Lapsilla edessä pitkä, tylsä kesä.
Siltä se ainakin vaikuttaa mikäli jotain voi päätellä ensimmäisestä vapaapäivästä. Ei ole mitään tekemistä kun ei ole treenejä. Pelaavat siis vain mobiilipelejä ja pelkäänkin, että niissä merkeissä kesä menee ainakin kun ollaan vielä töissä. Hinku on kyllä Superparkkiin, vesipuistoon, Linnanmäelle ym. Sikahintaiseen paikkaan. Ilman muuta tulemme käymään jossain noistakin ja lomamatkakin on tiedossa. Silti sitä vapaata on vaikka kuinka paljon.
Puhuimme lapsille, että silloin kun olimme itse lapsia, ei ollut superparkkeja tai puuhamaita joka paikassa. Nyt tuntuu, että ei ole mitään tekemistä jos emme lähde johonkiin kyseisiin paikkoihin. Mihin on jäänyt porukalla ulkoilu??
Kommentit (19)
Minun kesät oli ulkoilua
Uimista
Leikkejä kavereiden kaa
Kirjoja
Lettuja
Mökkeilyä
Marjastusta
Puutarhahommia
Meillä sama. Yks lapsi valittaa ja riehuu nyt toista päivää. Kaikki on huonosti. Mä haluaisin jo takas töihin kahden lomapäivän jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Minun kesät oli ulkoilua
Uimista
Leikkejä kavereiden kaa
Kirjoja
Lettuja
Mökkeilyä
Marjastusta
Puutarhahommia
Tätä oli ap: kin kesät, mutta ei nykylapsille nuo ovat ihan out-asioita.
Mahtaako joutenolo olla lapsista niin kauheaa kuin me aikuiset luulemme? Minulla ainakin oli lapsena mielikuvitusta tehdä kaikenlaista, vaikkei vanhemmat sitä koko ajan ruokkineetkaan.
Marjastuksen ja puutarhanhoidon muistan olleen ****n kamalaa. Mutta ulkoilua, leikkejä ja pieniä retkiä kavereiden kanssa, majojen rakentelua.
Ja se ihana itsenäisyys. Äiti oli päivät töissä ja sain olla yksin kotona ja tehdä mitä itse haluan. Jääkaapissa oli joka päivä jotakin, mitä osasin hyvin lämmittää ja jotakin pientä kokkailua osasin itsekin hoitaa.
Mutta enää ei... 11-vuotias varmasti kuolee, jos isä tai vielä mielummin äiti ei vahdi jokaista kädenliikettä. Koneen ääressä olevaa on helppo vahtia. Tuoli kaatuu vain harvoin...
Ennen asiat todella olivat paremmin.
Lukekaa kirjoja! Kirjastosta voi lainata maksutta. Kirjaston ilmoitustaululta voi löytyä myös jotain kivaa, lähiliikuntaa tms. Kirjaston ilmoitustaululta voi löytyä yllättävän paljonkin. Samoin evlut seurakunnalla voi olla retkiä ym. Myös kaupunkien/ympäristökeskusten luontoretket voi olla kivoja.
Entä leikkipuisto tai ulkoilu omassa pihassa?
Nykyään kielletään kaikki, kun asutaan lähiöissä. Purkkista ei voi olla, kun jotain no lifea ärsyttää lasten juokseminen ja huuto. Jalkapalloa voisi mennä pelaamaan jonnekin kentälle kavereiden kanssa. Etsi syitä miksi ei voi tehdä jotain ja poista esteet.
Onni on asua maalla ja se, että tyttö on heppatyttö. Se on päivät tallilla ja illat väsää keppareita, sitten vähän päivittää instatiliinsä mitä on päivällä tehnyt ja oikeastaan koskaan ei valita, että olisi tylsää tai ettei ole tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Siltä se ainakin vaikuttaa mikäli jotain voi päätellä ensimmäisestä vapaapäivästä. Ei ole mitään tekemistä kun ei ole treenejä. Pelaavat siis vain mobiilipelejä ja pelkäänkin, että niissä merkeissä kesä menee ainakin kun ollaan vielä töissä. Hinku on kyllä Superparkkiin, vesipuistoon, Linnanmäelle ym. Sikahintaiseen paikkaan. Ilman muuta tulemme käymään jossain noistakin ja lomamatkakin on tiedossa. Silti sitä vapaata on vaikka kuinka paljon.
Puhuimme lapsille, että silloin kun olimme itse lapsia, ei ollut superparkkeja tai puuhamaita joka paikassa. Nyt tuntuu, että ei ole mitään tekemistä jos emme lähde johonkiin kyseisiin paikkoihin. Mihin on jäänyt porukalla ulkoilu??
Mutta eikös se ole vähän vanhemmistakin kiinni. Jos te totutatte ne siihen, että on aina valmiiksi järkättyjä juttuja, niin eihän ne osaa keskenään mitään tehdä.
Ei muuta kun kakarat pihalle ja keksiköön omat pelinsä ja leikkinsä. Niin sitä ennenmuinoininkin tehtiin. Se riittää kun kerran kesässä pääsevät jonnekin Lintsille, tai Särkänniemeen, eikä se kertakaan mikään pakollinen ole.
Mun lapsuudessa kesäpäivät vietettiin rantsussa. Kotona käytiin korkeintaan syömässä ja takasin rannalle. Toki oli muutakin puuhaa. Pihapelejä tottakai, majojen rakentelua ja sen sellasta. Sisällä oltiin ainoastaan sadepäivinä, eikä kokopäivää silloinkaan.
Pyolusoni on opettaja. Hän on ensimmäisen lomaviikon kuin persiiseen ammuttu karhu. Antakaa lasten olla väsyneitä, levätä ja kiukutella, jos siltä tuntuu. Viikon päästä helpottaa.
Jos koko kesäkuu näyttää kuluvan netin ja pelien äärellä, sille voi pistää stopin. Sopia esim kaverin vanhempien kanssa yhdessä asiasta. Kun ei ole mitään tekemistä, terve lapsi kehittää sitä itse.
Ostakaa pihapelejä. Otatte lapsien kännykät pois kun lähetys töihin ja jätätte kotiin kapula mallin että vois soittaa jos hätä tulee
Äiti roikkuu vauva-palstalla ihmettelemässä, että jälkikasvu roikkuu mobiilipeleissä?
Toinen mamma on ollut lasten kanssa lomalla kaksi päivää ja ilmeisesti pelkästään sisällä, koska lapset riehuu ja valittaa?
Voi luoja. Nyt vähän selkärankaa ädit!
Meidän molemmat pojat (13v ja 8v) juoksee kaikken vapaa-aikansa läheisellä pallokentällä. Harrastavat molemmat futista, joten pelaavat myös kaiken vapaa-aikansa jalkapalloa juokkuekavereidensa kanssa. Välillä myös pelaavat sählyä tai sulkapalloa. Isompi käy ahkerasti myös läheisessä uimahallissa ystäviensä kanssa. Meilläpäin ainakin siis liikutaan paljon ihan omaehtoisesti.
Ja jos sanot tuon ääneen 'lapsilla on tylsä kesäloma' lasten kuullen teet itse lapsillesi tylsän kesäloman. Mä suunnittelen yhdessä 6 ja 9 vuotiaan lapsen kanssa mitä tehdään kesälomalla ja missä nähdään. Listalla on leikkipuistoja lähellä ja kaukana, pyöräretkiä, uimareissuja, luonnonpuistoja, pokemonin metsästystä, geokätköilyä, lukemista, päiväreissuja lähikaupunkeihin, uimahallia, kylpylää ja lomareissu. Ja paljon muuta.
Vierailija kirjoitti:
Ja jos sanot tuon ääneen 'lapsilla on tylsä kesäloma' lasten kuullen teet itse lapsillesi tylsän kesäloman. Mä suunnittelen yhdessä 6 ja 9 vuotiaan lapsen kanssa mitä tehdään kesälomalla ja missä nähdään. Listalla on leikkipuistoja lähellä ja kaukana, pyöräretkiä, uimareissuja, luonnonpuistoja, pokemonin metsästystä, geokätköilyä, lukemista, päiväreissuja lähikaupunkeihin, uimahallia, kylpylää ja lomareissu. Ja paljon muuta.
Missäs on se lasten omaehtoinen tekeminen? On tietty kiva, että vanhemmatkin lapsille järjestää kaikenlaista, mutta kyllähän se jokapäiväinen touhuaminen pitäisi lähteä myös lapsesta itsestä. Kyllähän tollasen liki kymmenvuotiaan olis jo hyvä touhuta kaikenlaista kavereiden kanssa. Ei niitä vanhempia siihen ympärille jatkuvasti tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Minun kesät oli ulkoilua
Uimista
Leikkejä kavereiden kaa
Kirjoja
Lettuja
Mökkeilyä
Marjastusta
Puutarhahommia
meillä oli vielä eläimiä, järvi lähellä, mummila lähellä, serkkuja oli lähistöllä,
Nykypäivänä ainakin joistakin kirjastoista voi lainailla esimerkiksi urheiluvälineitä ja ulkoilupelejä, niitä siis lainaamaan! Kyllä itsekin muistan kun lapsena muka ei tekemistä keksinyt, mutta kyllä tekemistä silti jostakin kumman syystä keksi! Aikuisena taas ei enää jaksa mitään rientoja, mutta olenpa ottanut ilon suursiivouksesta ja tavaran raivaamisesta.
Vertailu on varmaan pahinta, mitä tehdä voi eli joko itse ääneen voivottaa että on tylsä kesä ja julistaa miten muilla on hauskaa tai sitten menee lasten kitinöihin mukaan, kun nämä valittavat asiasta. Sitten muka ollaan kateellisia kouluun palattaessa muiden kertoa "huikeasta lomastaan". Vaan paljonkos noilla puheilla lopulta katetta on...
Esimerkki.
Plus että pienenä opettaa oikein.