Joka iltainen painajainen, kun lääkkeet lakkaavat toimimasta ja tuntuu että repeää raivosta!

Et sitten osaa ottaa niitä lääkkeitäsi kahdessa erässä? Yksi aamulla ja yksi esimerkiksi kahdeksan tunnin kuluttua?

Vierailija kirjoitti:

Et sitten osaa ottaa niitä lääkkeitäsi kahdessa erässä? Yksi aamulla ja yksi esimerkiksi kahdeksan tunnin kuluttua?

Ei niitä saa ottaa illalla..

Ap

Se kuule vaan pahenee, kun ne lapset kasvaa! t. Adhd-teinin äiti adhd-äiti ja piru merrassa

Eikö lääkettä ole saatavana depottina?

Vierailija kirjoitti:

Et sitten osaa ottaa niitä lääkkeitäsi kahdessa erässä? Yksi aamulla ja yksi esimerkiksi kahdeksan tunnin kuluttua?

Et miettinyt vastaustasi ollenkaan, mutta silti piti vastata. Jos ei kiinnosta, jätä väliin.  :)

Suosittelisin juttelemaan lääkärin kanssa uudestaan. Jospa tosiaan jakaisit lääkkeet tasaisesti päibään esim. aamulääke, päivälääke ja tarvittaessa myöhäisrmpi päivälääke. Niin monet muutkin tekee jotta vaikutus on tasaisempi. Toki mg määrä tarvii pohtia/kokeilla uusiks.

Ole seuraavalla kerralla raivoamatta. Mikä saa ihmisen raivoamaan lapsilleen? Oletko kenties väsynyt? Kannattaa hakea apua. Ei toi normaalia ole, jos talossa yksi on 4 tuntia päivässä pahalla tuulella ja JOKA päivä. Ihan vaan lasten takia edes. Ei tuollaisessa ympäristössä voi kasvaa tasapainoiseksi, jos joka ilta tulee vanhemman kiukkukohtaus. Lapsia ei pidä hallita pelolla.

Mikä lääke sul on siihen?

Niitä lääkkeitähän on lyhytvaikutteisempia. Jos myöhemmin päivällä ottais sellaisen?

Mulla kokeiltiin sitä pitkävaikutteisinta, mutta sen ansiosta olin niin pirteä vielä illallakin ettei nukkuminen käynyt edes mielessä.

Vierailija kirjoitti:

Ole seuraavalla kerralla raivoamatta. Mikä saa ihmisen raivoamaan lapsilleen? Oletko kenties väsynyt? Kannattaa hakea apua. Ei toi normaalia ole, jos talossa yksi on 4 tuntia päivässä pahalla tuulella ja JOKA päivä. Ihan vaan lasten takia edes. Ei tuollaisessa ympäristössä voi kasvaa tasapainoiseksi, jos joka ilta tulee vanhemman kiukkukohtaus. Lapsia ei pidä hallita pelolla.

ADHD-ihmisillä on kaikkea muuta kuin lehmän hermot ja kiukutteleva lapsi voi saada pinnan palamaan hyvin tehokkaasti. Kuvittele, ensin sinnittelee miten kuten töissä normaalien ihmisten seassa ja illalla on sitten lapsi/lapset nurisemassa  " miksei oo muroja?" "mä en haluu hammaspesua" "tyhmä äiti" 

Vierailija kirjoitti:

Ole seuraavalla kerralla raivoamatta. Mikä saa ihmisen raivoamaan lapsilleen? Oletko kenties väsynyt? Kannattaa hakea apua. Ei toi normaalia ole, jos talossa yksi on 4 tuntia päivässä pahalla tuulella ja JOKA päivä. Ihan vaan lasten takia edes. Ei tuollaisessa ympäristössä voi kasvaa tasapainoiseksi, jos joka ilta tulee vanhemman kiukkukohtaus. Lapsia ei pidä hallita pelolla.

Tiedän, ettei saisi huutaa! Tiedän myös, että pitäisi imuroida joka päivä ja pestä vessa useammin kuin kerran vuodessa ja  muistaa tarkasti mistä on puhunut jonkun ihmisen kanssa.. mutta kun en pysty!

Minulla on neurologinen häiriö koko loppuelämän kaverina...

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ole seuraavalla kerralla raivoamatta. Mikä saa ihmisen raivoamaan lapsilleen? Oletko kenties väsynyt? Kannattaa hakea apua. Ei toi normaalia ole, jos talossa yksi on 4 tuntia päivässä pahalla tuulella ja JOKA päivä. Ihan vaan lasten takia edes. Ei tuollaisessa ympäristössä voi kasvaa tasapainoiseksi, jos joka ilta tulee vanhemman kiukkukohtaus. Lapsia ei pidä hallita pelolla.

ADHD-ihmisillä on kaikkea muuta kuin lehmän hermot ja kiukutteleva lapsi voi saada pinnan palamaan hyvin tehokkaasti. Kuvittele, ensin sinnittelee miten kuten töissä normaalien ihmisten seassa ja illalla on sitten lapsi/lapset nurisemassa  " miksei oo muroja?" "mä en haluu hammaspesua" "tyhmä äiti" 

Niin? Kuuluu normaaliin elämään. Tässä saisi raivota jatkuvasti, jos jokaisesta risahduksesta lähtis mopo käsistä. Ja niitä lapsia ei edelleenkään ole ollut pakko tehdä, jos tietää olevansa äkkipikainen. Töistäkin voi irtisanoutua, jos meno ahdistaa liikaa ja itsensä pitäminen kurissa vaatii kohtuutonta tsemppausta. Valitettavasti tässä maailmassa on oltava ainakin jossain määrin tekemisissä muiden ihmisten kanssa, eikä tautidiagnoosi todellakaan oikeuta käyttäytymään miten sattuu.

Voitko myöhäistää lääkkeen ottoa parilla tunnilla, että vaikutus loppuisi niihin aikoihin kun lapset jo nukkuu? Tai otat yhden esim. Klo 8 ja toisen klo 10?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ole seuraavalla kerralla raivoamatta. Mikä saa ihmisen raivoamaan lapsilleen? Oletko kenties väsynyt? Kannattaa hakea apua. Ei toi normaalia ole, jos talossa yksi on 4 tuntia päivässä pahalla tuulella ja JOKA päivä. Ihan vaan lasten takia edes. Ei tuollaisessa ympäristössä voi kasvaa tasapainoiseksi, jos joka ilta tulee vanhemman kiukkukohtaus. Lapsia ei pidä hallita pelolla.

ADHD-ihmisillä on kaikkea muuta kuin lehmän hermot ja kiukutteleva lapsi voi saada pinnan palamaan hyvin tehokkaasti. Kuvittele, ensin sinnittelee miten kuten töissä normaalien ihmisten seassa ja illalla on sitten lapsi/lapset nurisemassa  " miksei oo muroja?" "mä en haluu hammaspesua" "tyhmä äiti" 

Niin? Kuuluu normaaliin elämään. Tässä saisi raivota jatkuvasti, jos jokaisesta risahduksesta lähtis mopo käsistä. Ja niitä lapsia ei edelleenkään ole ollut pakko tehdä, jos tietää olevansa äkkipikainen. Töistäkin voi irtisanoutua, jos meno ahdistaa liikaa ja itsensä pitäminen kurissa vaatii kohtuutonta tsemppausta. Valitettavasti tässä maailmassa on oltava ainakin jossain määrin tekemisissä muiden ihmisten kanssa, eikä tautidiagnoosi todellakaan oikeuta käyttäytymään miten sattuu.

Erinomaista. "Hullu saa olla muttei tyhmä, totesi mentorini. :)

Vierailija kirjoitti:

Mikä lääke sul on siihen?

Voxra. On myös masennuslääke,  tiedän, tähän päädyttiin koska muut aiheuttivat itkuisuutta..

ap

Ai jaa. Mulla on myös hermo kireällä lasten kanssa joka ilta. Venkuilevat koko ajan ja mitään ei uskota. Joka asian saa sanoa vähintään kymmenen kertaa. Olisko mulle tähän jotain lääkettäkin, että jaksaisin raivoamatta illat? Olispa ihana. Siis ihan vilpittömästi sanon vaikka kuulostaa kettuilulta. Mutta ei, olen niin poikki näihin iltoihin. Mutta nyt lapsille iltapalat eteen, sanomaan niille sata kertaa, että syö kunnolla, älä ärsytä siskoa, älä sotke jne ja sen jälkeen pakottamaan ne suihkuun, suihkusta pois, hampaiden pesulle ja nukkumaan. Wish me luck!

Vierailija kirjoitti:

Ole seuraavalla kerralla raivoamatta. Mikä saa ihmisen raivoamaan lapsilleen? Oletko kenties väsynyt? Kannattaa hakea apua. Ei toi normaalia ole, jos talossa yksi on 4 tuntia päivässä pahalla tuulella ja JOKA päivä. Ihan vaan lasten takia edes. Ei tuollaisessa ympäristössä voi kasvaa tasapainoiseksi, jos joka ilta tulee vanhemman kiukkukohtaus. Lapsia ei pidä hallita pelolla.

Oot selkeästi aika pihalla, googlaa ADHD, lue ja mieti. Tai jos ei kiinnosta tämä, niin voisitko tehdä oman ketjun sun täydellisestä kasvatusmetodistasi? Ihan kaikella rakkauvella.  :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ole seuraavalla kerralla raivoamatta. Mikä saa ihmisen raivoamaan lapsilleen? Oletko kenties väsynyt? Kannattaa hakea apua. Ei toi normaalia ole, jos talossa yksi on 4 tuntia päivässä pahalla tuulella ja JOKA päivä. Ihan vaan lasten takia edes. Ei tuollaisessa ympäristössä voi kasvaa tasapainoiseksi, jos joka ilta tulee vanhemman kiukkukohtaus. Lapsia ei pidä hallita pelolla.

Oot selkeästi aika pihalla, googlaa ADHD, lue ja mieti. Tai jos ei kiinnosta tämä, niin voisitko tehdä oman ketjun sun täydellisestä kasvatusmetodistasi? Ihan kaikella rakkauvella.  :)

Turhan paljon näkee noita ADHD sukuja. Elämänhallinta hukassa, vuorovaikutustaidot on huutamista ja itsetunto olematon sukupolvesta toiseen. Jos edes lääkitettynä ei kykene lapsilleen toisenlaista tyyliä opettamaan kannattaisiko jättää lisääntymättä? Ja PS, tunnen add:n jolla ei vielä lääkkeitä. Rauhallisessa ympäristössä kasvaneena on oppinut hillitsemään tunnereaktionsa hyvin, ainoastaan tuo keskittymiskyvyn puute vaivaa.

En tiedä, olisinko tehnyt lapsia jos olisin saanut diagnoosin aikaisemmin ! Arjenhallinta.. on on mitä on. Vaikeaa. Lääke auttaa niin, että saan jonkun hemmetin pesukoneen kertalaakista tyhjäksi mutta esim. vanhempainilloissa olen ihan onneton, yritän informaatiotulvasta kalastaa jonkun tiedonmurusen joka jäisi päähän ... ,, en vaan muista mitään. Ainakaan mitään tärkeää!  Koti on täynnä muistilappusia ja silti pitää varmistaa sata kertaa, oliko sinä päivänä jotain.  Lasten myötä stressi lisääntyy.: neuvola, hammaslääkäri, vanhempainilta. Kori  ei tunnu tyhjenevän pyykistä lainkaan ja taapero  konttailee lattialla syömässä kaikki löytämänsä roskat!

Toivon melkein että olisi adhd, silloin sentään touhuaisi jotain koko ajan ! add:t taas istuvat lamaantuneina kun päässä riehuu hurrikaani Ei osaa, ei muista, ei ehdi, ei....

ap

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ole seuraavalla kerralla raivoamatta. Mikä saa ihmisen raivoamaan lapsilleen? Oletko kenties väsynyt? Kannattaa hakea apua. Ei toi normaalia ole, jos talossa yksi on 4 tuntia päivässä pahalla tuulella ja JOKA päivä. Ihan vaan lasten takia edes. Ei tuollaisessa ympäristössä voi kasvaa tasapainoiseksi, jos joka ilta tulee vanhemman kiukkukohtaus. Lapsia ei pidä hallita pelolla.

Oot selkeästi aika pihalla, googlaa ADHD, lue ja mieti. Tai jos ei kiinnosta tämä, niin voisitko tehdä oman ketjun sun täydellisestä kasvatusmetodistasi? Ihan kaikella rakkauvella.  :)

Turhan paljon näkee noita ADHD sukuja. Elämänhallinta hukassa, vuorovaikutustaidot on huutamista ja itsetunto olematon sukupolvesta toiseen. Jos edes lääkitettynä ei kykene lapsilleen toisenlaista tyyliä opettamaan kannattaisiko jättää lisääntymättä? Ja PS, tunnen add:n jolla ei vielä lääkkeitä. Rauhallisessa ympäristössä kasvaneena on oppinut hillitsemään tunnereaktionsa hyvin, ainoastaan tuo keskittymiskyvyn puute vaivaa.

Älä kuule pistä tätä vanhempieni syyksi ! Lapsuuteni oli ihana.. ainakin kodin osalta. Ystäviä ei ollut, koulussa kiusattiin ja opet haukkui tyhmäksi mutta vanhempani olivat, ja ovat yhä, ihania ihmisiä<3 Minulle ei huudettu eikä  annettu selkään, kumpikaan vanhemmistani ei käytä alkoholia. Kävimme äidin kanssa usein kirjastossa ja leivoimme, isän kanssa seikkailimme pitkin metsiä.

Arvaa, miten usein toivon että voisin olla yhtä ihana äiti kuin omani on ;(

ap