ollut vähintääkin erikoinen, mutta kai ymmärrät ettei tuo ole normaalia kasvatusta eikä sinun pidä olla lepsu lapsillesi koska itse olet elänyt liian tiukassa kurissa.
Tuo alkuperäisen kuvailema on hyvin tavallista suomalaista 50-70-luvun kasvatusta. Eli puhupa asioista, joista tiedät jotain.
Tänäkin päivänä lapsia nöyryytetään monin tavoin. Käsketään laulamaan suvulla, ujon ujoutta päivitellään suuren vierasjoukon edessä. Miettikää jos teille tehtäisiin noin töissä, sehän olisi nöyryyttävää - ja itse asiassa kiusaamista.
Kasvatusalan ammattilainenPöh - ei pidä yleistää, että kaikki vanhemmat oli 50-70-l hirviöitä, vaikka lapsiltaKIN odotettiin hyvää käytöstä. Ei esim. meillä koskana käytetty fyysistä rangaistusta tai käskytetty, pilkatttu. Eikä koulussakaan.
Nykyvanhemmissa on ihan yhtälailla niitä, jotka nöyryyttää lapsiaan nykyään, kuten sanotkin, kuin silloin. Ja myös käyttää nykyäänkin fyysistä rankaisemista - Erika ääriesimerkkinä, jonka kaikki tietää.
Väitteeni perustuu tutkittuun historiatietoon tuon ajan kasvatuksesta, joka kyllä perustui hyvin paljon häpeälle ja luunapit sekä selkäsauna olivat tavallisia tähän päivään verrattuna. Tämä on FAKTA. Lue kirjoja, se avartaa
Taidatkin olla hyvinkasvatettu äiti, noista isoista kirjamista päätellen?
Pistäpä sitten parit faktat kehiin, että kaikkia lapsia olisi rangaistu fyysisesti tai ketään ei nykyään. Tai että nykyvanhemmat eivät pilkkaisi lapsiaan (tuota häpeän tunnetta) - eipä taida löytyä tutkimusta?
*kasvatusalan ammattilainen*
Kun tutkitaan väestön suhtautumista lapsiin ja kasvatukseen eri aikoina, pyritään löytämään ajalle tyypillinen yleinen linja ja kasvatustapa. Eli oliko väkivalta yleistä vai harvinaista. Paheksuttiinko sitä vai oliko se hyväksyttyä.
Ei minkäänlainen tutkimus ole kiinnostunut osoittamaan, että jonakin aikana oli yksi ihminen joka ei lyönyt ja yksi ihminen, joka löi. Totta kai niitä on joka ajassa ollut, oletettavasti, mutta en näe miten ihmeessä se on olennaista. Se on itsestäänselvyy.
Yleisyys merkitsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa nämä jotka sanoo ettei lasten ääntä enää nestettä varsinkin kun äitini sukupolvi ja sitä aiemmat kasvatettiin säännöllä "lasten pitää näkyä mutta ei kuulua". Ja jos vähääkään ääntä pidit tai sanoit jotain aikuisten keskusteluun sait selkään.
Ennen tehtiin oikein. Nykyään väärin.
Minun lapsuudessani sai selkäsaunan tai tukistuksen, jos toimi vanhempien mielestä väärin. En sanoisi, että ennen tehtiin oikein.
Nyt ollaan ehkä menty toiseen ääripäähän siksi, ettei tahdota sortua entisajan virheisiin. Arneijamainen komentelu, käskytys, haukkuminen ovat lapsuudestani tuttuja asioita. Ne ovat aiheuttaneet paljon henkistä pahoinvointia lapsille. On pakotettu syömään vastenmielisiä ruokia, koska lautanen on olkut pakko syödä tyhjäksi jne.
Olen varmaan ollut vanhempana liian salliva, koska en ole halunnut siirtää muksuille samaa, mitä itse olen kokenut.Pahoittelen, lapsuutesi on ollut vähintääkin erikoinen, mutta kai ymmärrät ettei tuo ole normaalia kasvatusta eikä sinun pidä olla lepsu lapsillesi koska itse olet elänyt liian tiukassa kurissa.
Tuo alkuperäisen kuvailema on hyvin tavallista suomalaista 50-70-luvun kasvatusta. Eli puhupa asioista, joista tiedät jotain.
Tänäkin päivänä lapsia nöyryytetään monin tavoin. Käsketään laulamaan suvulla, ujon ujoutta päivitellään suuren vierasjoukon edessä. Miettikää jos teille tehtäisiin noin töissä, sehän olisi nöyryyttävää - ja itse asiassa kiusaamista.
Kasvatusalan ammattilainenMä olen syntynyt 70-luvun lopulla, yhtäkkiä 80-luvulla kasvatus muuttui jotenkin, vai? Selkääni en saanut mutta rajat oli. En mä tiedä missä te olette kasvaneet mutta meidän suvussa kenenkään ei tarvinnut laulaa/esiintyä jos ei halunnut.
Ja mitä sitten, vaikka kuinka tavallista olisinkin ollut? Sehän sitten oikeuttaa ammattilaisen mielestä jättää lapset kokonaan kasvattamatta? Joku kosto omille vanhemmille, hähää iskä ei antanut valvoa yli kahdeksaan eikä ruuaksi saanut kuin puuroa, joten omat lapset valvoo aamun asti viisivuotiaana ja syövät suklaata. Siitäs sait, iskä!Niinpä. Olin kylässä tässä yhdessä perheessä ja he keittivät kahvit minulle. Perheen äiti kattoi pöytää - laittoi siihen munkit ja keksit. Perheen lapset kävi syömässä ne ja äiti reagoinut kuin laittamalla uudet tilalle. Näistäkin katosi iso osa ennenkuin kahvi oli tippunut ja minut pyydettiin kahvipöytään.
Minusta tuo on käsittämättömän sivistymätöntä käytöstä - toki vanhempien vika. Kun itse olin lapsi, niin kun tuli vieraita, ei olisi tullut kuuloonkaan, että perheen lapset käyvät tyhjäämässä kahvipöydän ennen kuin edes vieraat ehtii juoda kahvia. Meitä ei fyysisesti kuritettu tai pilkattu, tai käskytetty, mutta kyllä meille perus hyvät tavat opetettiin. Istumme samasssa pöydässä aikuisten kanssa ja saimme tietysti ottaa tarjottavia, 1-2, ei kaikkia eikä tosiaankaan ennen vieraita.Hyvät tavatkin voi olla perhekohtaisia. Heillä tuo oli ok käytöstä, sinulle ei. Tyhmää katsella nenän vartta pitkin toisia. Heidän silmissään myös sinä voit käyttäyttä hyvin törkeästi sitä itse tajuamatta.
Meillä lapset osaa odottaa tarjottavia, mutta en odota vieraillessa isäntäperheen lapsien tätä tekevän. Varsinkin jos ollaan hyviä tuttuja niin ei lasten tai perheen tarvitse mun edessä poukkuroida.
Pehekohtaista ihan täysin, mutta kaukana hyvistä tavoista. Nenkin vanhempien tulisi opettaa. Eihän esim. häissä voi mennä ottamaan täytekakkkua, vaikka kuinka kotona olisi tottunut (perheen tavat) että saa mennä tyhjäämään katetun pöydän ennen muita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa nämä jotka sanoo ettei lasten ääntä enää nestettä varsinkin kun äitini sukupolvi ja sitä aiemmat kasvatettiin säännöllä "lasten pitää näkyä mutta ei kuulua". Ja jos vähääkään ääntä pidit tai sanoit jotain aikuisten keskusteluun sait selkään.
Ennen tehtiin oikein. Nykyään väärin.
Minun lapsuudessani sai selkäsaunan tai tukistuksen, jos toimi vanhempien mielestä väärin. En sanoisi, että ennen tehtiin oikein.
Nyt ollaan ehkä menty toiseen ääripäähän siksi, ettei tahdota sortua entisajan virheisiin. Arneijamainen komentelu, käskytys, haukkuminen ovat lapsuudestani tuttuja asioita. Ne ovat aiheuttaneet paljon henkistä pahoinvointia lapsille. On pakotettu syömään vastenmielisiä ruokia, koska lautanen on olkut pakko syödä tyhjäksi jne.
Olen varmaan ollut vanhempana liian salliva, koska en ole halunnut siirtää muksuille samaa, mitä itse olen kokenut.Pahoittelen, lapsuutesi on ollut vähintääkin erikoinen, mutta kai ymmärrät ettei tuo ole normaalia kasvatusta eikä sinun pidä olla lepsu lapsillesi koska itse olet elänyt liian tiukassa kurissa.
Tuo alkuperäisen kuvailema on hyvin tavallista suomalaista 50-70-luvun kasvatusta. Eli puhupa asioista, joista tiedät jotain.
Tänäkin päivänä lapsia nöyryytetään monin tavoin. Käsketään laulamaan suvulla, ujon ujoutta päivitellään suuren vierasjoukon edessä. Miettikää jos teille tehtäisiin noin töissä, sehän olisi nöyryyttävää - ja itse asiassa kiusaamista.
Kasvatusalan ammattilainenPöh - ei pidä yleistää, että kaikki vanhemmat oli 50-70-l hirviöitä, vaikka lapsiltaKIN odotettiin hyvää käytöstä. Ei esim. meillä koskana käytetty fyysistä rangaistusta tai käskytetty, pilkatttu. Eikä koulussakaan.
Nykyvanhemmissa on ihan yhtälailla niitä, jotka nöyryyttää lapsiaan nykyään, kuten sanotkin, kuin silloin. Ja myös käyttää nykyäänkin fyysistä rankaisemista - Erika ääriesimerkkinä, jonka kaikki tietää.
Väitteeni perustuu tutkittuun historiatietoon tuon ajan kasvatuksesta, joka kyllä perustui hyvin paljon häpeälle ja luunapit sekä selkäsauna olivat tavallisia tähän päivään verrattuna. Tämä on FAKTA. Lue kirjoja, se avartaa
Taidatkin olla hyvinkasvatettu äiti, noista isoista kirjamista päätellen?
Pistäpä sitten parit faktat kehiin, että kaikkia lapsia olisi rangaistu fyysisesti tai ketään ei nykyään. Tai että nykyvanhemmat eivät pilkkaisi lapsiaan (tuota häpeän tunnetta) - eipä taida löytyä tutkimusta?
*kasvatusalan ammattilainen*
Kun tutkitaan väestön suhtautumista lapsiin ja kasvatukseen eri aikoina, pyritään löytämään ajalle tyypillinen yleinen linja ja kasvatustapa. Eli oliko väkivalta yleistä vai harvinaista. Paheksuttiinko sitä vai oliko se hyväksyttyä.
Ei minkäänlainen tutkimus ole kiinnostunut osoittamaan, että jonakin aikana oli yksi ihminen joka ei lyönyt ja yksi ihminen, joka löi. Totta kai niitä on joka ajassa ollut, oletettavasti, mutta en näe miten ihmeessä se on olennaista. Se on itsestäänselvyy.
Yleisyys merkitsee.
Ja tämän pätkän alkuperäinen väite on tämä:
Ja jos vähääkään ääntä pidit tai sanoit jotain aikuisten keskusteluun sait selkään.
.
Ei pidä paikkaansa minusta, mutta sinustako pitää? Yleisenä totuutena?
Tulisiko vanhuksista empaattisempia, jos niitä vähän ruumiillisesti kurittaisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa nämä jotka sanoo ettei lasten ääntä enää nestettä varsinkin kun äitini sukupolvi ja sitä aiemmat kasvatettiin säännöllä "lasten pitää näkyä mutta ei kuulua". Ja jos vähääkään ääntä pidit tai sanoit jotain aikuisten keskusteluun sait selkään.
Ennen tehtiin oikein. Nykyään väärin.
Minun lapsuudessani sai selkäsaunan tai tukistuksen, jos toimi vanhempien mielestä väärin. En sanoisi, että ennen tehtiin oikein.
Nyt ollaan ehkä menty toiseen ääripäähän siksi, ettei tahdota sortua entisajan virheisiin. Arneijamainen komentelu, käskytys, haukkuminen ovat lapsuudestani tuttuja asioita. Ne ovat aiheuttaneet paljon henkistä pahoinvointia lapsille. On pakotettu syömään vastenmielisiä ruokia, koska lautanen on olkut pakko syödä tyhjäksi jne.
Olen varmaan ollut vanhempana liian salliva, koska en ole halunnut siirtää muksuille samaa, mitä itse olen kokenut.Pahoittelen, lapsuutesi on ollut vähintääkin erikoinen, mutta kai ymmärrät ettei tuo ole normaalia kasvatusta eikä sinun pidä olla lepsu lapsillesi koska itse olet elänyt liian tiukassa kurissa.
Tuo alkuperäisen kuvailema on hyvin tavallista suomalaista 50-70-luvun kasvatusta. Eli puhupa asioista, joista tiedät jotain.
Tänäkin päivänä lapsia nöyryytetään monin tavoin. Käsketään laulamaan suvulla, ujon ujoutta päivitellään suuren vierasjoukon edessä. Miettikää jos teille tehtäisiin noin töissä, sehän olisi nöyryyttävää - ja itse asiassa kiusaamista.
Kasvatusalan ammattilainenMä olen syntynyt 70-luvun lopulla, yhtäkkiä 80-luvulla kasvatus muuttui jotenkin, vai? Selkääni en saanut mutta rajat oli. En mä tiedä missä te olette kasvaneet mutta meidän suvussa kenenkään ei tarvinnut laulaa/esiintyä jos ei halunnut.
Ja mitä sitten, vaikka kuinka tavallista olisinkin ollut? Sehän sitten oikeuttaa ammattilaisen mielestä jättää lapset kokonaan kasvattamatta? Joku kosto omille vanhemmille, hähää iskä ei antanut valvoa yli kahdeksaan eikä ruuaksi saanut kuin puuroa, joten omat lapset valvoo aamun asti viisivuotiaana ja syövät suklaata. Siitäs sait, iskä!Niinpä. Olin kylässä tässä yhdessä perheessä ja he keittivät kahvit minulle. Perheen äiti kattoi pöytää - laittoi siihen munkit ja keksit. Perheen lapset kävi syömässä ne ja äiti reagoinut kuin laittamalla uudet tilalle. Näistäkin katosi iso osa ennenkuin kahvi oli tippunut ja minut pyydettiin kahvipöytään.
Minusta tuo on käsittämättömän sivistymätöntä käytöstä - toki vanhempien vika. Kun itse olin lapsi, niin kun tuli vieraita, ei olisi tullut kuuloonkaan, että perheen lapset käyvät tyhjäämässä kahvipöydän ennen kuin edes vieraat ehtii juoda kahvia. Meitä ei fyysisesti kuritettu tai pilkattu, tai käskytetty, mutta kyllä meille perus hyvät tavat opetettiin. Istumme samasssa pöydässä aikuisten kanssa ja saimme tietysti ottaa tarjottavia, 1-2, ei kaikkia eikä tosiaankaan ennen vieraita.Hyvät tavatkin voi olla perhekohtaisia. Heillä tuo oli ok käytöstä, sinulle ei. Tyhmää katsella nenän vartta pitkin toisia. Heidän silmissään myös sinä voit käyttäyttä hyvin törkeästi sitä itse tajuamatta.
Meillä lapset osaa odottaa tarjottavia, mutta en odota vieraillessa isäntäperheen lapsien tätä tekevän. Varsinkin jos ollaan hyviä tuttuja niin ei lasten tai perheen tarvitse mun edessä poukkuroida.
Pehekohtaista ihan täysin, mutta kaukana hyvistä tavoista. Nenkin vanhempien tulisi opettaa. Eihän esim. häissä voi mennä ottamaan täytekakkkua, vaikka kuinka kotona olisi tottunut (perheen tavat) että saa mennä tyhjäämään katetun pöydän ennen muita?
Oliko tässä kyse häistä? Ei, kyse oli lasten omasta kodista ja ties kuinka hyvästä tuttavasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa nämä jotka sanoo ettei lasten ääntä enää nestettä varsinkin kun äitini sukupolvi ja sitä aiemmat kasvatettiin säännöllä "lasten pitää näkyä mutta ei kuulua". Ja jos vähääkään ääntä pidit tai sanoit jotain aikuisten keskusteluun sait selkään.
Ennen tehtiin oikein. Nykyään väärin.
Minun lapsuudessani sai selkäsaunan tai tukistuksen, jos toimi vanhempien mielestä väärin. En sanoisi, että ennen tehtiin oikein.
Nyt ollaan ehkä menty toiseen ääripäähän siksi, ettei tahdota sortua entisajan virheisiin. Arneijamainen komentelu, käskytys, haukkuminen ovat lapsuudestani tuttuja asioita. Ne ovat aiheuttaneet paljon henkistä pahoinvointia lapsille. On pakotettu syömään vastenmielisiä ruokia, koska lautanen on olkut pakko syödä tyhjäksi jne.
Olen varmaan ollut vanhempana liian salliva, koska en ole halunnut siirtää muksuille samaa, mitä itse olen kokenut.Pahoittelen, lapsuutesi on ollut vähintääkin erikoinen, mutta kai ymmärrät ettei tuo ole normaalia kasvatusta eikä sinun pidä olla lepsu lapsillesi koska itse olet elänyt liian tiukassa kurissa.
Tuo alkuperäisen kuvailema on hyvin tavallista suomalaista 50-70-luvun kasvatusta. Eli puhupa asioista, joista tiedät jotain.
Tänäkin päivänä lapsia nöyryytetään monin tavoin. Käsketään laulamaan suvulla, ujon ujoutta päivitellään suuren vierasjoukon edessä. Miettikää jos teille tehtäisiin noin töissä, sehän olisi nöyryyttävää - ja itse asiassa kiusaamista.
Kasvatusalan ammattilainenPöh - ei pidä yleistää, että kaikki vanhemmat oli 50-70-l hirviöitä, vaikka lapsiltaKIN odotettiin hyvää käytöstä. Ei esim. meillä koskana käytetty fyysistä rangaistusta tai käskytetty, pilkatttu. Eikä koulussakaan.
Nykyvanhemmissa on ihan yhtälailla niitä, jotka nöyryyttää lapsiaan nykyään, kuten sanotkin, kuin silloin. Ja myös käyttää nykyäänkin fyysistä rankaisemista - Erika ääriesimerkkinä, jonka kaikki tietää.
Väitteeni perustuu tutkittuun historiatietoon tuon ajan kasvatuksesta, joka kyllä perustui hyvin paljon häpeälle ja luunapit sekä selkäsauna olivat tavallisia tähän päivään verrattuna. Tämä on FAKTA. Lue kirjoja, se avartaa
Taidatkin olla hyvinkasvatettu äiti, noista isoista kirjamista päätellen?
Pistäpä sitten parit faktat kehiin, että kaikkia lapsia olisi rangaistu fyysisesti tai ketään ei nykyään. Tai että nykyvanhemmat eivät pilkkaisi lapsiaan (tuota häpeän tunnetta) - eipä taida löytyä tutkimusta?
*kasvatusalan ammattilainen*
Kun tutkitaan väestön suhtautumista lapsiin ja kasvatukseen eri aikoina, pyritään löytämään ajalle tyypillinen yleinen linja ja kasvatustapa. Eli oliko väkivalta yleistä vai harvinaista. Paheksuttiinko sitä vai oliko se hyväksyttyä.
Ei minkäänlainen tutkimus ole kiinnostunut osoittamaan, että jonakin aikana oli yksi ihminen joka ei lyönyt ja yksi ihminen, joka löi. Totta kai niitä on joka ajassa ollut, oletettavasti, mutta en näe miten ihmeessä se on olennaista. Se on itsestäänselvyy.
Yleisyys merkitsee.
Ja tämän pätkän alkuperäinen väite on tämä:
Ja jos vähääkään ääntä pidit tai sanoit jotain aikuisten keskusteluun sait selkään.
.
Ei pidä paikkaansa minusta, mutta sinustako pitää? Yleisenä totuutena?
Tämä on yleinen keskustelut. Et voi olettaa että minä, kasvatusalan ammattilainen -kirjoittaja, kirjoitin tuon viimeksi lainaamasi. Enkä kirjoittanutkaan.
Hän varmasti puhuu yleistäen, ja totta toinen puoli, sillä väkivalta tuolloin oli yleistä ja myös yleisesti hyväksyttyä. Valitettavasti väkivaltainen kasvatusihanne elää tänäkin päivänä, sillä 17 % suomalaisista hyväksyy kuritusväkivallan kun parisuhdeväkivallan hyväksyy vain muutama prosentti.
Mietipä, kuinka suuri luku on ollut silloin, kun tukistaminen ei vielä ollut rikos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa nämä jotka sanoo ettei lasten ääntä enää nestettä varsinkin kun äitini sukupolvi ja sitä aiemmat kasvatettiin säännöllä "lasten pitää näkyä mutta ei kuulua". Ja jos vähääkään ääntä pidit tai sanoit jotain aikuisten keskusteluun sait selkään.
Ennen tehtiin oikein. Nykyään väärin.
Minun lapsuudessani sai selkäsaunan tai tukistuksen, jos toimi vanhempien mielestä väärin. En sanoisi, että ennen tehtiin oikein.
Nyt ollaan ehkä menty toiseen ääripäähän siksi, ettei tahdota sortua entisajan virheisiin. Arneijamainen komentelu, käskytys, haukkuminen ovat lapsuudestani tuttuja asioita. Ne ovat aiheuttaneet paljon henkistä pahoinvointia lapsille. On pakotettu syömään vastenmielisiä ruokia, koska lautanen on olkut pakko syödä tyhjäksi jne.
Olen varmaan ollut vanhempana liian salliva, koska en ole halunnut siirtää muksuille samaa, mitä itse olen kokenut.Pahoittelen, lapsuutesi on ollut vähintääkin erikoinen, mutta kai ymmärrät ettei tuo ole normaalia kasvatusta eikä sinun pidä olla lepsu lapsillesi koska itse olet elänyt liian tiukassa kurissa.
Tuo alkuperäisen kuvailema on hyvin tavallista suomalaista 50-70-luvun kasvatusta. Eli puhupa asioista, joista tiedät jotain.
Tänäkin päivänä lapsia nöyryytetään monin tavoin. Käsketään laulamaan suvulla, ujon ujoutta päivitellään suuren vierasjoukon edessä. Miettikää jos teille tehtäisiin noin töissä, sehän olisi nöyryyttävää - ja itse asiassa kiusaamista.
Kasvatusalan ammattilainenMä olen syntynyt 70-luvun lopulla, yhtäkkiä 80-luvulla kasvatus muuttui jotenkin, vai? Selkääni en saanut mutta rajat oli. En mä tiedä missä te olette kasvaneet mutta meidän suvussa kenenkään ei tarvinnut laulaa/esiintyä jos ei halunnut.
Ja mitä sitten, vaikka kuinka tavallista olisinkin ollut? Sehän sitten oikeuttaa ammattilaisen mielestä jättää lapset kokonaan kasvattamatta? Joku kosto omille vanhemmille, hähää iskä ei antanut valvoa yli kahdeksaan eikä ruuaksi saanut kuin puuroa, joten omat lapset valvoo aamun asti viisivuotiaana ja syövät suklaata. Siitäs sait, iskä!Alkoi muuttua kyllä. Puhut suvustasi, se on melko epäuskottava otanta eikä kerro koko väestöstä.
Suomen kansa- ja peruskouluissa oli laulukokeita, mutta onneksi juuri sinun sukusi ei tarvinnut osallistua.
Sitten puhut taas isästäsi, joka ei antanut mennä nukkumaan myöhään. No olipa viisas isä.
Huokaus.
Minä olen syntynyt -60 ja minua on lyöty päähän mm koska puhuin isälleni vastaan. Minua on tukistettu viisivuotiaana kun siivosin huonosti. Mistä vaan saattoi saada vitsaata säärille.
Yksi ywtäväni sai vyöstä kun myöhästyi kotoa puoli tuntia. Unohduimme leikkimään ekaluokkalaisina. Toista ystävääni isä mätki avokämmenellä takaraivoon,jos hän ei istunut ruokapöydässä tarpeeksi ryhdikkäästi.
Ja me siis edustimme ylempää keskiluokkaa.
Henkinen väkivalta oli jokapäiväistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ainakin ärsytti lapsia enemmän ne aikuiset äijät jotka kiilasivat laivan buffetissa rohmuamaan lapsille tarkoitetut lihapullat. Mitään muuta syömistähän ei aikuisille ollut..
Älä huoli. Kyllä niitä lihapullia kaikille laivan buffetissa riittää.
Miksi sitten usein kaikissa buffrteissa ne lasten lihapullat jne on loppu ja kun katsoo ympärilleen suurin osa näyttää olevan aikuisten lautasilla?
Mistä ihmeestä sinä päättelet aikuisten lautasilla olevia lihapullia lasten lihapulliksi?
Viimeksi kun minä laivan buffetissa syömässä olin, otin lihapullia ihan siitä peruslinjastolta mistä kaikki muutkin. Eikä missään erikseen lukenut, että kyseiset lihapullat olisivat olleet ainoastaan lapsille tarkoitettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ainakin ärsytti lapsia enemmän ne aikuiset äijät jotka kiilasivat laivan buffetissa rohmuamaan lapsille tarkoitetut lihapullat. Mitään muuta syömistähän ei aikuisille ollut..
Älä huoli. Kyllä niitä lihapullia kaikille laivan buffetissa riittää.
Miksi sitten usein kaikissa buffrteissa ne lasten lihapullat jne on loppu ja kun katsoo ympärilleen suurin osa näyttää olevan aikuisten lautasilla?
Mistä ihmeestä sinä päättelet aikuisten lautasilla olevia lihapullia lasten lihapulliksi?
Viimeksi kun minä laivan buffetissa syömässä olin, otin lihapullia ihan siitä peruslinjastolta mistä kaikki muutkin. Eikä missään erikseen lukenut, että kyseiset lihapullat olisivat olleet ainoastaan lapsille tarkoitettu.
Lastenpöydässä kyllä todellakin tungeksii enemmän teinejä ja aikuisia kuin lapsia. Viikkarilla ei edes ole lihapullia siellä aikuisten linjalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa nämä jotka sanoo ettei lasten ääntä enää nestettä varsinkin kun äitini sukupolvi ja sitä aiemmat kasvatettiin säännöllä "lasten pitää näkyä mutta ei kuulua". Ja jos vähääkään ääntä pidit tai sanoit jotain aikuisten keskusteluun sait selkään.
Ennen tehtiin oikein. Nykyään väärin.
Minun lapsuudessani sai selkäsaunan tai tukistuksen, jos toimi vanhempien mielestä väärin. En sanoisi, että ennen tehtiin oikein.
Nyt ollaan ehkä menty toiseen ääripäähän siksi, ettei tahdota sortua entisajan virheisiin. Arneijamainen komentelu, käskytys, haukkuminen ovat lapsuudestani tuttuja asioita. Ne ovat aiheuttaneet paljon henkistä pahoinvointia lapsille. On pakotettu syömään vastenmielisiä ruokia, koska lautanen on olkut pakko syödä tyhjäksi jne.
Olen varmaan ollut vanhempana liian salliva, koska en ole halunnut siirtää muksuille samaa, mitä itse olen kokenut.Pahoittelen, lapsuutesi on ollut vähintääkin erikoinen, mutta kai ymmärrät ettei tuo ole normaalia kasvatusta eikä sinun pidä olla lepsu lapsillesi koska itse olet elänyt liian tiukassa kurissa.
Tuo alkuperäisen kuvailema on hyvin tavallista suomalaista 50-70-luvun kasvatusta. Eli puhupa asioista, joista tiedät jotain.
Tänäkin päivänä lapsia nöyryytetään monin tavoin. Käsketään laulamaan suvulla, ujon ujoutta päivitellään suuren vierasjoukon edessä. Miettikää jos teille tehtäisiin noin töissä, sehän olisi nöyryyttävää - ja itse asiassa kiusaamista.
Kasvatusalan ammattilainenMä olen syntynyt 70-luvun lopulla, yhtäkkiä 80-luvulla kasvatus muuttui jotenkin, vai? Selkääni en saanut mutta rajat oli. En mä tiedä missä te olette kasvaneet mutta meidän suvussa kenenkään ei tarvinnut laulaa/esiintyä jos ei halunnut.
Ja mitä sitten, vaikka kuinka tavallista olisinkin ollut? Sehän sitten oikeuttaa ammattilaisen mielestä jättää lapset kokonaan kasvattamatta? Joku kosto omille vanhemmille, hähää iskä ei antanut valvoa yli kahdeksaan eikä ruuaksi saanut kuin puuroa, joten omat lapset valvoo aamun asti viisivuotiaana ja syövät suklaata. Siitäs sait, iskä!Niinpä. Olin kylässä tässä yhdessä perheessä ja he keittivät kahvit minulle. Perheen äiti kattoi pöytää - laittoi siihen munkit ja keksit. Perheen lapset kävi syömässä ne ja äiti reagoinut kuin laittamalla uudet tilalle. Näistäkin katosi iso osa ennenkuin kahvi oli tippunut ja minut pyydettiin kahvipöytään.
Minusta tuo on käsittämättömän sivistymätöntä käytöstä - toki vanhempien vika. Kun itse olin lapsi, niin kun tuli vieraita, ei olisi tullut kuuloonkaan, että perheen lapset käyvät tyhjäämässä kahvipöydän ennen kuin edes vieraat ehtii juoda kahvia. Meitä ei fyysisesti kuritettu tai pilkattu, tai käskytetty, mutta kyllä meille perus hyvät tavat opetettiin. Istumme samasssa pöydässä aikuisten kanssa ja saimme tietysti ottaa tarjottavia, 1-2, ei kaikkia eikä tosiaankaan ennen vieraita.Hyvät tavatkin voi olla perhekohtaisia. Heillä tuo oli ok käytöstä, sinulle ei. Tyhmää katsella nenän vartta pitkin toisia. Heidän silmissään myös sinä voit käyttäyttä hyvin törkeästi sitä itse tajuamatta.
Meillä lapset osaa odottaa tarjottavia, mutta en odota vieraillessa isäntäperheen lapsien tätä tekevän. Varsinkin jos ollaan hyviä tuttuja niin ei lasten tai perheen tarvitse mun edessä poukkuroida.
Pehekohtaista ihan täysin, mutta kaukana hyvistä tavoista. Nenkin vanhempien tulisi opettaa. Eihän esim. häissä voi mennä ottamaan täytekakkkua, vaikka kuinka kotona olisi tottunut (perheen tavat) että saa mennä tyhjäämään katetun pöydän ennen muita?
Oliko tässä kyse häistä? Ei, kyse oli lasten omasta kodista ja ties kuinka hyvästä tuttavasta.
Anteeksi nyt että puutun keskusteluunne, mutta on pakko kysyä. Saako teillä kotona lapset käydä tyhjentämässä kahvipöydän herkuista ennen kuin sinä olet saanut pöydän katetuksi ja vieraat kutsutuksi pöytään? Vai miksi puolustelet noin huonoa käytöstä?
Miten ihmeessä se että ollaan kotona, oikeuttaisi lapset käyttäytymään kuin siat pellossa, ja sellaistahan käytös silloin on, jos mennään kahvipöytää ronkkimaan ennen kuin vieraillekaan on ehditty tarjota. Kai sitä voi kotonakin normaaleja pöytätapoja opettaa? Miten ihmeessä ne muksut osaavat käyttäytyä kunnolla sitten muualla, kuten vaikkapa juuri häissä, jos kotona ei tuon vertaa ole tapoja opetettu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittaa nämä jotka sanoo ettei lasten ääntä enää nestettä varsinkin kun äitini sukupolvi ja sitä aiemmat kasvatettiin säännöllä "lasten pitää näkyä mutta ei kuulua". Ja jos vähääkään ääntä pidit tai sanoit jotain aikuisten keskusteluun sait selkään.
Ennen tehtiin oikein. Nykyään väärin.
Minun lapsuudessani sai selkäsaunan tai tukistuksen, jos toimi vanhempien mielestä väärin. En sanoisi, että ennen tehtiin oikein.
Nyt ollaan ehkä menty toiseen ääripäähän siksi, ettei tahdota sortua entisajan virheisiin. Arneijamainen komentelu, käskytys, haukkuminen ovat lapsuudestani tuttuja asioita. Ne ovat aiheuttaneet paljon henkistä pahoinvointia lapsille. On pakotettu syömään vastenmielisiä ruokia, koska lautanen on olkut pakko syödä tyhjäksi jne.
Olen varmaan ollut vanhempana liian salliva, koska en ole halunnut siirtää muksuille samaa, mitä itse olen kokenut.Pahoittelen, lapsuutesi on ollut vähintääkin erikoinen, mutta kai ymmärrät ettei tuo ole normaalia kasvatusta eikä sinun pidä olla lepsu lapsillesi koska itse olet elänyt liian tiukassa kurissa.
Tuo alkuperäisen kuvailema on hyvin tavallista suomalaista 50-70-luvun kasvatusta. Eli puhupa asioista, joista tiedät jotain.
Tänäkin päivänä lapsia nöyryytetään monin tavoin. Käsketään laulamaan suvulla, ujon ujoutta päivitellään suuren vierasjoukon edessä. Miettikää jos teille tehtäisiin noin töissä, sehän olisi nöyryyttävää - ja itse asiassa kiusaamista.
Kasvatusalan ammattilainenMä olen syntynyt 70-luvun lopulla, yhtäkkiä 80-luvulla kasvatus muuttui jotenkin, vai? Selkääni en saanut mutta rajat oli. En mä tiedä missä te olette kasvaneet mutta meidän suvussa kenenkään ei tarvinnut laulaa/esiintyä jos ei halunnut.
Ja mitä sitten, vaikka kuinka tavallista olisinkin ollut? Sehän sitten oikeuttaa ammattilaisen mielestä jättää lapset kokonaan kasvattamatta? Joku kosto omille vanhemmille, hähää iskä ei antanut valvoa yli kahdeksaan eikä ruuaksi saanut kuin puuroa, joten omat lapset valvoo aamun asti viisivuotiaana ja syövät suklaata. Siitäs sait, iskä!Niinpä. Olin kylässä tässä yhdessä perheessä ja he keittivät kahvit minulle. Perheen äiti kattoi pöytää - laittoi siihen munkit ja keksit. Perheen lapset kävi syömässä ne ja äiti reagoinut kuin laittamalla uudet tilalle. Näistäkin katosi iso osa ennenkuin kahvi oli tippunut ja minut pyydettiin kahvipöytään.
Minusta tuo on käsittämättömän sivistymätöntä käytöstä - toki vanhempien vika. Kun itse olin lapsi, niin kun tuli vieraita, ei olisi tullut kuuloonkaan, että perheen lapset käyvät tyhjäämässä kahvipöydän ennen kuin edes vieraat ehtii juoda kahvia. Meitä ei fyysisesti kuritettu tai pilkattu, tai käskytetty, mutta kyllä meille perus hyvät tavat opetettiin. Istumme samasssa pöydässä aikuisten kanssa ja saimme tietysti ottaa tarjottavia, 1-2, ei kaikkia eikä tosiaankaan ennen vieraita.Hyvät tavatkin voi olla perhekohtaisia. Heillä tuo oli ok käytöstä, sinulle ei. Tyhmää katsella nenän vartta pitkin toisia. Heidän silmissään myös sinä voit käyttäyttä hyvin törkeästi sitä itse tajuamatta.
Meillä lapset osaa odottaa tarjottavia, mutta en odota vieraillessa isäntäperheen lapsien tätä tekevän. Varsinkin jos ollaan hyviä tuttuja niin ei lasten tai perheen tarvitse mun edessä poukkuroida.
Pehekohtaista ihan täysin, mutta kaukana hyvistä tavoista. Nenkin vanhempien tulisi opettaa. Eihän esim. häissä voi mennä ottamaan täytekakkkua, vaikka kuinka kotona olisi tottunut (perheen tavat) että saa mennä tyhjäämään katetun pöydän ennen muita?
Oliko tässä kyse häistä? Ei, kyse oli lasten omasta kodista ja ties kuinka hyvästä tuttavasta.
Anteeksi nyt että puutun keskusteluunne, mutta on pakko kysyä. Saako teillä kotona lapset käydä tyhjentämässä kahvipöydän herkuista ennen kuin sinä olet saanut pöydän katetuksi ja vieraat kutsutuksi pöytään? Vai miksi puolustelet noin huonoa käytöstä?
Miten ihmeessä se että ollaan kotona, oikeuttaisi lapset käyttäytymään kuin siat pellossa, ja sellaistahan käytös silloin on, jos mennään kahvipöytää ronkkimaan ennen kuin vieraillekaan on ehditty tarjota. Kai sitä voi kotonakin normaaleja pöytätapoja opettaa? Miten ihmeessä ne muksut osaavat käyttäytyä kunnolla sitten muualla, kuten vaikkapa juuri häissä, jos kotona ei tuon vertaa ole tapoja opetettu?
No mietippä sitä. Varo ettei aivosi nyt ihan kuumennu, kuin Sumarilla konsanaan.
Meillä kotona juhlissa lapset saa melko vapaasti ottaa pöydästä kun herkut siihen lasken. Sääntönä on että yksi keksi tai pulla kerrallaan. Ja kun oltiin vieraana häissä, lapsilla ei ollut mitään ongelmaa odottaa omaa vuoroaan kun sanoin että täällä mennään jonossa emmekä ota ekana. Kiltisti odottivat omaa vuoroaan.
En tiedä kasvattaako muut apinoita vai mitä, mutta ainakim omille lapsille vieraskoreus ja kyky tulkita erilaisia tilanteita on ollut melko sisäsyntyistä. Pystyvät noudattamaan erilaisia ohjeita eri tilanteissa.
Tilanne olisi varmasti eri jos nykyvanhemmat kasvattaisivat lapsiaan ja ottaisivat muut huomioon. Jos te ette ota muita huomioon niin miksi meidät pitäisi huomioida teidät? Lapsia ei kielletä koskaan, he saavat häiritä muita ravintoloissa, kaupoissa, kulkuvälineissä, kaduilla. Eilenkin tuli lapsiperhe pyörällä vastaan. Ajoivat rinnakkain pyörätiellä koko nelihenkinen perhe. Jouduin väistämään ojaan kun vanhemmat eivät opettaneet lapsilleen, että ajetaan reunassa ja päästetään muutkin ohi. Katsoivat halveksuen kun kehtasin tulla samalla tiellä heidän perhettään vastaan. Katsokaapa vanhemmat peiliin ennen kuin itkette huonosta kohtelusta.
Täällä ihan samaa asiaa: huonostikäyttäytyvät vanhemmat jälkikasvuineen (ilman rajoja)
http://www.vauva.fi/keskustelu/2890514/junan-leikkivaunu-oli-absurdi-ko…
Mulla lapset teinejä ja en jaksa edes kuunnella tollaisia juttuja.
Ihmiset vaan jahkaa muiden asioista.
Mulle aivan sama mitä joku tekee lapsensa kanssa.
Kyllähän noita lapsia on kahdenlaisia. Itse olen myyjänä pienessä erikoisliikkeessa. Jotkut lapset ovat oikein ihanan oloisia ja hyvin käyttäytyviä. Katsovat tavaroita nätisti ja ehkä jopa uskaltavat jutella. Toiset sitten on näitä, jotka viskoo tavarat hyllystä ja pamputtaa lahjapaperirullalla ikkunaa lapsia.. Ja useimmiten äiti ei tee muuta kuin huuda "ei niko!!". Ja lapsen riehunta jatkuu kunnes lähtevät..
Vika on vanhemmissa, ei lapsissa.
Hyvät tavatkin voi olla perhekohtaisia. Heillä tuo oli ok käytöstä, sinulle ei. Tyhmää katsella nenän vartta pitkin toisia. Heidän silmissään myös sinä voit käyttäyttä hyvin törkeästi sitä itse tajuamatta.
Meillä lapset osaa odottaa tarjottavia, mutta en odota vieraillessa isäntäperheen lapsien tätä tekevän. Varsinkin jos ollaan hyviä tuttuja niin ei lasten tai perheen tarvitse mun edessä poukkuroida.