Onko lapsesi matikkanero?

Suoraan Oxfordiin tai johonkin muuhun yliopistoon😀

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kymppi vielä neroa teekään. Itselläni oli aina 9, ja olen ihan taatusti matikassa keskimääräistä tyhmempi. Minulla kyse oli työnteosta. Toisaalta en ole samaa mieltä siitä että nero ei häiriköisi. Monet nerot on häiriköineet, koska eivät halua alistua oman kokemuksensa mukaan mielivaltaisiin ja typeriin sääntöihin protestoimatta. Kaikki nerot eivät kumminkaan ole hissukoita nörttejä.

Esikoisen luonne oli jo syntyjään hankala. Siksi varmaan ajautui turhautuessaan häiriköksi. Tämän kuopuksen luonne on parempi, mutta silti harmittaa ajatus 9 vuoden turhautuneena istumisesta. Hukkaan heitettyä aikaa! Miksei peruskoulua voisi suorittaa joustavasti pois sitä mukaa kun osaa?

Pitäisiköhän teidän harjoitella tylsyyden sietoa. Lapsen leimaaminen neroksi ja koulun idiootiksi ei tee lapselle hyvää.

Koulu ei leimaannu idiootiksi, vaan luokkakaverit, joiden 1+3 -äimistelyä lapseni joutuu sietämään kaikki tunnit. Saa kyllä lisätehtäviä, mutta ope antaa vain niitä oman luokka-asteen lisätehtäviä. Poika ei meinaa jaksaa tehdä niitä, koska nekin ovat liian helppoja. Jos ei tarttisi olla töissä, opettaisin itse poikaa, niin saisi edemmän vapaa-aikaa, mutta näin se ei käy. Olen itse kaiken lisäksi tyhmä autisti, jolla menee keskimäärin 24 h omien töitten tekemiseen vuorokaudessa. Joten en ehdi kotiin aina edes nukkumaan ja lapset saavat selvitä keskenään.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teki 4. luokan matikan kirjoja ennen koulun aloittamista ja piti saman etumatkan koko peruskoulun ajan, kun ostin sille aina uusia kirjoja. Oletettavasti tästä syystä oli käytöshäiriöinen koko peruskoulun ajan, kun koulu ei voinut tulla yhtään vastaan ja antaa haasteita. Lukiossa meni parempaan suuntaan ja nyt yliopistossa pärjää ilmeisesti oikein mukavasti

Minä tätä just niin pelkään. Esikoinen oli nimittäin älykäs, mutta kouluun turhauduttuaan käytöshäiriöinen koko peruskoulun ajan. Tossa välissä on kolme tyhmempää lasta, joista kaikilla on sujunut koulu hienosti. Mutta nyt kävi ekaluokan taas yksi älykäs, eniten juuri matikassa. Turhautuu. Ehdotin suoraan kolmoselle menoa, mutta koulu ei puoltanut sitä.

ap

On melko tyhmää nimittää jotakuta lastaan tyhmemmäksi. Et ole vielä tutustunut tarpeeksi tuon tyhmemmäksi tituleeraamasi lapsen älykkyyteen ja kiinnostuksen kohteisiin.

Kolme tyhmempää :) Tunnen lapseni ja tiedän että toiset ovat älykkäämpiä ja toiset tyhmempiä. Nämä tyhmätkin pärjäävät/ovat pärjänneet oikein hyvin koulussa. Lisäksi he ovat hyväkäytöksisiä, mukavia, sinnikkäitä, tasapainoisia ja kaikin puolin hyviä ihmisiä. Silti he ovat tyhmempiä. Ei ole ollenkaan häpeäksi olla tyhmempi. Se on vain yksi ominaisuus. Tyhmistä ei tarvi edes olla huolissaan. Älykkäistä tarvii.

Varmaan ne kolme "tyhmää" on tullut äitiinsä. Mitä täältä kyselet - kouluun yhteys. Varmasti opettajakin on huomannut (tai ei) tämän älykkyyden...naapurissamme on lapsinero...äiti puhelee ympäri kaupunkia tätä (paitsi niille jotka tuntevat lapsen). Ko lapsi on autistinen, mutta äiti tulkitsee tämän neroudeksi😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kymppi vielä neroa teekään. Itselläni oli aina 9, ja olen ihan taatusti matikassa keskimääräistä tyhmempi. Minulla kyse oli työnteosta. Toisaalta en ole samaa mieltä siitä että nero ei häiriköisi. Monet nerot on häiriköineet, koska eivät halua alistua oman kokemuksensa mukaan mielivaltaisiin ja typeriin sääntöihin protestoimatta. Kaikki nerot eivät kumminkaan ole hissukoita nörttejä.

Esikoisen luonne oli jo syntyjään hankala. Siksi varmaan ajautui turhautuessaan häiriköksi. Tämän kuopuksen luonne on parempi, mutta silti harmittaa ajatus 9 vuoden turhautuneena istumisesta. Hukkaan heitettyä aikaa! Miksei peruskoulua voisi suorittaa joustavasti pois sitä mukaa kun osaa?

Pitäisiköhän teidän harjoitella tylsyyden sietoa. Lapsen leimaaminen neroksi ja koulun idiootiksi ei tee lapselle hyvää.

Koulu ei leimaannu idiootiksi, vaan luokkakaverit, joiden 1+3 -äimistelyä lapseni joutuu sietämään kaikki tunnit. Saa kyllä lisätehtäviä, mutta ope antaa vain niitä oman luokka-asteen lisätehtäviä. Poika ei meinaa jaksaa tehdä niitä, koska nekin ovat liian helppoja. Jos ei tarttisi olla töissä, opettaisin itse poikaa, niin saisi edemmän vapaa-aikaa, mutta näin se ei käy. Olen itse kaiken lisäksi tyhmä autisti, jolla menee keskimäärin 24 h omien töitten tekemiseen vuorokaudessa. Joten en ehdi kotiin aina edes nukkumaan ja lapset saavat selvitä keskenään.

ap

Nerot joutuvat kärsimään ...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teki 4. luokan matikan kirjoja ennen koulun aloittamista ja piti saman etumatkan koko peruskoulun ajan, kun ostin sille aina uusia kirjoja. Oletettavasti tästä syystä oli käytöshäiriöinen koko peruskoulun ajan, kun koulu ei voinut tulla yhtään vastaan ja antaa haasteita. Lukiossa meni parempaan suuntaan ja nyt yliopistossa pärjää ilmeisesti oikein mukavasti

Minä tätä just niin pelkään. Esikoinen oli nimittäin älykäs, mutta kouluun turhauduttuaan käytöshäiriöinen koko peruskoulun ajan. Tossa välissä on kolme tyhmempää lasta, joista kaikilla on sujunut koulu hienosti. Mutta nyt kävi ekaluokan taas yksi älykäs, eniten juuri matikassa. Turhautuu. Ehdotin suoraan kolmoselle menoa, mutta koulu ei puoltanut sitä.

ap

On melko tyhmää nimittää jotakuta lastaan tyhmemmäksi. Et ole vielä tutustunut tarpeeksi tuon tyhmemmäksi tituleeraamasi lapsen älykkyyteen ja kiinnostuksen kohteisiin.

Kolme tyhmempää :) Tunnen lapseni ja tiedän että toiset ovat älykkäämpiä ja toiset tyhmempiä. Nämä tyhmätkin pärjäävät/ovat pärjänneet oikein hyvin koulussa. Lisäksi he ovat hyväkäytöksisiä, mukavia, sinnikkäitä, tasapainoisia ja kaikin puolin hyviä ihmisiä. Silti he ovat tyhmempiä. Ei ole ollenkaan häpeäksi olla tyhmempi. Se on vain yksi ominaisuus. Tyhmistä ei tarvi edes olla huolissaan. Älykkäistä tarvii.

Suosittelen kaunokirjallisuuden lukemista. Kenties auttaisi näkemään tyhmempinä pitämäsi lapset myönteisemmässä valossa. Matemaattisesti lahjakkaan lapsen äitinä ajatusmaailmasi kuvottaa.

Mitäs hitsiä? Luin koko lapsuuden ja nuoruuden kaunokirjallisuutta. Nykyään en niin paljon koska en ehdi. Arvostan myös kaikkia tyhmiä lapsiani erittäin korkealle, enkä näe heitä ollenkaan negatiivisessa valossa. Miksi hemmetissä tyhmyys olisi negatiivista? Olen myös itse tyhmä siitä huolimatta että koulussa keskiarvoni oli aina päälle 9. Arvostan myös itseäni tällaisena kuin olen. Näilla älykkäillä sen sijaan aivot pelaavat epänormaalin hyvin, liian hyvin. Heistähän minä tässä olen huolissani, kun joutuvat olemaan itselleen sopimattomassa ympäristössä koko peruskoulun ajan. Ei peruskoulua ole älykkäille luotu (älykäs ei tarkoita samaa kuin 10 todistuksessa).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teki 4. luokan matikan kirjoja ennen koulun aloittamista ja piti saman etumatkan koko peruskoulun ajan, kun ostin sille aina uusia kirjoja. Oletettavasti tästä syystä oli käytöshäiriöinen koko peruskoulun ajan, kun koulu ei voinut tulla yhtään vastaan ja antaa haasteita. Lukiossa meni parempaan suuntaan ja nyt yliopistossa pärjää ilmeisesti oikein mukavasti

Minä tätä just niin pelkään. Esikoinen oli nimittäin älykäs, mutta kouluun turhauduttuaan käytöshäiriöinen koko peruskoulun ajan. Tossa välissä on kolme tyhmempää lasta, joista kaikilla on sujunut koulu hienosti. Mutta nyt kävi ekaluokan taas yksi älykäs, eniten juuri matikassa. Turhautuu. Ehdotin suoraan kolmoselle menoa, mutta koulu ei puoltanut sitä.

ap

On melko tyhmää nimittää jotakuta lastaan tyhmemmäksi. Et ole vielä tutustunut tarpeeksi tuon tyhmemmäksi tituleeraamasi lapsen älykkyyteen ja kiinnostuksen kohteisiin.

Kolme tyhmempää :) Tunnen lapseni ja tiedän että toiset ovat älykkäämpiä ja toiset tyhmempiä. Nämä tyhmätkin pärjäävät/ovat pärjänneet oikein hyvin koulussa. Lisäksi he ovat hyväkäytöksisiä, mukavia, sinnikkäitä, tasapainoisia ja kaikin puolin hyviä ihmisiä. Silti he ovat tyhmempiä. Ei ole ollenkaan häpeäksi olla tyhmempi. Se on vain yksi ominaisuus. Tyhmistä ei tarvi edes olla huolissaan. Älykkäistä tarvii.

Suosittelen kaunokirjallisuuden lukemista. Kenties auttaisi näkemään tyhmempinä pitämäsi lapset myönteisemmässä valossa. Matemaattisesti lahjakkaan lapsen äitinä ajatusmaailmasi kuvottaa.

Mitäs hitsiä? Luin koko lapsuuden ja nuoruuden kaunokirjallisuutta. Nykyään en niin paljon koska en ehdi. Arvostan myös kaikkia tyhmiä lapsiani erittäin korkealle, enkä näe heitä ollenkaan negatiivisessa valossa. Miksi hemmetissä tyhmyys olisi negatiivista? Olen myös itse tyhmä siitä huolimatta että koulussa keskiarvoni oli aina päälle 9. Arvostan myös itseäni tällaisena kuin olen. Näilla älykkäillä sen sijaan aivot pelaavat epänormaalin hyvin, liian hyvin. Heistähän minä tässä olen huolissani, kun joutuvat olemaan itselleen sopimattomassa ympäristössä koko peruskoulun ajan. Ei peruskoulua ole älykkäille luotu (älykäs ei tarkoita samaa kuin 10 todistuksessa).

Ovatko nää sun lapsesi siis vähemmän älykkäitä kuin saman ikäiset lapset keskimäärin? Saavatko he koulussa omaa, alaspäin eriytettyä opetusta? Jos sun lapsesi ovat taviksia, on suht alentavaa sanoa heitä tyhmiksi. On se muutenkin väheksyvä ilmaus.  Samalla logiikalla pidät muitakin tavallisia lapsia tyhminä. Vaikka itse itseäsi tyhmäksi sanotkin, ymmärrät varmaan että tyhmä on haukkumasana. Millä tavalla sä olet huomannut oman tyhmyytesi ilmenevän? Ovatko ihmiset susta ylipätään yleensä tyhmiä? Jos näin, miten sun tuttavasi suhtautuvat siihen että pidät heitä ja heidän lapsiaan tyhminä?

Ekaluokkalaiseni osasi siis jo ennen koulun alkua laskea päässään nelinumeroisten lukujen yhteen- ja vähennyslaskuja kymmenylityksillä. Kertotaulut osaa laskea päässään (ei ole opetellut ulkoa) ja kyselee ihmisiltä kysymyksiä tyyliin tiedätko mikä on miljoonan neliöjuuri/kuutiojuuri? Oppi kaiken tämän kesällä ennen koulun alkua, kun ruvettiin pelaamaan perheen kanssa Monopolia. Laskemalla niitä pelin rahoja ja kyselemällä lisää. Sitä ennen ei oltu puhuttu matikasta. Numerot oli opetellu eskarissa.

Itse en varsinaisesti edes arvosta matemaattisia aloja. Mieheni on kyllä aito matikkanero ja sieltä toi on periytynyt näille parille hepulle. Minusta mukavinta olisi, jos saisi suorittaa peruskoulun matikan alta pois heti kun pystyy ja sitten keskittyä vaikka ruotsin kieleen ;D

Mutta joka tapauksessa inhoan ajatusta peruskoulusta säilytyspaikkana. Mitä muuta sellaiset tunnit ovat, joilla ei ole mitään annettavaa lapselle?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teki 4. luokan matikan kirjoja ennen koulun aloittamista ja piti saman etumatkan koko peruskoulun ajan, kun ostin sille aina uusia kirjoja. Oletettavasti tästä syystä oli käytöshäiriöinen koko peruskoulun ajan, kun koulu ei voinut tulla yhtään vastaan ja antaa haasteita. Lukiossa meni parempaan suuntaan ja nyt yliopistossa pärjää ilmeisesti oikein mukavasti

Minä tätä just niin pelkään. Esikoinen oli nimittäin älykäs, mutta kouluun turhauduttuaan käytöshäiriöinen koko peruskoulun ajan. Tossa välissä on kolme tyhmempää lasta, joista kaikilla on sujunut koulu hienosti. Mutta nyt kävi ekaluokan taas yksi älykäs, eniten juuri matikassa. Turhautuu. Ehdotin suoraan kolmoselle menoa, mutta koulu ei puoltanut sitä.

ap

On melko tyhmää nimittää jotakuta lastaan tyhmemmäksi. Et ole vielä tutustunut tarpeeksi tuon tyhmemmäksi tituleeraamasi lapsen älykkyyteen ja kiinnostuksen kohteisiin.

Kolme tyhmempää :) Tunnen lapseni ja tiedän että toiset ovat älykkäämpiä ja toiset tyhmempiä. Nämä tyhmätkin pärjäävät/ovat pärjänneet oikein hyvin koulussa. Lisäksi he ovat hyväkäytöksisiä, mukavia, sinnikkäitä, tasapainoisia ja kaikin puolin hyviä ihmisiä. Silti he ovat tyhmempiä. Ei ole ollenkaan häpeäksi olla tyhmempi. Se on vain yksi ominaisuus. Tyhmistä ei tarvi edes olla huolissaan. Älykkäistä tarvii.

Suosittelen kaunokirjallisuuden lukemista. Kenties auttaisi näkemään tyhmempinä pitämäsi lapset myönteisemmässä valossa. Matemaattisesti lahjakkaan lapsen äitinä ajatusmaailmasi kuvottaa.

Mitäs hitsiä? Luin koko lapsuuden ja nuoruuden kaunokirjallisuutta. Nykyään en niin paljon koska en ehdi. Arvostan myös kaikkia tyhmiä lapsiani erittäin korkealle, enkä näe heitä ollenkaan negatiivisessa valossa. Miksi hemmetissä tyhmyys olisi negatiivista? Olen myös itse tyhmä siitä huolimatta että koulussa keskiarvoni oli aina päälle 9. Arvostan myös itseäni tällaisena kuin olen. Näilla älykkäillä sen sijaan aivot pelaavat epänormaalin hyvin, liian hyvin. Heistähän minä tässä olen huolissani, kun joutuvat olemaan itselleen sopimattomassa ympäristössä koko peruskoulun ajan. Ei peruskoulua ole älykkäille luotu (älykäs ei tarkoita samaa kuin 10 todistuksessa).

Ovatko nää sun lapsesi siis vähemmän älykkäitä kuin saman ikäiset lapset keskimäärin? Saavatko he koulussa omaa, alaspäin eriytettyä opetusta? Jos sun lapsesi ovat taviksia, on suht alentavaa sanoa heitä tyhmiksi. On se muutenkin väheksyvä ilmaus.  Samalla logiikalla pidät muitakin tavallisia lapsia tyhminä. Vaikka itse itseäsi tyhmäksi sanotkin, ymmärrät varmaan että tyhmä on haukkumasana. Millä tavalla sä olet huomannut oman tyhmyytesi ilmenevän? Ovatko ihmiset susta ylipätään yleensä tyhmiä? Jos näin, miten sun tuttavasi suhtautuvat siihen että pidät heitä ja heidän lapsiaan tyhminä?

Suurin osa ihmisistä on varsinaisia idiootteja. En sen takia hanki ystäviä ja tuttujen suhteen pidän suuni supussa omista mielipiteistäni. Idiootit kun eivät kuitenkaan kykene hyväksymään niitä :D

Normimittapuilla minä ja typerämmät lapseni ollaan varmaankin älykkäitä ja mieheni + nämä kaksi lasta neroja. Mutta idioottien laatimilla kriteereillä ole minulle mitään arvoa.

- ap

ne poche daa muu

Servataan

Itsellä oli kymppi matikka läpi peruskoulun. Ei ole vanhemmat opettanut. Tein lisätehtäviä, jos muut tehtävät oli jo tehty.

Vierailija kirjoitti:

Itsellä oli kymppi matikka läpi peruskoulun. Ei ole vanhemmat opettanut. Tein lisätehtäviä, jos muut tehtävät oli jo tehty.

Kymppihän ei sinällään vielä kerro neroudesta, koska kympin saa peruskoulussa aika helposti. Sitten on nero, jos oppii ilman jonkun ulkopuolisen panostusta/painostusta - omaehtoisesti, omasta kiinnostuksesta - huomattavasti enemmän kuin "olisi tarpeen".

ap

Ehkä neljän vuoden ikäisenä laski kymmenylityksiä käytännön tilanteissa. En ole koskaan opettanut, mutta on lapsen ollessa pieni kyllä luettiin paljon, tehtiin palapelejä jne. Varmaan tuli myös sanottua, kuinka monta jotakin on jne., mutta lapsi itse oli kiinnostunut. Koulu oli aluksi turhan helppoa, mutta ei tullut isompia ongelmia. Alakoulun lopulla teki yhtenä vuonna sekä sen vuoden että seuraavan matikan kirjan, ja on siitä lähtien saanut tehdä itsekseen vuotta vanhempien matikkaa. Erityisopettajakin välillä oli kuvioissa, mutta ei ollut kuulemma tarvetta.

Jotenkin vaikuttaa siltä, ettei kyse ole siitä, että lapsi olisi älykkyydeltään neron luokkaa. Kyse on apn asenteesta lapseen. AP on luonut lapsestaan jonkin lapsellisen väärinymmärretyn neron stereotypian, jota lapsi toteuttaa mielellään ja oikeuttaa sillä kaiken huonon käytöksensä tunnilla, koska on muka niin paljon parempi, että on tylsää. Tällaisia lapsia on yllättävän paljon ja vanhemmat ovat aina vakuuttuneita lapsen suuresta neroudesta, vaikka lapsi on yleensä enemmänkin huonokäytöksinen. Joskus lapsi on hieman keskivertoa lahjakkaampi. Yleensä ei paljon. Usein ei yhtään. Tämä käy ilmi, jos lasta painostaa näyttämään taitojaan todennettavissa olevalla tavalla, kuten kokeissa. Nuo lapset joita ap pitää tyhminä ovat luultavasti aivan yhtä älykkäitä tai ainakin ero älykkyydessä on hyvin pieni. Erot älykkyydessä ovat usein pieniä. Jostain lapsellisesta syystä ap vain ihailee tunnilla kapinoivan ja muka tylsistyvän lapsensa persoonallisuutta ja luulee välinpitämättömän neron käytöksen kertovan älykkyydestä. Ei kerro.

Tunnen yhden vastaavanlaisen lapsen. Hän ei tosi asiassa osaa yhtään ikätovereitaan enempää. On kyllä huomannut tällaisen neroutta teeskentelevän käytöksen auttavan häntä saamaan positiivista huomiota hänen isältään ja tekee mielellään ikätasoaan menestyneempiä tehtäviä, joista suuri osa menee väärin, jos hän antaa ne tarkastaa.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin vaikuttaa siltä, ettei kyse ole siitä, että lapsi olisi älykkyydeltään neron luokkaa. Kyse on apn asenteesta lapseen. AP on luonut lapsestaan jonkin lapsellisen väärinymmärretyn neron stereotypian, jota lapsi toteuttaa mielellään ja oikeuttaa sillä kaiken huonon käytöksensä tunnilla, koska on muka niin paljon parempi, että on tylsää. Tällaisia lapsia on yllättävän paljon ja vanhemmat ovat aina vakuuttuneita lapsen suuresta neroudesta, vaikka lapsi on yleensä enemmänkin huonokäytöksinen. Joskus lapsi on hieman keskivertoa lahjakkaampi. Yleensä ei paljon. Usein ei yhtään. Tämä käy ilmi, jos lasta painostaa näyttämään taitojaan todennettavissa olevalla tavalla, kuten kokeissa. Nuo lapset joita ap pitää tyhminä ovat luultavasti aivan yhtä älykkäitä tai ainakin ero älykkyydessä on hyvin pieni. Erot älykkyydessä ovat usein pieniä. Jostain lapsellisesta syystä ap vain ihailee tunnilla kapinoivan ja muka tylsistyvän lapsensa persoonallisuutta ja luulee välinpitämättömän neron käytöksen kertovan älykkyydestä. Ei kerro.

Tunnen yhden vastaavanlaisen lapsen. Hän ei tosi asiassa osaa yhtään ikätovereitaan enempää. On kyllä huomannut tällaisen neroutta teeskentelevän käytöksen auttavan häntä saamaan positiivista huomiota hänen isältään ja tekee mielellään ikätasoaan menestyneempiä tehtäviä, joista suuri osa menee väärin, jos hän antaa ne tarkastaa.

Höpsis. Nykyinen pikkuneroni saa opelta kiitosta hyvästä käytöksestään tunneilla. Ei hän häiriköi. Mutta hän TURHAUTUU silti. Minusta ei ole koulun tehtävä opetella sietämään tyhjäkäyntiä ja turhaa ajan tappamista. Kyllähän lapsen pitäisi saada tasoisiaan haasteita, että voisi kehittyä eteenpäin siitä missä nyt on. Eikä istua tyhjän panttina odottelemassa muutaman vuoden ajan että muut ehkä joskus saisivat hänet kiinni. Kokeista hän saa täydet pisteet, saisi varmasti ainakin pari vuotta vanhempienkin kokeista.

Esikoiseni oli häirikkö. Johtuen siitä että hän oli häirikköluonne jo ihan syntymästään. Ylivilkas, levoton ja tottelematon. Kotona hänkin silti "talttui" silloin kun hänellä oli mielekästä älyllistä tekemistä. Koulussa hänen älyään ei kuitenkaan noteerattu mitenkään, moitittiin vain kaikesta väärästä toiminnasta, kuten tehtävien tekemisestä omin päin eteen päin tai kirjaan tylsyyksissään piirtelemisestä. Olisin ehkä voinut välttää alisuoriutumisen koulussa, jos olisin ottanut kotiopetukseen. Mutta siinä vaiheessa olin itsekin kurkkua myöten täynnä haastavaa käytöstä ja halusin välillä antaa aikaa ja huomiota nuoremmille lapsillekin. Joille ei liiennyt juuri sekuntiakaan silloin kun esikoinen oli kotona. Niinpä sitten mentiin niillä eväillä.

Koin osittain, että ennen kouluikää antamani kotiopetus oli yksi "syyllinen" esikoispojan ongelmiin. Koska koulun todellisuus tuli sitten kuin märkä rätti vasten kasvoja. Siksi en seuraavien lasten älylliseen puoleen ole panostanut millään tavalla. Olen ajatellut että aina parempi mitä "tyhmempinä" menevät kouluun. Saavatpahan opettajat sitten koulia heitä niin kuin parhaaksi näkevät. Siksi oli vähän järkytys kun tämä kuopus meni oppimaan ihan omin lupinensa niin järkyttävän paljon niin järkyttävän lyhyessä ajassa.

-AP

On. Asutaan ulkomailla ja täällä löytyi erikoiskoulu matemattisesti lahjakkaille lapsille. Nyt opiskelee lukiomatikkaa 6. luokalla yhdessä luokkakavereidensa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Oletettavasti tästä syystä oli käytöshäiriöinen koko peruskoulun ajan

Niin, ihminenhän ei voi käyttäytyä hyvin, jos kaikki ei mene niin kuin itse haluaa. Hienosti olet vanhempana lastasi kasvattanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On. Ei yhden aineen perusteella voi luokkatasojen yli hypätä, koska pitää olla myös sosiaalisesti kypsä. Meillä molemmat, on vain oma mielenkiinto ja myös perimä, meillä molempien suvussa on matemaattista lahjakkuutta. Myös kielellinen lahjakkuus tulee mieheni puolelta perintönä. Mutta ei noilla ole ollut koulussa tylsää, ehkä on sattunut lisätehtäviä riittävästi antaneet opettajat? Sitten on ollut pulpettikirjat, joita saa lukea millä tunnilla vain, jos tehtävät on tehty. Ei meidän pojilla kyllä koskaan läksyjä kotiin jäänyt, aina oli ehditty tehdä koulussa. Nyt yliopisto on nuoremmalle takkuista, kun on tottunut pärjäämään lukematta. Matikka menee hyvin, mutta osa aineista vaatisi enemmän töitä, eli pitää tehdä muutakin kuin vain osata asia tentissä ja ne tekemiset takkuaa. Puhuu kuitenkin avoimesti asiasta. 

Kieltämättä jännä, kun sosiaalisen kypsyyden perusteella ei voi hypätä luokkien yli, mutta kuitenkaan sosiaalisen epäkypsyyden takia ei voi jäädä luokalle

Kyllä moni käy eskarin kahteen kertaan sosiaalisen epäkypsyyden takia. Starttiluokkakin auttaa asiassa.

Huomattiin ennen kouluun menoa. Laski 5-vuotiaana kertolaskuja ja pian sen jälkeen potenssilaskuja ja neliöjuuria. Kirjoitti pitkän matikan kahta pistettä vajaa täydet. Meillä ei onneksi ollut ongelmana häiriökäyttäytyminen tunneilla. Sai opettajalta silloin tällöin lisämonisteita.

En tiedä sanoisinko neroksi, mutta lahjakas tuntuu olevan. Kyllähän sen alaluokilla näki, että matikka on helppoa, mutta niin oli kaikki muukin. Lapsi on onneksi ihan loppuvuodesta syntynyt, tämä auttoi hieman siihen koulussa tylsistymiseen. Ja alaluokilla muutenkin harjoitellaan myös sitä koulunkäyntiä - läksyjen ja kirjojen muistamista ja sen sellaista. Kolmannelta luokalta lapsi meni kouluun, jossa vieraskielinen painotus ja tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Kun vuosien edetessä yhä enemmän ja enemmän opetusta oli vieraalla kielellä, se lisäsi sopivasti vaikeusastetta. 

Matematiikan harrastukseen löytyi apua Ursan tutkijakerhosta. Sen piti olla alun perin matematiikkaa ja fysiikkaa, mutta loppupeleissä tahkosivat siellä lähinnä matematiikkaa. Seiskaluokan jälkeen tyttö kävi Päivölässä kesällä matematiikkaleirillä ja kahdeksannen luokan aikana hän osallistui Päivölässä tapahtuvaan matematiikan olympiavalmennukseen. Se oli aluksi sellaista kivaa vaihtelua koulumatematiikkaan, mutta vuoden mittaan tyttö kyllästyi siihen kun osa asioista meni niin pahasti yli hilseen. Mutta sekä Ursaa että Päivölää voin suositella niiden ylimääräisten haasteiden etsimiseen. Päivölässä lukio tulee hoidettua kahdessa vuodessa, joten siinä saa otettua vähän kiinni jos ei aiemmin ole ollut tilaisuutta hyppiä luokkien yli.

Koulun puolesta ei ollut mitään ylöspäin eriyttävää opetusta ja vielä yläasteen viimeisenä vuotena en ollut yhtään varma onko tyttö matematiikassa oikeasti tosi hyvä vai sellainen tavallisen hyvä. Peruskoulun matikkakilpailussa hän ei päässyt edes 100 parhaan joukkoon mutta nyt lukion ekalla pääsi matematiikassa ja Datatähdessä loppukilpailuun ilman kummempaa panostusta. Päivölä on tuntunut sopivan haastavalta hänelle. Ei kyllästy siellä niin kuin peruskoulussa (joka sekin oli normaalia vaativampi), mutta toisaalta ei jaksa pakertaa niin että pärjäisi kisoissa paremmin.