Anna-Leena Härköstä masentaa

Kai se masentaa, jos on heikosti positiivinen, mieskin sanoo ei kiitos ja naapurin häräntappoasettakaan ei saa.

Vierailija kirjoitti:

Kai se masentaa, jos on heikosti positiivinen, mieskin sanoo ei kiitos ja naapurin häräntappoasettakaan ei saa.

Vaan jos pitäs avoimien ovien päivän, sisään voisi livahtaa juhannusvieras ja Anskulla ois edes yksi onnen tunti.

Neuroottinen luonne voi myös masentaa. 

Ihana stereotypia että kirjailijat jois aina viiniä iltaisin

Sama vika täällä:(

Alkoholi laskee serotonitasoa aivoissa, joten on selvä, että tissuttelu aiheuttaa masennusta ja ilman alkoholia olo on parempi.

Naiskirjailijat suosivat viiniä, miespuoliset olutta. Turvotus ja mieliala-alhot ovat yhteistä.

Ravinnolla on paljon vaikutusta mieleenkin.

Vitamiinit, hivenaineet, antioksidantit, fytoravinteet, kuitu ja elimistölle hyödylliset rasvat ovat tärkeitä.

Toki perinnölliset tekijät ja elämäntilanne vaikuttaa myös.

Hän on Limingasta kotoisin. Synkkä nuoruus.

Tuo nainen on moniongelmainen. Kun lukee hänen omaelämäkerrallisia kirjoja, tulee selväksi että rauhottavia popsitaan ja juodaan päälle. Ei ihme että masentaa.

Miesystävä myös juoppo, taitaa olla tauottanut juomista välillä.

Elämässä epäonnistuminen masentaa, olipa epäonnistuminen sitten ihmissuhteessa, perhe-elämässä, ystävyyssuhteissa, työssä, ansaitsemisessa, arvostuksen saamisessa tai ihan missä vaan. Ja masennus vahvistaa elämässä epäonnistumista.

Ja todellakin, alkoholi ja yksinolo pitäisi kieltää masentuneelta heti ensimmäisenä.

Lisäyksenä vielä: rahahuolet aiheuttavat stressiä, painetta, ahdistusta. Etenkin kirjailijalla, missä tulot ovat satunnaisia (kai). Ei siis ihme, että paine on kova. Mutta viinin lipitys tuskin tilannetta auttaa. Samaisessa Hesarissa oli juttu onnellisuudesta, missä onnellisuusproffa mainitsi mm. että pitäisi pysyä erossa päihteistä silloin kun on vaikeaa. Täysin samaa mieltä olen! Olla juomatta kauan, kuukausia. Onnistuneeko...

Anna-Leena Härkönen on verbaalisesti valtavan lahjakas ja varsinkin dialogin kirjoittamisessa hän suorastaan loistaa. Sellaisen kuvan olen kyllä minäkin saanut, että yksityiselämässään ei ole kovin ns. kepeäluonteinen eikä tasapainoinen ihminen. En ole häntä koskaan tavannut mutta pari tuttuani on ja sanoivat, että ei ole livenä lainkaan samanlainen pirskahteleva ja rempseä sanaseppo kuin mitä kirjojen perusteella voisi olettaa. Pikemminkin heidän mukaansa kireän, ahdistuneen ja neuroottisen oloinen.

Kirjailijana loistava ja ammattilainen. Mutta ne kuvaukset tyhjistä päivistä - voin kyllä samaistua heti. Lahjakas nainen, joka varmaan tarvitsisi jotain sisältöä elämäänsä kirjojen välissä. Ehkä.

Anna-Leena Härkönen on sairastanut masennusta jo vuosikymmeniä.

Olis hauska kuulla Härkösen kokemuksia aiheesta viini ja masennus. Niitä taatusti on. Kirjoittaisi kirjan keski-ikäisen, vaihdevuosioireisen naisen viinin lipityksestä. Keskiössä se viini.

Olisin minäkin masentunut, jos siskoni olisi tappanut itsensä ja olisin ollut naimisissa pahasti päihdeongelmaisen kanssa. Korhonen kai on sittemmin raitistunut pakon edessä.

Ja se on aivan varmaa että Anna-Leenan äidiltä ei tule tukea eikä ymmärrystä mihinkään tavalliseen ongelmaan tai murheeseen. Että sinnepäin ei kannata paljon puheluja ottaa. Eikä varmaan otakaan.

Mielestäni Anna-Leena Härkönen on taitava, hauska ja fiksu kirjailija. Hänen tapansa ajatella ja ilmaista itseään kiehtoo ja huvittaa minua.

Lahjakkaat ihmiset ovat usein masentuneita. Tunnettuja maalareita ja monia muita kirjailijoita on hoidettu historian aikana mielisairaalossa. Lahjakkuuden piina, koska monilla (ns.) tasapainoisilla, mutta mielestäni usein tylsillä ihmisillä ei ole vastaavaa tilannetta.