Lue keskustelun säännöt.
Onko tälläinen sopimus laillisesti pitävä?
02.06.2017 |
Mies ja nainen sopivat kirjallisesti, että jos nainen raskautuu, tekee tämä abortin. Entä lievempi muoto: jos nainen raskautuu eikä suostu aborttiin, ei miehen tarvitse tunnustaa isyyttään eikä nainen käräytä häntä. ?
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pitävä. Oikeudelle se on vain pala paperia. Nainen saa itse päättää kehostaan ja tulla myös katumapäälle. Jos olet isä niin olet elatusvelollinen, mistään paperilappusista huolimatta.
Väärin. Eivät sopimukset ole oikeudelle mitään pelkkiä paperinpaloja. Vahva lähtökohta on se, että sopimukset on pidettävä. Joskus sopimuksen sisältö on kuitenkin sellainen, että se ei saa oikeussuojaa eli, että sen sisältöä ei voida oikeusteitse laittaa täytäntöön. Esimerkiksi aborttiin ei voi sopimusteitse pakottaa. Tälläinen sopimus ei saa siis oikeussuojaa.
Kuitenkin tilanne muuttuu heti jos sopimuksessa sovitaankin esim. seuraavaa:
"Jos nainen raskautuu eikä tee aborttia taikka vaatii isyyden vahvistamista, niin hänen tulee sopimusrikkomuksena korvata miehelle tästä syntyvät kustannukset, jotka vastaavat vähintään lapsen elatusmaksujen suuruista määrää."
Tälläinen sopimus voi hyvinkin saada oikeussuojaa ja nainen voidaan velvoittaa sopimuksen perusteella korvauksiin.[/quote
:) No ei todellakaan. Sopimuksissa pitäisi ensin tietää mistä sopimustyypistä on kyse. Eräillä aloilla on tarkat vaatimukset siitä miten sopimus laaditaan. Tämä siis siitä näkökulmasta, että sopimusta jouduttaisiin setvimään oikeudessa.
Oikeussuojaa ei anneta sopimukselle vaan kansalaiselle (jonka 'oikeutta' on rikottu). Tässä kuvitellussa sopimuksessa ongelmaksi siis muodostuisi se, että mikä ja minkä lain (tai oikeuden) piiriin sopimus kuuluu: onko miehellä oikeus pakottaa nainen aborttiin tai evätä isyyden vahvistaminen? Koska vastaus kumpaankiin on ei, vaan sopimus rikkoisi itse asiassa naisen ja lapsen perustuslaillisia oikeuksia, joten tuskin sopimus voisi saada oikeudessa tukea.
Lisäksi sopimuksen taustalla on ongelmallinen kysymys naisen "raskautumisesta". Raskaaksi tuleminen ei ole kiinni yksin naisesta vaan myös miehestä. Raskaaksi tuleminen on asia, johon ei voi tahdollaan vaikuttaa ja joka asettaisi naisen sukupuolensa takia kohtuuttomaan asemaan ainoana vastuullisena ottaen huomioon ettei hän voi tulla raskaaksi ilman toisen sopijaosapuolen toimintaa.
Eli hyvin vaikeasti sopimukseksi tuleva asia. Ja koska sopimukset perustuvat kahden tasa-veroisesti neuvottelevan osapuolen sopimukseen, tässä ikään kuin nainen on ymmärretty vain rangaistavaksi osapuoleksi, hän ei hyödy sopimuksesta osaltaan mitenkään, joten miksi joku nainen edes allekirjoittaisi vastaavan sopimuksen? Eli sopimusten ydintä kahden osapuolen välisenä ei ole ymmärretty lainkaan.
Ihan hyvä yritys, mutta en kyllä ole vakuuttunut. Eli sopimus on tehty miehen ja naisen välillä siitä kuinka lapsen elatuksen kustannukset jakaantuvat. Jos nainen lupaa, että hän ottaa vastuun kaikista kustannuksista ja hänellä on myös resursseja turvata lapselle välttämätön elatus, niin miksi tästä ei voisi miehen ja naisen välillä sopia? Miksi mies ei voisi saada mitään turvaa asiassa johon hän ei voi mitenkään vaikuttaa, vaan joutuisi kantamaan kaiken riskin?
Nainen voi päättää, että ei halua lasta, mutta mies ei tätä voi tehdä. Tämä on se suurin syy, miksi edellä mainitulle sopimukselle on hyvät perusteet. Kukaan ei pakota naista tekemään tälläista sopimusta, mutta jos nainen ei tähän suostu, niin mies voi tietenkin tehdä tästä omat johtopäätöksensä. Sopimus siis hyödyttää molempia, sillä sen avulla nainen voi osoittaa olevansa luotettava ja kantavansa vastuun päätöksistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta miksi hitossa joku haluaisi olla tuollaisen ihmisen kanssa.
Ap:n päiväunelmissa joku hyvin munankipeä ja äärimmäisen epätoivoinen nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pitävä. Oikeudelle se on vain pala paperia. Nainen saa itse päättää kehostaan ja tulla myös katumapäälle. Jos olet isä niin olet elatusvelollinen, mistään paperilappusista huolimatta.
Väärin. Eivät sopimukset ole oikeudelle mitään pelkkiä paperinpaloja. Vahva lähtökohta on se, että sopimukset on pidettävä. Joskus sopimuksen sisältö on kuitenkin sellainen, että se ei saa oikeussuojaa eli, että sen sisältöä ei voida oikeusteitse laittaa täytäntöön. Esimerkiksi aborttiin ei voi sopimusteitse pakottaa. Tälläinen sopimus ei saa siis oikeussuojaa.
Kuitenkin tilanne muuttuu heti jos sopimuksessa sovitaankin esim. seuraavaa:
"Jos nainen raskautuu eikä tee aborttia taikka vaatii isyyden vahvistamista, niin hänen tulee sopimusrikkomuksena korvata miehelle tästä syntyvät kustannukset, jotka vastaavat vähintään lapsen elatusmaksujen suuruista määrää."
Tälläinen sopimus voi hyvinkin saada oikeussuojaa ja nainen voidaan velvoittaa sopimuksen perusteella korvauksiin.[/quote
:) No ei todellakaan. Sopimuksissa pitäisi ensin tietää mistä sopimustyypistä on kyse. Eräillä aloilla on tarkat vaatimukset siitä miten sopimus laaditaan. Tämä siis siitä näkökulmasta, että sopimusta jouduttaisiin setvimään oikeudessa.
Oikeussuojaa ei anneta sopimukselle vaan kansalaiselle (jonka 'oikeutta' on rikottu). Tässä kuvitellussa sopimuksessa ongelmaksi siis muodostuisi se, että mikä ja minkä lain (tai oikeuden) piiriin sopimus kuuluu: onko miehellä oikeus pakottaa nainen aborttiin tai evätä isyyden vahvistaminen? Koska vastaus kumpaankiin on ei, vaan sopimus rikkoisi itse asiassa naisen ja lapsen perustuslaillisia oikeuksia, joten tuskin sopimus voisi saada oikeudessa tukea.
Lisäksi sopimuksen taustalla on ongelmallinen kysymys naisen "raskautumisesta". Raskaaksi tuleminen ei ole kiinni yksin naisesta vaan myös miehestä. Raskaaksi tuleminen on asia, johon ei voi tahdollaan vaikuttaa ja joka asettaisi naisen sukupuolensa takia kohtuuttomaan asemaan ainoana vastuullisena ottaen huomioon ettei hän voi tulla raskaaksi ilman toisen sopijaosapuolen toimintaa.
Eli hyvin vaikeasti sopimukseksi tuleva asia. Ja koska sopimukset perustuvat kahden tasa-veroisesti neuvottelevan osapuolen sopimukseen, tässä ikään kuin nainen on ymmärretty vain rangaistavaksi osapuoleksi, hän ei hyödy sopimuksesta osaltaan mitenkään, joten miksi joku nainen edes allekirjoittaisi vastaavan sopimuksen? Eli sopimusten ydintä kahden osapuolen välisenä ei ole ymmärretty lainkaan.
Ihan hyvä yritys, mutta en kyllä ole vakuuttunut. Eli sopimus on tehty miehen ja naisen välillä siitä kuinka lapsen elatuksen kustannukset jakaantuvat. Jos nainen lupaa, että hän ottaa vastuun kaikista kustannuksista ja hänellä on myös resursseja turvata lapselle välttämätön elatus, niin miksi tästä ei voisi miehen ja naisen välillä sopia? Miksi mies ei voisi saada mitään turvaa asiassa johon hän ei voi mitenkään vaikuttaa, vaan joutuisi kantamaan kaiken riskin?
Nainen voi päättää, että ei halua lasta, mutta mies ei tätä voi tehdä. Tämä on se suurin syy, miksi edellä mainitulle sopimukselle on hyvät perusteet. Kukaan ei pakota naista tekemään tälläista sopimusta, mutta jos nainen ei tähän suostu, niin mies voi tietenkin tehdä tästä omat johtopäätöksensä. Sopimus siis hyödyttää molempia, sillä sen avulla nainen voi osoittaa olevansa luotettava ja kantavansa vastuun päätöksistään.
Edelleen, sopikaa mitä tahdotte, mutta laillisesti pätevä tuo ei ole, eli naiselle ei käy mitään jos ei sitä noudata.
Miten niin mies ei mitenkään voi vaikuttaa naisen raskaaksi tuloon? :D Mun mielestä miehellä on hyvinkin suuri vaikutus siinä :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pitävä. Oikeudelle se on vain pala paperia. Nainen saa itse päättää kehostaan ja tulla myös katumapäälle. Jos olet isä niin olet elatusvelollinen, mistään paperilappusista huolimatta.
Väärin. Eivät sopimukset ole oikeudelle mitään pelkkiä paperinpaloja. Vahva lähtökohta on se, että sopimukset on pidettävä. Joskus sopimuksen sisältö on kuitenkin sellainen, että se ei saa oikeussuojaa eli, että sen sisältöä ei voida oikeusteitse laittaa täytäntöön. Esimerkiksi aborttiin ei voi sopimusteitse pakottaa. Tälläinen sopimus ei saa siis oikeussuojaa.
Kuitenkin tilanne muuttuu heti jos sopimuksessa sovitaankin esim. seuraavaa:
"Jos nainen raskautuu eikä tee aborttia taikka vaatii isyyden vahvistamista, niin hänen tulee sopimusrikkomuksena korvata miehelle tästä syntyvät kustannukset, jotka vastaavat vähintään lapsen elatusmaksujen suuruista määrää."
Tälläinen sopimus voi hyvinkin saada oikeussuojaa ja nainen voidaan velvoittaa sopimuksen perusteella korvauksiin.[/quote
:) No ei todellakaan. Sopimuksissa pitäisi ensin tietää mistä sopimustyypistä on kyse. Eräillä aloilla on tarkat vaatimukset siitä miten sopimus laaditaan. Tämä siis siitä näkökulmasta, että sopimusta jouduttaisiin setvimään oikeudessa.
Oikeussuojaa ei anneta sopimukselle vaan kansalaiselle (jonka 'oikeutta' on rikottu). Tässä kuvitellussa sopimuksessa ongelmaksi siis muodostuisi se, että mikä ja minkä lain (tai oikeuden) piiriin sopimus kuuluu: onko miehellä oikeus pakottaa nainen aborttiin tai evätä isyyden vahvistaminen? Koska vastaus kumpaankiin on ei, vaan sopimus rikkoisi itse asiassa naisen ja lapsen perustuslaillisia oikeuksia, joten tuskin sopimus voisi saada oikeudessa tukea.
Lisäksi sopimuksen taustalla on ongelmallinen kysymys naisen "raskautumisesta". Raskaaksi tuleminen ei ole kiinni yksin naisesta vaan myös miehestä. Raskaaksi tuleminen on asia, johon ei voi tahdollaan vaikuttaa ja joka asettaisi naisen sukupuolensa takia kohtuuttomaan asemaan ainoana vastuullisena ottaen huomioon ettei hän voi tulla raskaaksi ilman toisen sopijaosapuolen toimintaa.
Eli hyvin vaikeasti sopimukseksi tuleva asia. Ja koska sopimukset perustuvat kahden tasa-veroisesti neuvottelevan osapuolen sopimukseen, tässä ikään kuin nainen on ymmärretty vain rangaistavaksi osapuoleksi, hän ei hyödy sopimuksesta osaltaan mitenkään, joten miksi joku nainen edes allekirjoittaisi vastaavan sopimuksen? Eli sopimusten ydintä kahden osapuolen välisenä ei ole ymmärretty lainkaan.
Ihan hyvä yritys, mutta en kyllä ole vakuuttunut. Eli sopimus on tehty miehen ja naisen välillä siitä kuinka lapsen elatuksen kustannukset jakaantuvat. Jos nainen lupaa, että hän ottaa vastuun kaikista kustannuksista ja hänellä on myös resursseja turvata lapselle välttämätön elatus, niin miksi tästä ei voisi miehen ja naisen välillä sopia? Miksi mies ei voisi saada mitään turvaa asiassa johon hän ei voi mitenkään vaikuttaa, vaan joutuisi kantamaan kaiken riskin?
Nainen voi päättää, että ei halua lasta, mutta mies ei tätä voi tehdä. Tämä on se suurin syy, miksi edellä mainitulle sopimukselle on hyvät perusteet. Kukaan ei pakota naista tekemään tälläista sopimusta, mutta jos nainen ei tähän suostu, niin mies voi tietenkin tehdä tästä omat johtopäätöksensä. Sopimus siis hyödyttää molempia, sillä sen avulla nainen voi osoittaa olevansa luotettava ja kantavansa vastuun päätöksistään.
Luetko joskus omia vastauksiasi? Niissä ei ole päätä ei häntää. Fakta nyt vaan on se että mies voi päättää haluaako lapsen tai ei huolehtimalla omasta ehkäisystään ja valitsemalla sellaisen kumppanin, jonka kanssa perheenlisäyksestä voidaan sopia.
Koska raskaaksi tuleminen ei ole kenekään 100% kontrollissa, vahinkoja tapahtuu aina ja niiden kanssa on vaan elettävä.
On jotenkin raukkamaista että joku mies haluaa vain harrastaa seksiä, muttei ottaa mitään vastuuta omasta ehkäisystään saati seksin seurauksena mahdollisesti syntyneestä lapsestaan. Kun miehen rooli on kuitenkin se helpompi kuin naisen, jolle koituu 9 kk odotusaika, synnytys, lastenhoidosta suurin nakki seuraaviksi vuosiksi, menetykset terveydessä, ulkonäössä, ajassa, tuloissa ja työurassa. Miehet voivat luistaa kuin koirat veräjästä, ennen pääsivät täysin pakoon, nyt edes on DNA-testit ja elatusavut.
Ei voi edes mieheksi tuollaista lieroa kutsua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pitävä. Oikeudelle se on vain pala paperia. Nainen saa itse päättää kehostaan ja tulla myös katumapäälle. Jos olet isä niin olet elatusvelollinen, mistään paperilappusista huolimatta.
Väärin. Eivät sopimukset ole oikeudelle mitään pelkkiä paperinpaloja. Vahva lähtökohta on se, että sopimukset on pidettävä. Joskus sopimuksen sisältö on kuitenkin sellainen, että se ei saa oikeussuojaa eli, että sen sisältöä ei voida oikeusteitse laittaa täytäntöön. Esimerkiksi aborttiin ei voi sopimusteitse pakottaa. Tälläinen sopimus ei saa siis oikeussuojaa.
Kuitenkin tilanne muuttuu heti jos sopimuksessa sovitaankin esim. seuraavaa:
"Jos nainen raskautuu eikä tee aborttia taikka vaatii isyyden vahvistamista, niin hänen tulee sopimusrikkomuksena korvata miehelle tästä syntyvät kustannukset, jotka vastaavat vähintään lapsen elatusmaksujen suuruista määrää."
Tälläinen sopimus voi hyvinkin saada oikeussuojaa ja nainen voidaan velvoittaa sopimuksen perusteella korvauksiin.[/quote
:) No ei todellakaan. Sopimuksissa pitäisi ensin tietää mistä sopimustyypistä on kyse. Eräillä aloilla on tarkat vaatimukset siitä miten sopimus laaditaan. Tämä siis siitä näkökulmasta, että sopimusta jouduttaisiin setvimään oikeudessa.
Oikeussuojaa ei anneta sopimukselle vaan kansalaiselle (jonka 'oikeutta' on rikottu). Tässä kuvitellussa sopimuksessa ongelmaksi siis muodostuisi se, että mikä ja minkä lain (tai oikeuden) piiriin sopimus kuuluu: onko miehellä oikeus pakottaa nainen aborttiin tai evätä isyyden vahvistaminen? Koska vastaus kumpaankiin on ei, vaan sopimus rikkoisi itse asiassa naisen ja lapsen perustuslaillisia oikeuksia, joten tuskin sopimus voisi saada oikeudessa tukea.
Lisäksi sopimuksen taustalla on ongelmallinen kysymys naisen "raskautumisesta". Raskaaksi tuleminen ei ole kiinni yksin naisesta vaan myös miehestä. Raskaaksi tuleminen on asia, johon ei voi tahdollaan vaikuttaa ja joka asettaisi naisen sukupuolensa takia kohtuuttomaan asemaan ainoana vastuullisena ottaen huomioon ettei hän voi tulla raskaaksi ilman toisen sopijaosapuolen toimintaa.
Eli hyvin vaikeasti sopimukseksi tuleva asia. Ja koska sopimukset perustuvat kahden tasa-veroisesti neuvottelevan osapuolen sopimukseen, tässä ikään kuin nainen on ymmärretty vain rangaistavaksi osapuoleksi, hän ei hyödy sopimuksesta osaltaan mitenkään, joten miksi joku nainen edes allekirjoittaisi vastaavan sopimuksen? Eli sopimusten ydintä kahden osapuolen välisenä ei ole ymmärretty lainkaan.
Ihan hyvä yritys, mutta en kyllä ole vakuuttunut. Eli sopimus on tehty miehen ja naisen välillä siitä kuinka lapsen elatuksen kustannukset jakaantuvat. Jos nainen lupaa, että hän ottaa vastuun kaikista kustannuksista ja hänellä on myös resursseja turvata lapselle välttämätön elatus, niin miksi tästä ei voisi miehen ja naisen välillä sopia? Miksi mies ei voisi saada mitään turvaa asiassa johon hän ei voi mitenkään vaikuttaa, vaan joutuisi kantamaan kaiken riskin?
Nainen voi päättää, että ei halua lasta, mutta mies ei tätä voi tehdä. Tämä on se suurin syy, miksi edellä mainitulle sopimukselle on hyvät perusteet. Kukaan ei pakota naista tekemään tälläista sopimusta, mutta jos nainen ei tähän suostu, niin mies voi tietenkin tehdä tästä omat johtopäätöksensä. Sopimus siis hyödyttää molempia, sillä sen avulla nainen voi osoittaa olevansa luotettava ja kantavansa vastuun päätöksistään.
Luetko joskus omia vastauksiasi? Niissä ei ole päätä ei häntää. Fakta nyt vaan on se että mies voi päättää haluaako lapsen tai ei huolehtimalla omasta ehkäisystään ja valitsemalla sellaisen kumppanin, jonka kanssa perheenlisäyksestä voidaan sopia.
Koska raskaaksi tuleminen ei ole kenekään 100% kontrollissa, vahinkoja tapahtuu aina ja niiden kanssa on vaan elettävä.
On jotenkin raukkamaista että joku mies haluaa vain harrastaa seksiä, muttei ottaa mitään vastuuta omasta ehkäisystään saati seksin seurauksena mahdollisesti syntyneestä lapsestaan. Kun miehen rooli on kuitenkin se helpompi kuin naisen, jolle koituu 9 kk odotusaika, synnytys, lastenhoidosta suurin nakki seuraaviksi vuosiksi, menetykset terveydessä, ulkonäössä, ajassa, tuloissa ja työurassa. Miehet voivat luistaa kuin koirat veräjästä, ennen pääsivät täysin pakoon, nyt edes on DNA-testit ja elatusavut.
Ei voi edes mieheksi tuollaista lieroa kutsua.
No täällä ei varmaas olla koskaan kuultu sellaisesta asiasta kuin abortti? Nainen voi päättää siitä syntyykö lapsi vai eikö se synny, vaikka hedelmöitys olisi tapahtunut. Näin ollen se, syntyykö lapsi vai ei on 100% naisen kontrollissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on melko tylsää miesten kannalta, että ainoastaan silloin vai harrastaa seksiä kun haluaa lapsia. Vasektomiakaan ei ole aina vaihtoehto, jos mies kuitenkin jossain vaiheessa niitä jonkun kanssa haluaisi.
Naiset saa tuupata menemään miten haluaa ja miehet joutuu odottamaan suurinpiirtein avioliittoon.
Voisiko ap vastata miksi se vasektomia ei ole sinulle hyvä vaihtoehto? Se on helpompi, riskittömämpi ja turvallisempi vaihtoehto kuin esim abortti naiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on melko tylsää miesten kannalta, että ainoastaan silloin vai harrastaa seksiä kun haluaa lapsia. Vasektomiakaan ei ole aina vaihtoehto, jos mies kuitenkin jossain vaiheessa niitä jonkun kanssa haluaisi.
Naiset saa tuupata menemään miten haluaa ja miehet joutuu odottamaan suurinpiirtein avioliittoon.
Niin, nyt kun vielä tietäisi, ketä tästä voi syyttää. Biologiaa? Evoluutiota?
Vierailija kirjoitti:
Mies ja nainen sopivat kirjallisesti, että jos nainen raskautuu, tekee tämä abortin. Entä lievempi muoto: jos nainen raskautuu eikä suostu aborttiin, ei miehen tarvitse tunnustaa isyyttään eikä nainen käräytä häntä. ?
Ei ole. Mikään sopimus ei ole laillinen jos se rikkoo Suomen lakia. Muutenhan ihmiset voisivat keskenään kirjoitella toisiaan koskevia lakeja :D
Sama pätee työsopimuksiim jne.
Nainen voi sanoa, ettei tiedä kuka on isä. Tällöin lapsesta tulee isätön. Valtio maksaa elarit, mutta lapsella ei ole laillista oikeutta isänsä perintöön. Tollaisella sopimuksellahan mies tunnustaisi isyyden. Isyystestiin joutuu jos äiti sanoo isän olevan se ja se, vaikka kieltäisi isyyden.