Olen kaunis ja koulutettu, menestyvä nainen, mutta liian vanha:( En voi enää saada miestä.

Kyllä mä vaan löysin uuden rakkauden 47- vuotiaana erottuani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vähän säätäisit niitä koulutetun naisen aivonasi, ja kokeilisit toisenlaista ajatusmallia? Saattais elämä kirkastua tollakin saralla :)

Mihinkähän asentoon ne pitäisi säätää?:)

Onpas muuten tullut kivoja vastauksia mulle:)

Ap

Tätähän sä pyysit.

Vierailija kirjoitti:

Tuon ikäinen ei ole enään kaunis,vaan jo kulahtanut vanha haaska.

Mä olen tapaillut eniten itseäni 8-15 vuotta nuorempia, todella hyvännäköisiä miehiä (tiedän, osa ongelmaa tämä). He eivät ole jakaneet näkemystäsi. Vanhempiakin toki.

Ap

Ei se kannata, meneehän ne viimeiset 30 vuotta yksinkin ja on vähemmän siivottavaa. Ole yksin ja elä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vähän säätäisit niitä koulutetun naisen aivonasi, ja kokeilisit toisenlaista ajatusmallia? Saattais elämä kirkastua tollakin saralla :)

Mihinkähän asentoon ne pitäisi säätää?:)

Onpas muuten tullut kivoja vastauksia mulle:)

Ap

Tätähän sä pyysit.

No en oikeastaan. Olisi helpompi asettua hetkeen ja tilanteeseen, jos tämä olisi "normaalia", tavallista. Vertaiskokemuksia kaipasin, olivat ne mitä tahansa. Haluan olma realisti vaikka pahalta tuntuukin.

Ap

Minä löysin 40-vuotiaana elämäni miehen, kaksi pitempää suhdetta matkamittarissa. Nyt ollaan oltu yhdessä 10 vuotta ja naimisissa, elämä on aika ihanaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon ikäinen ei ole enään kaunis,vaan jo kulahtanut vanha haaska.

Mä olen tapaillut eniten itseäni 8-15 vuotta nuorempia, todella hyvännäköisiä miehiä (tiedän, osa ongelmaa tämä). He eivät ole jakaneet näkemystäsi. Vanhempiakin toki.

Ap

voi hyvänen aika, et sä sen ikäisistä miehistä saa kuin hetken huvia. Eivät he ole vaihdevuotisen akan kanssa kiinnostuneita parisuhteeseen.

Tuntuu ettei suurin osa palstalaisista osaa lukea, joten tässä kertauksena kohta AP:n viestistä: "Miehen kyllä mutta en sellaista miestä, jota kohtaan itselläkin olisi tunteita ja vetäisi minua puoleensa" :)

Jeesus9 kirjoitti:

Tuntuu ettei suurin osa palstalaisista osaa lukea, joten tässä kertauksena kohta AP:n viestistä: "Miehen kyllä mutta en sellaista miestä, jota kohtaan itselläkin olisi tunteita ja vetäisi minua puoleensa" :)

Ehkä tuossa se ongelma, pitäisi olla jotain aivan ihanaa. Vastuuta omasta onnellisuudesta ei voi ulkoistaa kumppanille, kyllä se on oman pään sisäinen juttu. Ehkä kannattaisi nyt ensin opetella pitämään omasta elämästään ja oman pään sisällöstä. Kun tuon tajuaa osaa etsiä itselle oikeanlaista kumppania - ja siinä oikeanlaisessa kannattaisi ainakin tuollaisen älykkään ihmisen keskittyä enemmän ihmisen pään sisältöön ja olla sen ulkoisen olemuksen suhteen armeliaampi - oppii olemaan sitä myös itsensä suhteen, viisikymppisenä ap joutuu itsekin huomaamaan sen kauneuden sisältävän myös roikkuvaa ihoa ja ryppyjä. Itse löysin yli viisikymppisenä erottuani vuosikymmenien liitosta ensin itseni takaisin, sitten erittäin mukavan ja rakkaan miehen viereen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mutta onhan meitä eronneita miehiäkin olemassa :)

Kumppanin löytyminen ei ole iästä vaan asenteesta kiinni

T: M45

Mun mielestäni se on tunteista kiinni. Molemmista pitää tuntua samalta yhtä aikaa. Kuten sanoin aloituksessa, miehen toki saisin, mutta se olisi tyytymistä, sovittamista. Haluan jotain ihanaa, en riittävän hyvää. Tarvitsen miestä suhteeseen kanssani, en käytännön syistä.

Ap

Ja tuntee menee kohdilleen kunhan sitä asenne vammaa ei enää ole ;)

On vain ajan kysymys kuin huomaat että nyt se natsas. Mut ensin sun pitää pystyä olemaan ajattelematta koko asiaa. Jos sitä pohtii että mitenkähän ne tuntee nyt ja onnistuukohan, niin ei varmasti onnistu.

T: M45

Iästähän se tietysti on kiinni. Koska vapaita keski-ikäisiä miehiä ei ole olemassakaan. Tai jos on, he kaikki seurustelevat vain nuorten naisten kanssa, sillä keski-ikäisillä miehillä on yhtäkkiä vallan kamalasti vetovoimaa. Näin se menee.

 

No mitäs ap sen miehen kanssa tekesi? Mistä yhteisistä asioista haaveilet?

-m-

PIdä toi  luuseriasenne. Taatusti on itseään toteuttava ennustus.

 Sitten voit 20v kuluttua miettiä että  kannattiko, kun huomaat samaan aikaan sinkkuuntuneiden ikätovereidesi elävän täysillä ja nauttivan uusista parisuhteitaan.

Opetus yksi: Älä  ala pessimistiksi

Opetus kaksi. Miehiä ei "saada" eikä miehen  tai miehettömyyden pidä olla se asia joka määrittää onko sun elämä ok vai ei.Jos olet sitä mieltä että määrittää, käy  terapoimassa pääsi  kuntoon.

Opetus kolme: Heitä itsesääli nurkkaan ja rakasta itseäsi.

Luota itseesi, turvaa itseesi. Sinä olet oman onnesi seppä eikä se onni  tule pessimistien luo.Liioin täällä valittaminen ei tilannetta paranna.

Up

Vierailija kirjoitti:

Nainen ilman miestä on kuin kala ilman pyörää.

Nainen ymmärtää miehestä yhtä paljon kuin kala pyörästä? Täähän selittäskin aika paljon asioita.

Vierailija kirjoitti:

Miehen kyllä mutta en sellaista miestä, jota kohtaan itselläkin olisi tunteita ja vetäisi minua puoleensa. Olen 45, ero pitkästä avioliitosta takana. Aika lohdutonta.

Pöh. Olet vielä nuori. Mutta jos olet liiankin koulutettu ja "itsenäinen ja vahva", se ei ehkä edistä parisuhdeasioita ja -tasapainoa. Kaiken ei tarvitse aina olla niin sukupuolineutraalia ja "tasa-arvoista". Sinun ei tarvitse olla armeijan käynyt, miehen ei tarvitse miettiä joka käänteessä, onko jokin sukupuolineutraalia ja tasaä-arvoista mielestäsi, vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Iästähän se tietysti on kiinni. Koska vapaita keski-ikäisiä miehiä ei ole olemassakaan. Tai jos on, he kaikki seurustelevat vain nuorten naisten kanssa, sillä keski-ikäisillä miehillä on yhtäkkiä vallan kamalasti vetovoimaa. Näin se menee.

Vapaita varmasti on, mutta ei ehkä niinkään paljon parisuhteesta kiinnostuneita.

Olen 51 ja saan edelleen hätistellä miehiä pois. Miksi joku "miehen saaminen" pitäisi olla kenenkään tavoite? Elämä on paljon kivempaa kun ei ole parisuhdevääntöjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mutta onhan meitä eronneita miehiäkin olemassa :)

Kumppanin löytyminen ei ole iästä vaan asenteesta kiinni

T: M45

Mun mielestäni se on tunteista kiinni. Molemmista pitää tuntua samalta yhtä aikaa. Kuten sanoin aloituksessa, miehen toki saisin, mutta se olisi tyytymistä, sovittamista. Haluan jotain ihanaa, en riittävän hyvää. Tarvitsen miestä suhteeseen kanssani, en käytännön syistä.

Ap

Tätä samaa oon itsekin yrittänyt selittää kun minua neuvotaan ottamaan kuka tahansa mies joka rakastaa minua ja haluaisin että tunteet olisivat molemminpuolisia. Miksi on niin yleinen ajattelutapa ettei naisen tarvitse tuntea

No jos miehet haluaa vain 25 v naisia niin mitä se auttaa vaikka olisi 25 v ja "saisi" miehen, kun 10 v päästä se mies joko vaihtaa nuorempaan tai pettää niiden kanssa tai haaveilee ihan muusta kuin vaimostaan muttei viitsi lähteä kun on lapset ja talo. Ei se sen parempi tilanne ole. Kukaan kun ei ole ikuisesti 25 v vaan joskus sekin on jopa 80 v, ellei kuole.