Mitä mieltä taiteilijoista?

Vierailija kirjoitti:

Mä olin nuorena aivan hulluna boheemeihin taiteilijoihin, suuri rakkauteni oli taidemaalari ja seurustelin myös muusikon kanssa. Sitten kasvoin aikuiseksi ja valitsin puolisokseni taviksen. Ihanaa kun arki toimii sujuvasti, puoliso on luotettava eikö katoa milloin mihinkin luovuuden tai vaarin syövereihin.

En kaipaa sitä taiteilijamieheni draamaa ja säätämistä vaikka meidän syvällisiä keskusteluja ja seksiä kaiholla joskus muistelenkin.

Siis baarin ei vaarin. Autocorrect iski.

Vierailija kirjoitti:

Tero_The_Thespian kirjoitti:

Taiteilija on minulle ihminen, joka tekee taidetta ensisijaiseksi ammatikseen. Muuten kyseessä on harrastus.

Omalla kohdallani harrastuksesta tuli työ.

Hieman kiinnostaa miksi haluaisit tavata taiteilijoita? Taiteilijat ovat hyvin kirjava joukko ihmisiä aina hoveineen pyörivistä boheemeista ujoihin antisosiaalisiin erakkoihin ja kaikkea siltä väliltä. Yhdistävä tekijä likimain poikkeuksetta kuitenkin löytyy ja se on iso ja jokseenkin hauras ego. Epäilen sen jopa olevan välttämätön ominaisuus.

Taiteilijuus sinänsä ei tee kenestäkään hyvää seuraa tai edes mielenkiintoista ihmistä ja tämän voin sanoa kokemuksesta.

Ehkä se on se herkkyys mikä kiinnostaa! 

ap

Sen herkkyyden mukana tulevat mt-ongelmat, käsi kädessä.

Ihmiset ovat erilaisia luonteiltaan. Taidemaalaus vaatii ainakin k ä r s i v ä l l i s y y t t ä ! Joten ihan jokainen ei siihen kykene. Itse maalannut 19 vuotta ja aika aktiivisesti. En ole hirveän sosiaalinen, mutta tosin viihdyn myös ihmisten parissa. Ja näyttelyissähän on hyvä olla mukana esittelemässä teoksia.