Lue keskustelun säännöt.
Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Maakalainen = alkuperäisväestöön kuuluva, luin tämän jostain vanhasta tyttökirjasta ja termi jäi mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Makulatuuripaperi on kai heikkolaatuista paperia, "makkeliksikin" sitä kutsuttiin.
Vierailija kirjoitti:
Luojan kiitos korvatillikka, korvapuusti, luunappi, selkäsauna, tukkapölly ja pyllypiiska alkavat kadota nuoren väestön sanavarastosta.
Joo tilalle on tullut piri, vauhti, kannabis, rosis, heroiinit ja muut paljon kivemmat ja terveellisem!ät asiat.
Puteli
Sontikka
Holotna
Kalsa
Ahavoitunut
"Vetää hirsiä"
Hanuri/hanurista (perse/perseestä)
Nämä on ainakin nuorempien (itse 29v) kanssa aiheuttanut sekaannusta tai ei vaan ole tajunnut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liittyy maaseudun elinkeinoihin: ennen säiliöautoja maitotonkat vietiin maitolaiturille maantien varteen odottamaan maitoautoa, joka vei tonkat meijeriin. Muuttuikohan tämä 1970- vai 1980-luvulla? Nyt on maitolaiturit kai poistettu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luojan kiitos korvatillikka, korvapuusti, luunappi, selkäsauna, tukkapölly ja pyllypiiska alkavat kadota nuoren väestön sanavarastosta.
Eivät taida nuorisolaiset tietää kuka on Koivuniemen herra? 🤣
Varmaan Paulan mies😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puteli=pullo
Ei liity lasipulloon ainakaan meillä täällä oulun seudulla. Liittyi kosmetiikkaan
"Puteli" tulee venäjästä, jossa butilka on pullo.
Englanniksi "bottle" ja ranskaksi "bouteille". Voi toki olla kulkeutunut Suomen joihinkin osiin myös venäjän vaikutuksesta. Mutta aika selvästi venäjä on omaksunut sen lainasanana muualta.
eri
Valitettavasti jouduimme vuosisadaksi venäjän siirtomaaksi.
Ranska ja Englanti puolestaan sijaitsevat kaukana.
Vierailija kirjoitti:
Makulatuuripaperi on kai heikkolaatuista paperia, "makkeliksikin" sitä kutsuttiin.
Makulatuuri on laatusyistä hylättyä paperia, joka tavallisesti silputaan, keitetään uudelleen massaksi ja valmistetaan paperiksi tai kartongiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hampuusi, hamppari - satamajätkä
Ruåtsin "hamn" ja "buse", satamajätkä, sataman sekatyömies, satamassa vetelehtijä.
Vierailija kirjoitti:
Mä luin mun 24-vuotiaalle tyttärelleni ala-asteella kirjoittamaani tarinaa. Siinä luki "kotvan kuluttua....". Tytär tirskui, että kuka lapsi käyttää tollasta kieltä. Ymmärsi kyllä mitä se tarkoitti, mutta ei olisi itse osannut ilmaisua käyttää.
Pyri kehittämään tyttäresi sanavarastoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykynuoriso ei edes tiedä mikä on ehtoo.
Ei edes, vaikka koulussakin vielä kerrottanee Kiesuksen ja opetuslapsiensa olleen ehtoollisella!?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiikki = puu, johon nyljettävä eläin ripustettiin. Sanonta " jäädä kiikkiin" tulee tästä nylkypuusta.
Se on kiikki eli kinnerpuu. Tehdään tosin nykyään yleensä teräksestä. Käytetään normaalisti aina teurastuksessa.
Kiinnostavaa! Kintereestäkö ne teuraseläimet siihen ripustetaan?
Kyllä. Sääriluun ja kinnerjänteen väliin pistetään puukolla reikä ja kiikki pistetään siitä läpi - samalla lailla molemmista takajaloista. Sitten teuras nostetaan kiikin keskelle kiinnitetyllä köydellä tai ketjutaljalla riippumaan ( kiikkumaan ) hieman lattiasta irti ja nyt se onkin hyvässä avaus- / työasennossa nylkemistä, puhdistamista ja paloittelua varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äksierata
Äkseerata, äksera, exercise
= harjoitella.
Vierailija kirjoitti:
Kosolti (paljon) kernaasti (mielellään) <saks.' Es hab ich gern'
Nämä ovat ihan tavallisia sanoja ja käytössä edelleen. Toki kännykkänuoret eivät näitä osaa koska eivät kirjoja lue. Suomen kielestä tulee tippumaan iso osa pois seuraavien sukupolvien aikana.
Tässä vielä pari esimerkkiä sanoista joita nykynuoriso ei osaa: norja(notkea), kiulu(sanokko jossa on pitkä pystykahva, käytetään saunassa).
Onnikka on muuten Oulun murretta ja käytössä Oulussa edelleen nuorisonkin keskuudessa, ei ole katoamassa.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen viime aikoina sanonut useasti "on päivä pulkassa".
Pulkka eli puupalikka, johon veistettiin uusi viiva viimeisimmän työpäivän päätteeksi. Työpäivä merkittynä pulkkaan.
Torpparilla / taksvärkkiläisellä ja pehtoorilla / voudilla oli molemmilla omat puolikkaat samasta, torpparin puumerkillä tai nimikirjaimilla varustetusta pulikasta, kun se oli halkaistu pitkittäin keskeltä.
Kun päivätyö oli tehty ja hyväksytty, pani pehtoori tai vouti pulikat vierekkäin ja piirsi puukollaan niihin molempiin samalla vedolla merkin.
Kun pulikat asetettiin vierekkäin voitiin siis kirjanpito tarkastaa, eikä kumpikaan osapuoli voinut omasta pulikastaan merkintöjä muuttaa, sillä silloin ne eivät olisi enää vastanneet toisiaan.
Pulikka lyheni puhekielessä pulkaksi. Sitä voidaan nimittää myös pirkaksi, joskin pirkka on yleensä isompi ja monimutkaisempi kirjanpitoväline, esimerkiksi kauppiaalla ennen paperin tuloa yleiseen käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äksierata
Äkseerata, äksera, exercise
= harjoitella.
Väärin, äkseeraus tarkoittaa sulkeisharjoittelua armeijassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuuki ja nästyyki :)
Tai läninki. Näitä sanoja mummoni käytti :)
(suom: pöytäliina, nenäliina, mekko)
ja onnikka (linja-auto)
Tuuki- sanaa käyttivät 90-luvun alussa vielä yhden kylän nuorisokin, josta ällistyin sillä olin kuullut ne vain vanhojen ihmisten puheissa.
Onnikka on oulun murretta ja käytetään vieläkin.
Omnibussi
Onnikka on kyllä ollut ennen omnibussia.
Sana omnibus on latinaa ja merkitsee, että kulkuväline on kaikkien käytössä. Ennevanhaan hienot vaunut tai muut hevosajoneuvot olivat vauraampien talojen omaisuutta. Kuka tahansa ei voinut matkustaa niillä.
"Omnibus" on latinaa, tarkoittaa "kaikille".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullekin oli joitain uusia sanoja täällä, mutta itsekin ihan ihmettelin miten paljon osasin. Luin myös nuorempana mahdottoman paljon Aku Ankkoja ja äidin vanhoja kirjoja. Hassua huomata, mutta tajusin mummoni myös käyttävän tuota "kaveri"-termiä avomiehestäni.
Ystäväni taas eivät ymmärrä sanaa permanto (lattia).
N24
Permanto on liikuntasalissa käytettävä matto
Vm-71
"Permanto" on synonyymi sanalle "lattia".
Niistä matoista käytetään nimitystä "tatami".
Tatami tulee japanista ja tarkoittaa alunperin määrämittaista riisiolkimattoa. Japanilaiset rakentavat talonsa niin, että huoneiden pinta-alat voidaan ilmaista niihin sopivien tatamien määrällä.
Alunperin tatamimaton koko vastasi yhden ihmisen nukkumiseen tarvitsemaa lattia-alaa.
Hampuusi, hamppari - satamajätkä