Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka suurta seksuaalisen häirinnän on oltava, jotta siitä on "normaalia" ahdistua?
31.05.2017 |
Otsikko on ehkä vähän outo, myönnän sen. Pointtina on nyt kuitenkin se, että vaikka kaikki seksuaalinen häirintä on väärin, isoa osaa siitä ei kuitenkaan pidetä kovin ahdistavana. Ajatellaan, että kunnon traumat "tulisi" tulla vasta seksuaalisesta väkivallasta, käytännössä siis raiskauksesta tai sen yrityksestä.
No, minulle on käynyt niin, että "pelkkä" seksuaalinen häirintä on aiheuttanut aika paljon ahdistusta. Juttu meni näin: olimme menossa työporukan kanssa viettämään iltaa. Saavuin paikalle muita myöhemmin, jolloin osa oli jo aika hyvässä humalassa. Näistä yksi, ulkomuodoltaan aika epämiellyttävä miespuoleinen työkaverini, innostui tulostani niin, että alkoi sitten kähmiä. Hän esimerkiksi puristi takapuoltani, tunki kättään haarojeni väliin (minulla oli mekko), yritti nostella minua (...) ja antaa suudelmaa. Kielsin monta kertaa, mutta se ei oikein auttanut, ehkä ennemminkin lisäsi vettä myllyyn. Muistaakseni hän myös piti käsistäni kiinni. Lopulta sitten huusin, että lopeta nyt helvetti soikoon :D Silloin hän totteli ja pian paikalle tulikin portsari, joka vei miehen mukanaan.
En tiedä, kuinka pahalta tapaus näin kirjoitettuna kuulostaa. Itse en ollut ensin moksiskaan, naurahdin vain ja jatkoin juhlimista (tai oikeastaan vasta aloitin sen). Seuraavinakaan päivinä minua ei erityisemmin ahdistanut. Mutta nyt, parin kuukauden päästä tapahtuneesta, olen jostain syystä ajatellut sitä paljon. Jotenkin vituttaa, että tuo mies, josta en ollut millään tavalla kiinnostunut, koki oikeudekseen tehdä vartalolleni mitä halusi. Lisäksi ällöttää miettiä, millaisena hän on minut siinä tilanteessa nähnyt. Oloni on vain jotenkin todella likainen, kerran näin asiasta jopa painajaisen (todella outoa, tiedän).
Niin, se varsinainen kysymys siis kuuluu, kuinka normaali tällainen reaktio on. Itse koen, ettei kovinkaan. Jotenkin tapahtuman vakavuus ja sen aiheuttama ahdistus eivät vain tunnu vastaavan toisiaan. Olen kenties liian herkkä? Taustalla minulla on vain yksi vähän tällainen "erityisempi" ahdistelukokemus sekä jonkin verran pieniä (perinteisiä perseelle läpsimisiä ja limaisia puheita), näitä en ole kuitenkaan kovin pahoina pitänyt.
Kommentit (11)
Kyllä itellä varmaan sama reaktio olisi jos kyseessä vielä työkaveri... :) pyysiko edes anteeksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä mistä tahansa on oikeus ahdistua. Kukaan ei sitä olotilaa tietoisesti valitse joten miksi ei saisi olla ahdistunut jos ahdistaa. Eihän tuo tilanne mukavalta kuulostanut, sisälsi nöyryytystä ja vasten tahtoasi toimimista. Ei ihme, että jälkikäteen tuntuu pahalta.
Kaikki koskettelu ilman sinun lupaasi intiimialueillesi on seksuaalista häirintää. Ihan kaikki ei-toivottu koskettelu. Ihan selvä tapaushan tuo on, tee siitä juttu, älä alistu.
tukinainen.fi
Todellakin on normaalia ahdistua tuollaisesta!
Normaalisti auttaa, kun sanoo että sovitaanko, että jätät nyt mun pärsseen rauhaan. Nykyisin ahdistelut otetaan aika vakavasti, niin luulisi idioottimiehenkin tajuavan, ellei sitten ole ollut ihan sekaisin viinasta. Jos ei sana auta esim. työpaikka-ahdistelussa, voi vähän uhkailla ilmoituksen tekemisellä. Ei ole pakko ahdistua, kannattaa vain rohkeasti pistää vastaan, jjos ei lähtelystä tykkää, yleensä auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erityisen ahdistavaa tuossa mielestäni on se että kyseessä oli työkaveri, johon pitäisi voida luottaa. Hän ylitti törkeästi rajat. Joudutko näkemään vielä tuota iljetystä? Kyllä minuakin ahdistaisi tuollainen, todella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksikään mies ei ole noin idiootti vuonna 2017 TYÖPAIKAN illanvietossa. Mutta kiva tarina.
sanoisin, että saa ahdistella kunnes naineen sanoo ei. toki pitää aloittaa sanoilla.
matti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mies ole pyytänyt anteeksi eikä muutenkaan ottanut asiaa mitenkään puheeksi. Seuraavana maanantaina oli kyllä kiusaantuneen oloinen, selvästi muisti tapahtuman ja häpesi sitä. Promilleja oli siis aivan liikaa, selvin päin ei olisi samalla tavalla tehnyt. Inhottavaa silti enkä hänen kanssaan mitenkään ihan hirveän mielelläni työskentele (on muutenkin vähän ikävä ihminen), onneksi on nyt lomilla.
Kiitos kannustavista kommenteista. Trolliepäilijät löytävät näköjään tiensä keskusteluun kuin keskusteluun, hohhoijaa. Toivottavasti ette reagoi samoin, kun läheisenne kertovat teille joitain heille raskaita uskomattomalta kuulostavia kokemuksia. Voin kertoa, ettei tunnu kovin kivalta.
ap
Alue: Aihe vapaa
Ei sillä ole rajaa. Kaikille erilainen. Sinun tapauksessa oli todellakin normaalia ja ymmärrettävää ahdistua, oksettavaa käytöstä.