Vierailija

Klassisessa esimerkissä testin kohteena olevan yksilön otsaan sijoitetaan värikäs täplä, jonka jälkeen katsotaan, yrittääkö yksilö poistaa sen tai vähintään koskettaa sitä, mikä osoittaisi, että yksilö tunnistaa peilissä näkyvän hahmon olevan se itse. Yli 18-kuukautisten ihmislasten,[25] ihmisapinoiden (paitsi gorilloiden),[25] pullokuonodelfiinien,[26][27] kyyhkysten[28] ja norsujen[29] on kaikkien havaittu läpäisevän testi.

  • ylös 7
  • alas 2

Sivut

Kommentit (24)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Pulukin läpäisee sen. Varmaan natsipulu.

Jos sen läpäisee pulukin, ja valkoiset lapset niin miksei kenialaislapset?

  • ylös 13
  • alas 5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Ja siinä tuoreessa tutkimuksessa tutkittiin, onko testi pätevä, ja tultiin lopputulokseen että se ei ole. Pitää siis keksiä uusi testi. Niin se tiede toimii.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ja siinä tuoreessa tutkimuksessa tutkittiin, onko testi pätevä, ja tultiin lopputulokseen että se ei ole. Pitää siis keksiä uusi testi. Niin se tiede toimii.

Pitää olla sellainen testi, että kaikki läpäisee sen

  • ylös 10
  • alas 6
Vierailija

Uskon että testi oli tosi. Mutta muuten tämä testi on aina ihmetyttänyt minua. Mielestäni tuo ei ole erityisen hyvä todiste kenenkään tietoisuudesta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pulukin läpäisee sen. Varmaan natsipulu.

Jos sen läpäisee pulukin, ja valkoiset lapset niin miksei kenialaislapset?

Ei ole selitetty miten peili toimii ?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pulukin läpäisee sen. Varmaan natsipulu.

Jos sen läpäisee pulukin, ja valkoiset lapset niin miksei kenialaislapset?

Ei ole selitetty miten peili toimii ?

Miten se pululle selitettiin?

  • ylös 10
  • alas 2
Vierailija

Selitys on siinä, että kaikkia ei häiritse vaikka naama on töhritty maalilla.

Peilitestin on todettu korreloivan vahvasti sen kanssa, että lapsi ymmärtää esineiden olevan edelleen olemassa, vaikka ne on piilotettu (object permanence).[7] Edelleen on väitelty siitä merkitseekö kyky tunnistaa itsensä peilikuvastaan tietoisuutta itsestä. Tietoisuuden vaikean ongelman kannattajat ovat vastanneet testin tuloksiin katsomalla, että peilitesti osoittaa vain sen, että joillakin eläimillä on tarpeeksi kognitiivisia kykyjä ympäristönsä mallintamiseen, mutta se ei osoita fenomenaalisen tietoisuuden olemassaoloa itseään.
Peilitestiä on kritisoitu sittemmin puutteelliseksi, koska minäkäsityksen on havaittu olevan vahvasti kulttuurisidonnainen, ja testin toimivan erityisesti länsimaisilla lapsilla. Osaa testatuista yksilöistä kasvoihin sijoitettu merkintä ei ilmeisesti häirinnyt tai kiinnostanut niin, että olisivat esimerkiksi koskettaneet sitä useasti tai yrittäneet poistaa sitä, joka testissä on merkityksellistä. Läheskään kaikki lapsista (ja eläimistä), joilla katsotaan jo olevan käsitys itsestään yksilöinä, eivät läpäise koetta. Esimerkiksi Fidžillä ja Keniassa monet kuusivuotiatkaan lapset eivät läpäise testiä.[8][9] Testin toimivuutta on epäilty myös joillain eläinlajeilla kuten koirilla, joilla haju ja kuulo ovat tärkeitä aisteja, mutta näkö ei ole välttämättä yhtä keskeisessä asemassa.

  • ylös 11
  • alas 2
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pulukin läpäisee sen. Varmaan natsipulu.

Jos sen läpäisee pulukin, ja valkoiset lapset niin miksei kenialaislapset?

Ei ole selitetty miten peili toimii ?

Miten se pululle selitettiin?

manuaalista.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Selitys on siinä, että kaikkia ei häiritse vaikka naama on töhritty maalilla.

Peilitestin on todettu korreloivan vahvasti sen kanssa, että lapsi ymmärtää esineiden olevan edelleen olemassa, vaikka ne on piilotettu (object permanence).[7] Edelleen on väitelty siitä merkitseekö kyky tunnistaa itsensä peilikuvastaan tietoisuutta itsestä. Tietoisuuden vaikean ongelman kannattajat ovat vastanneet testin tuloksiin katsomalla, että peilitesti osoittaa vain sen, että joillakin eläimillä on tarpeeksi kognitiivisia kykyjä ympäristönsä mallintamiseen, mutta se ei osoita fenomenaalisen tietoisuuden olemassaoloa itseään.
Peilitestiä on kritisoitu sittemmin puutteelliseksi, koska minäkäsityksen on havaittu olevan vahvasti kulttuurisidonnainen, ja testin toimivan erityisesti länsimaisilla lapsilla. Osaa testatuista yksilöistä kasvoihin sijoitettu merkintä ei ilmeisesti häirinnyt tai kiinnostanut niin, että olisivat esimerkiksi koskettaneet sitä useasti tai yrittäneet poistaa sitä, joka testissä on merkityksellistä. Läheskään kaikki lapsista (ja eläimistä), joilla katsotaan jo olevan käsitys itsestään yksilöinä, eivät läpäise koetta. Esimerkiksi Fidžillä ja Keniassa monet kuusivuotiatkaan lapset eivät läpäise testiä.[8][9] Testin toimivuutta on epäilty myös joillain eläinlajeilla kuten koirilla, joilla haju ja kuulo ovat tärkeitä aisteja, mutta näkö ei ole välttämättä yhtä keskeisessä asemassa.

Vähän tuollaista ajattelin kun kirjoitin viestin 6.

Vierailija

Tutkimuksessa ei tutkittu kenialaislapsia vaan peilitestiä ja sen validiteettia. Ja tämähän menee av-mammoilta näköjään täysin yli hilseen.

Kenellekään tutkijalle ei ole tullut mieleenkään, että kenialaislapset eivät ymmärtäisi olevansa olemassa. Kiinnostavaa tutkimustuloksessa on se, että peilitestin "feilaavat" eläimet saattavatkin olla tietoisia itsestään toisin kuin on uskottu.

Suosittelen mammoille akateemisia opintoja ja päättelevän ja yhdistelevän lukutaidon harjoituksia.

  • ylös 11
  • alas 4
Vierailija

Miksi ne kenialaislapset ei läpäise testiä jos harakkakin läpäisee? Ei kai harakka tiedä yhtään sen paremmin mikä on peili, kuin slummissa kasvanut kenialaislapsi. En pohdi tätä nyt yhtään rasistisesti, kiinnostaa vaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksessa ei tutkittu kenialaislapsia vaan peilitestiä ja sen validiteettia. Ja tämähän menee av-mammoilta näköjään täysin yli hilseen.

Kenellekään tutkijalle ei ole tullut mieleenkään, että kenialaislapset eivät ymmärtäisi olevansa olemassa. Kiinnostavaa tutkimustuloksessa on se, että peilitestin "feilaavat" eläimet saattavatkin olla tietoisia itsestään toisin kuin on uskottu.

Suosittelen mammoille akateemisia opintoja ja päättelevän ja yhdistelevän lukutaidon harjoituksia.

Poliittisen korrektiuden takia se suljetaan automaattisesti pois että kenialaislapsilla todella olisi ongelmia itsetietoisuuden kanssa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksessa ei tutkittu kenialaislapsia vaan peilitestiä ja sen validiteettia. Ja tämähän menee av-mammoilta näköjään täysin yli hilseen.

Kenellekään tutkijalle ei ole tullut mieleenkään, että kenialaislapset eivät ymmärtäisi olevansa olemassa. Kiinnostavaa tutkimustuloksessa on se, että peilitestin "feilaavat" eläimet saattavatkin olla tietoisia itsestään toisin kuin on uskottu.

Suosittelen mammoille akateemisia opintoja ja päättelevän ja yhdistelevän lukutaidon harjoituksia.

Kaikki kognitiiviset testit pitäisi kieltää rasistisina. Uskomatonta, että vielä 2000 luvulla ihmisiä testaillaan kuin jotain eläimiä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korjaan VALKOISTEN ihmisilasten

En tiedä oliko kyse puhtaasti ihonväristä, testissä puhuttiin länsimaisista lapsista. Esim. Amerikassa on paljon täysin länsimaalaisia tummaihoisia.

Onko Suomessa testattu läpäiseekö mustat lapset peilitestin ? Jos läpäisee, niin sitten kyseessä olisi kulttuurinen ero.

Vierailija

Peilitestiä yritettiin myös mustalaislasten kanssa mutta kun tutkija käänsi hetkeksi selkänsä sekä lapset että peili oli kateissa

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkimuksessa ei tutkittu kenialaislapsia vaan peilitestiä ja sen validiteettia. Ja tämähän menee av-mammoilta näköjään täysin yli hilseen.

Kenellekään tutkijalle ei ole tullut mieleenkään, että kenialaislapset eivät ymmärtäisi olevansa olemassa. Kiinnostavaa tutkimustuloksessa on se, että peilitestin "feilaavat" eläimet saattavatkin olla tietoisia itsestään toisin kuin on uskottu.

Suosittelen mammoille akateemisia opintoja ja päättelevän ja yhdistelevän lukutaidon harjoituksia.

Kaikki kognitiiviset testit pitäisi kieltää rasistisina. Uskomatonta, että vielä 2000 luvulla ihmisiä testaillaan kuin jotain eläimiä.

Etkö halua tietää miten asiat oikeasti ovat?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korjaan VALKOISTEN ihmisilasten

En tiedä oliko kyse puhtaasti ihonväristä, testissä puhuttiin länsimaisista lapsista. Esim. Amerikassa on paljon täysin länsimaalaisia tummaihoisia.

Onko Suomessa testattu läpäiseekö mustat lapset peilitestin ? Jos läpäisee, niin sitten kyseessä olisi kulttuurinen ero.

Niin, läpäiseekö afrikkalaiset pallopäädelfiinit testin ?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Miksi ne kenialaislapset ei läpäise testiä jos harakkakin läpäisee? Ei kai harakka tiedä yhtään sen paremmin mikä on peili, kuin slummissa kasvanut kenialaislapsi. En pohdi tätä nyt yhtään rasistisesti, kiinnostaa vaan.

Ehkä siksi, että heille ei ole mitään merkitystä sillä, että otsassa on töhry. Länsimaisia lapsia viedään jatkuvasti peilin eteen ja korostetaan, että nyt pitää pestä naamaa ja katsopas miten kivat vaatteet nyt on. Jos kenialaislapsen kotona ei ole peiliä eikä naaman töhryistä keskustella tai muuten koko ajan kehoteta lasta kiinnittämään ulkonäköönsä huomiota, niin ehkäpä nämä asiat eivät viisivuotiasta jaksa kovasti kiinnostaa. Älykkyyden ja itsetietoisuuden kanssa tällä ei liene yhtään mitään tekemistä. Luulisin, että minkämaalainen ihmislapsi vain on luonnostaan sellainen, että myllää mudassa ja kakat nakkaa siitä, että on länttejä ja töhryjä. Näitä opitaan vieromaan ja ihmettelemään vain kasvatuksen kautta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Selitys on siinä, että kaikkia ei häiritse vaikka naama on töhritty maalilla.

Peilitestin on todettu korreloivan vahvasti sen kanssa, että lapsi ymmärtää esineiden olevan edelleen olemassa, vaikka ne on piilotettu (object permanence).[7] Edelleen on väitelty siitä merkitseekö kyky tunnistaa itsensä peilikuvastaan tietoisuutta itsestä. Tietoisuuden vaikean ongelman kannattajat ovat vastanneet testin tuloksiin katsomalla, että peilitesti osoittaa vain sen, että joillakin eläimillä on tarpeeksi kognitiivisia kykyjä ympäristönsä mallintamiseen, mutta se ei osoita fenomenaalisen tietoisuuden olemassaoloa itseään.
Peilitestiä on kritisoitu sittemmin puutteelliseksi, koska minäkäsityksen on havaittu olevan vahvasti kulttuurisidonnainen, ja testin toimivan erityisesti länsimaisilla lapsilla. Osaa testatuista yksilöistä kasvoihin sijoitettu merkintä ei ilmeisesti häirinnyt tai kiinnostanut niin, että olisivat esimerkiksi koskettaneet sitä useasti tai yrittäneet poistaa sitä, joka testissä on merkityksellistä. Läheskään kaikki lapsista (ja eläimistä), joilla katsotaan jo olevan käsitys itsestään yksilöinä, eivät läpäise koetta. Esimerkiksi Fidžillä ja Keniassa monet kuusivuotiatkaan lapset eivät läpäise testiä.[8][9] Testin toimivuutta on epäilty myös joillain eläinlajeilla kuten koirilla, joilla haju ja kuulo ovat tärkeitä aisteja, mutta näkö ei ole välttämättä yhtä keskeisessä asemassa.

Koirillahan on  peilitestin korvikkeena kokeiltu kusitestiä, eli viety haistelemaan aitaukseen johon on ruikittu sekä koiran omaa, että muiden korien kusta ja todettu että oman kusen haistelu ei juurikaan koiraa kiinnosta eli jonkinlainen tietoisuus itsestä on.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla