Neuvolan järjestämät kotikäynnit?
Minkälaisia kokemuksia? Olen neuvolahoitajalle pohtinut nyt raskausaikana jo alustavasti sitä, että mitenhän vauvan kanssa arki sujuu ym. Nyt mulle soitettiin, etä oltais ennen synnytystä tulossa kotikäynnille. Jännittää vähän että mikä on tavoite käynnille. Kuulemma syvällisempää keskustelua kun mitä mahdollisesti neuvolassa kerkee juttelemaan. Sanoin jo neuvolassa että hyvä tietysti katsoa vauvan synnyttyä ensin, että miten arki lähtee rullaamaan ettei turhaan mitään apuja oteta ennen kuin tiedetään tarve.
Kommentit (87)
Voisinpa sanoa, että hyvä trolli. Nokkelasti saatu jengi väittelemään kotikäynneistä ja sossuista. :)
Mäkin osallistun!!!
Esikoisen aikana ei käyneet neuvolasta kotikäynnillä, kun ei katsottu tarpeelliseksi. Neuvola sijaitsi viereisessä talossa ja mä tarvitsin köpöttelyä tikeilleni. Terkka oli tyytyväinen, että hänellä olisi mennyt enemmän aikaa kotikäyntiin, näin hän saattoi mahduttaa vielä yhden asiakkaan siihen päivään. Vaikkei matkaa ollut, mutta valmisteluita, vaaka tms.
Tokan kohdalla asuttiinkin skutsissa ja neuvolaan matkaa viisi kilsaa jalan ja pakkasta 26 astetta. Sai täti tulla kylään. Tarjosin kahvia, ei huolinut. Hän myöhästyi puolituntia ja oli meillä kymmenen minuuttia. Kiirettä valitti.
Kotikäynnit kuuluu neuvolan palveluihin. Itsellä jäi vaan fiilis, että terkat pitää sitä välttämättömänä pahana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän kunnassa on kotikäynti jokaiselle ennen synnytystä sekä synnytyksen jälkeen. Eivät luota yhteenkään perheeseen vai?
Kerran sain mahdollisuuden perhetyöntekijälle, kun oli neljä pientä lasta. Sain valita, tuleeko hän meille vai menenkö minä hänen luokseen neuvolaan. Menin itse, koska oli kätevin järjestää niin että mies jäi lasten kanssa kotiin ja saatiin siellä jutella rauhassa. Tuloksena saatiin lapsiperheitten kotipalvelusta lastenhoitajia joksikin aikaa. Hoitivat lapsia jos halusin käydä asioilla tai siivota rauhassa. Tekivät myös pieniä kotitöitä, mutta pääpaino oli lastenhoidossa. Kukaan ei kytännyt mitään siisteystasoja tai kyseenalaistanut äitiyden taitoja. No jos olisi ollut kämppä täynnä kaljapulloja ja lapset mustelmilla, varmasti olisivat tällaiseen puuttuneet. Ja tietysti pitääkin.
Ehkä sinulle on valehdeltu, että se teille tunkeminen on kunnan yleinen normi? Ja sinä pönttö uskoit. Nyt se teidän perhe on siellä tarkkaan kirjattuna odottamassa neljän lapsen teini-ikää. Silloin kaivetaankin taas kaikki havainnot esiin...
Jaa, se on kirjattu ihan siihen neuvolakäyntien perusrunkoon...
Ja mitäs sitten kun teini-ikä tulee? Lukevat sieltä että 10 v sitten oli keittiön pöydän alla murusia ja 5-vuotiaskin peräti kiukutteli lastenhoitajalle?
Aivan. Eli sieltä räpsähtää heti tieto, että olitte jo silloin erityisen tuen tarpeessa.
Ja sieltä näkyy myös senaikaisen perhetyöntekijän kaikki arvelut sinun ja lapsen suhteesta, vuorovaikutuksesta, kiintymyssuhteesta, hänen mielipiteensä perheenne auktoriteettisuhteista, rangaistustavoista ja kaikista hänen havaitsemistaan ongelmista.
Ja sitten? En edelleenkään koe, että meitä pidettäisiin minään ongelmaperheenä siksi että ollaan saatu lastenhoitoapua. Sitä "erityistä tukea" on saanut niin moni muukin, että emme me mitenkään erityisinä erotu. Tunnen useita. Ihan normaaleja perheitä. Ainoat "ongelmat" ovat olleet, että kaipaa hieman lastenhoitoapua joskus, tai on käynyt kerran purkamassa mieltään neuvolapsykologille. Joillain on ollut kotiapua esim. kerran kuussa, että pääsee itse lääkärikäynneille tms. Että jos jotain tämmöistä sieltä papereista löytyy niiden kaikkien muiden seasta, ja kaikkien oikeiden ongelmaperheiden seasta, niin enpä nyt pidä sitä vakavana uhkana.
Ja vaikka ihan oikeasti joku olisikin kirjannut joitain turhan tarkkoja päätelmiä, niin mieluummin niin kuin etten olisi saanut apua ollenkaan! Jos olisin palanut loppuun, niin sittenpä sitä vasta saataisiin luettavaa papereihin, teini-iässä oikeita ongelmia jne...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän kunnassa on kotikäynti jokaiselle ennen synnytystä sekä synnytyksen jälkeen. Eivät luota yhteenkään perheeseen vai?
Kerran sain mahdollisuuden perhetyöntekijälle, kun oli neljä pientä lasta. Sain valita, tuleeko hän meille vai menenkö minä hänen luokseen neuvolaan. Menin itse, koska oli kätevin järjestää niin että mies jäi lasten kanssa kotiin ja saatiin siellä jutella rauhassa. Tuloksena saatiin lapsiperheitten kotipalvelusta lastenhoitajia joksikin aikaa. Hoitivat lapsia jos halusin käydä asioilla tai siivota rauhassa. Tekivät myös pieniä kotitöitä, mutta pääpaino oli lastenhoidossa. Kukaan ei kytännyt mitään siisteystasoja tai kyseenalaistanut äitiyden taitoja. No jos olisi ollut kämppä täynnä kaljapulloja ja lapset mustelmilla, varmasti olisivat tällaiseen puuttuneet. Ja tietysti pitääkin.
Ehkä sinulle on valehdeltu, että se teille tunkeminen on kunnan yleinen normi? Ja sinä pönttö uskoit. Nyt se teidän perhe on siellä tarkkaan kirjattuna odottamassa neljän lapsen teini-ikää. Silloin kaivetaankin taas kaikki havainnot esiin...
Jaa, se on kirjattu ihan siihen neuvolakäyntien perusrunkoon...
Ja mitäs sitten kun teini-ikä tulee? Lukevat sieltä että 10 v sitten oli keittiön pöydän alla murusia ja 5-vuotiaskin peräti kiukutteli lastenhoitajalle?
Aivan. Eli sieltä räpsähtää heti tieto, että olitte jo silloin erityisen tuen tarpeessa.
Ja sieltä näkyy myös senaikaisen perhetyöntekijän kaikki arvelut sinun ja lapsen suhteesta, vuorovaikutuksesta, kiintymyssuhteesta, hänen mielipiteensä perheenne auktoriteettisuhteista, rangaistustavoista ja kaikista hänen havaitsemistaan ongelmista.
Ja sitten? En edelleenkään koe, että meitä pidettäisiin minään ongelmaperheenä siksi että ollaan saatu lastenhoitoapua. Sitä "erityistä tukea" on saanut niin moni muukin, että emme me mitenkään erityisinä erotu. Tunnen useita. Ihan normaaleja perheitä. Ainoat "ongelmat" ovat olleet, että kaipaa hieman lastenhoitoapua joskus, tai on käynyt kerran purkamassa mieltään neuvolapsykologille. Joillain on ollut kotiapua esim. kerran kuussa, että pääsee itse lääkärikäynneille tms. Että jos jotain tämmöistä sieltä papereista löytyy niiden kaikkien muiden seasta, ja kaikkien oikeiden ongelmaperheiden seasta, niin enpä nyt pidä sitä vakavana uhkana.
Ja vaikka ihan oikeasti joku olisikin kirjannut joitain turhan tarkkoja päätelmiä, niin mieluummin niin kuin etten olisi saanut apua ollenkaan! Jos olisin palanut loppuun, niin sittenpä sitä vasta saataisiin luettavaa papereihin, teini-iässä oikeita ongelmia jne...
Jos yksikin niistä neljästä hölmöilee teininä, niistä papereista kaivetaan se syy. Eli joka kerta saatkin selittää vauva-ajan väsymyksesi, vauvan kontaktin otot, pienimmätkin sivu mennen heitetyt lausahduksesi ja ylipäätään kaiken mitä se työntekijä on sinusta kirjannut.
Sillä älä luulekaan että se teini olisi mistään vastuussa, vaan kyllä se syy on sitten sinulla ja sinun puutteissasi.
Vierailija kirjoitti:
Oikeastiko te luulette, että kohta ollaan väkisin järjestämässä toimenpiteitä, jos jollain on normaalia lapsiperheen sotkua tai normaalia vauvaväsymystä? Siinähän olisi suurin osa Suomen lapsista jonossa huostaanottoon... Ja tiedättekös, jopa niissä sijaisperheissä voi hyvin olla pölyä lattialistojen päällä, ja vanhemmat jopa joskus tuntea väsymystä..! Samoin eivät neuvolaterkkarit ja perhetyöntekijät ym. ole mitään robotteja - heilläkin voi olla kotona sotkua! Heilläkin on monilla lapsia ja kokemusta väsymyksestä ja riittämättömyydestä.
On vain määrättömän hienoa, että nyt jo viimein panostetaan ennaltaehkäisevään apuun! Vielä n. 10 vuotta sitten sai minkäänlaista apua vasta kun oli jo pahoja ongelmia (päihde- tai mt-ongelmia). Jotkut tilanteet päätyivät silloin lopulta todella huostaanottoon, vaikka alun perin koko ongelmien kärjistymisen olisi voinut välttää, jos vain olisi voinut alkuun saada hiemaan arkeen apua.
Nykyään panostetaan ennaltaehkäisyyn. Se tarkoittaa nimenomaan sitä, että myös tavalliset, ei-ongelmaperheet saavat apua. Jos joku tuntee olevansa "suurennuslasin alla", niin lohduksi että sen suuren suuren suurennuslasin alla on tuhansia muitakin perheitä. Ei sieltä mihinkään erityisesti erotu yksi väsynyt äiti.
Järkyttävää ajatella, miten tuo kiusaaminen heijastuu ihmisiin ja koko tulevaan elämään.
Mihin ne "tavalliset ei-ongelmaperheet" tarvitsevat sitä pakkotukea?
Ei kai neuvolasta tulla enää toisen lapsen syntymän jälkeen?
Meillä käytiin 1. jälkeen (nyt toinen tulossa) ja silloinkin kyllä ahdisti vaan siellä hirveessä kiireessä juuri sairaalasta edellisenä päivänä päästyä siivota ja siirrellä kaikki vauva kamat niin että kehtaa ketään kotiinsa päästää.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai neuvolasta tulla enää toisen lapsen syntymän jälkeen?
Meillä käytiin 1. jälkeen (nyt toinen tulossa) ja silloinkin kyllä ahdisti vaan siellä hirveessä kiireessä juuri sairaalasta edellisenä päivänä päästyä siivota ja siirrellä kaikki vauva kamat niin että kehtaa ketään kotiinsa päästää.
Siinä on yhdeksän kuukautta aikaa siivota...
Kaiketi neuvolat järjestävät kotikäyntejä ajatellen tuoreen äidin jaksamista. Mutta onhan se nyt niin, ettei kotiin ole ketään pakko päästää, jos ei halua. Sen kun sanot terveydenhoitajalle, että tulet mieluummin itse neuvolaan. Ei sitä tarvitse mitenkään perustella tai selitellä. Tämä on vapaa maa eikä mikään totalitaristinen valtio! Neuvolan tehtävä on palvella vanhempia ja lapsia näiden tarpeiden mukaan. Eihän koko neuvolakaan ole mitenkään pakollinen, vaikka Suomessa moni tuntuu niin luulevankin. Kaikki käynnit ovat täysin vapaaehtoisia. Toki jos ei neuvolaan mene, kannattaa sitten kääntyä vaikka yksityisen lääkäriaseman puoleen, jotta saa kaiken asianmukaisen hoidon ja tutkimukset. Neuvolat ovat olemassa kansalaisten tarpeita varten, ja jos ei koe jotakin palvelua tarvitsevansa, voi kieltäytyä siitä ilman mitään perusteluja. Ei siinä mitään sen kummempaa ole. (Lastensuojelutoimenpiteet ovat tietysti sitten asia erikseen.)
Meille tuli neuvolatäti käymään, kun esikoinen oli syntynyt. Heti ensimmäiseksi haukkui valaistukset, kun ei nähnyt talvipimeällä tarpeeksi hyvin. Olis ottanu lääkärilampun mukaan. Kattovalot kyllä löytyi, mutta olisi pitänyt olla joku spottivalo..
Vierailija kirjoitti:
Mihin ne "tavalliset ei-ongelmaperheet" tarvitsevat sitä pakkotukea?
Tavallisille ei-ongelmaperheille ei ole mitään pakkotukea. Annetaan mahdollisuus. Kysytään, haluatko keskusteluapua/kotipalvelua/kotikäynti, vai et. Ihan hyvin saa valita, että ei tarvitse. Jos on jotain apua saanut, sitten kun siltä tuntuu niin voi sanoa että nyt en enää tarvitse, pärjään itse.
Pakkotukia sitten kun lasten hyvinvointi on oikeassa vaarassa. Kyllä tässäkin asiassa tapahtuu joskus virhearvioita, mutta ei se tarkoita sitä että jokaisen normaalin inhimillisen perheen pitäisi pelätä jotain viranomaisen mielivaltaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin ne "tavalliset ei-ongelmaperheet" tarvitsevat sitä pakkotukea?
Tavallisille ei-ongelmaperheille ei ole mitään pakkotukea. Annetaan mahdollisuus. Kysytään, haluatko keskusteluapua/kotipalvelua/kotikäynti, vai et. Ihan hyvin saa valita, että ei tarvitse. Jos on jotain apua saanut, sitten kun siltä tuntuu niin voi sanoa että nyt en enää tarvitse, pärjään itse.
Pakkotukia sitten kun lasten hyvinvointi on oikeassa vaarassa. Kyllä tässäkin asiassa tapahtuu joskus virhearvioita, mutta ei se tarkoita sitä että jokaisen normaalin inhimillisen perheen pitäisi pelätä jotain viranomaisen mielivaltaa.
Niin. Ap:lta ei kyllä esim ole kysytty, vaan on ilmoitettu.
Meidän kunnassa on perhetyöntekijän kotikäynti ennen ensimmäisen lapsen syntymää ja sitten neuvolaterkan käynti n. viikko syntymästä. Molemmista voi kieltäytyä. Ja täällä on oikeasti normaalikäytäntö, sillä kunnassa syntyy vuosittain alle 50 lasta, ja kaikki tuntee toisensa, joten juteltu keskenään on. Tai sitten me ollaan kaikki lastensuojelun asiakkaita :-D
Minusta ainakin oli kiva, että kävivät. Jos jotain puutteita olisivat havainneet, niin olisin toivonut että sanovat, sillä lapsen parastahan kaikki vanhemmat haluavat?
Itkuinen koliikkilapsi, niin perhetyöntekijät kävivät kolmesti vauvan synnyttyä, minun pyynnöstäni. Kerran nukuin, kahdesti sain tehtyä rauhassa kotitöitä. Olisin toivonut vielä lisääkin käyntejä, mutta ei kuulemma enemmälle ollut resursseja. Minä ainakin olin kiitollinen kaikesta avusta. Olisin toki "pärjännyt" ilmankin, ei lapsi olisi jäänyt hoitamatta unieni tai kotitöiden takia, mutta kyllä heistä oli apua. Ja oli ihanaa saada hetki hengähdystaukoa jatkuvasta hyssyttämisestä. Se latasi akkuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin ne "tavalliset ei-ongelmaperheet" tarvitsevat sitä pakkotukea?
Tavallisille ei-ongelmaperheille ei ole mitään pakkotukea. Annetaan mahdollisuus. Kysytään, haluatko keskusteluapua/kotipalvelua/kotikäynti, vai et. Ihan hyvin saa valita, että ei tarvitse. Jos on jotain apua saanut, sitten kun siltä tuntuu niin voi sanoa että nyt en enää tarvitse, pärjään itse.
Pakkotukia sitten kun lasten hyvinvointi on oikeassa vaarassa. Kyllä tässäkin asiassa tapahtuu joskus virhearvioita, mutta ei se tarkoita sitä että jokaisen normaalin inhimillisen perheen pitäisi pelätä jotain viranomaisen mielivaltaa.
Mistä sitten on kyse, kun tuolla kirjoitetaan että tuhannet perheet on suurennuslasin alla? Miksi he siellä on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin ne "tavalliset ei-ongelmaperheet" tarvitsevat sitä pakkotukea?
Tavallisille ei-ongelmaperheille ei ole mitään pakkotukea. Annetaan mahdollisuus. Kysytään, haluatko keskusteluapua/kotipalvelua/kotikäynti, vai et. Ihan hyvin saa valita, että ei tarvitse. Jos on jotain apua saanut, sitten kun siltä tuntuu niin voi sanoa että nyt en enää tarvitse, pärjään itse.
Pakkotukia sitten kun lasten hyvinvointi on oikeassa vaarassa. Kyllä tässäkin asiassa tapahtuu joskus virhearvioita, mutta ei se tarkoita sitä että jokaisen normaalin inhimillisen perheen pitäisi pelätä jotain viranomaisen mielivaltaa.
Mistä sitten on kyse, kun tuolla kirjoitetaan että tuhannet perheet on suurennuslasin alla? Miksi he siellä on?
Minä kirjoitin "suurennuslasin alla", nimenomaan lainausmerkeissä, kun tarkoitin niitä, jotka ovat saaneet jotain tukea neuvolan kautta. Koska jotkut kokevat, että jos yhtään avuntarvetta tunnustaa, niin sitten on jotenkin "suurennuslasin alla", ja heti valtavassa vaarassa järeisiin tukitoimiin ja pian huostaanottoon. Näinhän asia ei ole (ei moiseen olisi resurssejakaan) ja olenkin tässä sitä koettanut selventää, että juuri siksi koska tuhannet muutkin perheet ovat jotain apua saaneet ja vastaanottaneet, ei siinä ole mitään erikoista eikä hävettävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeastiko te luulette, että kohta ollaan väkisin järjestämässä toimenpiteitä, jos jollain on normaalia lapsiperheen sotkua tai normaalia vauvaväsymystä? Siinähän olisi suurin osa Suomen lapsista jonossa huostaanottoon... Ja tiedättekös, jopa niissä sijaisperheissä voi hyvin olla pölyä lattialistojen päällä, ja vanhemmat jopa joskus tuntea väsymystä..! Samoin eivät neuvolaterkkarit ja perhetyöntekijät ym. ole mitään robotteja - heilläkin voi olla kotona sotkua! Heilläkin on monilla lapsia ja kokemusta väsymyksestä ja riittämättömyydestä.
On vain määrättömän hienoa, että nyt jo viimein panostetaan ennaltaehkäisevään apuun! Vielä n. 10 vuotta sitten sai minkäänlaista apua vasta kun oli jo pahoja ongelmia (päihde- tai mt-ongelmia). Jotkut tilanteet päätyivät silloin lopulta todella huostaanottoon, vaikka alun perin koko ongelmien kärjistymisen olisi voinut välttää, jos vain olisi voinut alkuun saada hiemaan arkeen apua.
Nykyään panostetaan ennaltaehkäisyyn. Se tarkoittaa nimenomaan sitä, että myös tavalliset, ei-ongelmaperheet saavat apua. Jos joku tuntee olevansa "suurennuslasin alla", niin lohduksi että sen suuren suuren suurennuslasin alla on tuhansia muitakin perheitä. Ei sieltä mihinkään erityisesti erotu yksi väsynyt äiti.
Järkyttävää ajatella, miten tuo kiusaaminen heijastuu ihmisiin ja koko tulevaan elämään.
En havainnut lainaamassasi viestissä mitään puhetta mistään kiusaamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin ne "tavalliset ei-ongelmaperheet" tarvitsevat sitä pakkotukea?
Tavallisille ei-ongelmaperheille ei ole mitään pakkotukea. Annetaan mahdollisuus. Kysytään, haluatko keskusteluapua/kotipalvelua/kotikäynti, vai et. Ihan hyvin saa valita, että ei tarvitse. Jos on jotain apua saanut, sitten kun siltä tuntuu niin voi sanoa että nyt en enää tarvitse, pärjään itse.
Pakkotukia sitten kun lasten hyvinvointi on oikeassa vaarassa. Kyllä tässäkin asiassa tapahtuu joskus virhearvioita, mutta ei se tarkoita sitä että jokaisen normaalin inhimillisen perheen pitäisi pelätä jotain viranomaisen mielivaltaa.
Mistä sitten on kyse, kun tuolla kirjoitetaan että tuhannet perheet on suurennuslasin alla? Miksi he siellä on?
Minä kirjoitin "suurennuslasin alla", nimenomaan lainausmerkeissä, kun tarkoitin niitä, jotka ovat saaneet jotain tukea neuvolan kautta. Koska jotkut kokevat, että jos yhtään avuntarvetta tunnustaa, niin sitten on jotenkin "suurennuslasin alla", ja heti valtavassa vaarassa järeisiin tukitoimiin ja pian huostaanottoon. Näinhän asia ei ole (ei moiseen olisi resurssejakaan) ja olenkin tässä sitä koettanut selventää, että juuri siksi koska tuhannet muutkin perheet ovat jotain apua saaneet ja vastaanottaneet, ei siinä ole mitään erikoista eikä hävettävää.
Miksi tuhannet perheet sitten kokevat sen "tuen" "suurennuslasin alla" olemiseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän kunnassa on kotikäynti jokaiselle ennen synnytystä sekä synnytyksen jälkeen. Eivät luota yhteenkään perheeseen vai?
Kerran sain mahdollisuuden perhetyöntekijälle, kun oli neljä pientä lasta. Sain valita, tuleeko hän meille vai menenkö minä hänen luokseen neuvolaan. Menin itse, koska oli kätevin järjestää niin että mies jäi lasten kanssa kotiin ja saatiin siellä jutella rauhassa. Tuloksena saatiin lapsiperheitten kotipalvelusta lastenhoitajia joksikin aikaa. Hoitivat lapsia jos halusin käydä asioilla tai siivota rauhassa. Tekivät myös pieniä kotitöitä, mutta pääpaino oli lastenhoidossa. Kukaan ei kytännyt mitään siisteystasoja tai kyseenalaistanut äitiyden taitoja. No jos olisi ollut kämppä täynnä kaljapulloja ja lapset mustelmilla, varmasti olisivat tällaiseen puuttuneet. Ja tietysti pitääkin.
Ehkä sinulle on valehdeltu, että se teille tunkeminen on kunnan yleinen normi? Ja sinä pönttö uskoit. Nyt se teidän perhe on siellä tarkkaan kirjattuna odottamassa neljän lapsen teini-ikää. Silloin kaivetaankin taas kaikki havainnot esiin...
Jaa, se on kirjattu ihan siihen neuvolakäyntien perusrunkoon...
Ja mitäs sitten kun teini-ikä tulee? Lukevat sieltä että 10 v sitten oli keittiön pöydän alla murusia ja 5-vuotiaskin peräti kiukutteli lastenhoitajalle?
Aivan. Eli sieltä räpsähtää heti tieto, että olitte jo silloin erityisen tuen tarpeessa.
Ja sieltä näkyy myös senaikaisen perhetyöntekijän kaikki arvelut sinun ja lapsen suhteesta, vuorovaikutuksesta, kiintymyssuhteesta, hänen mielipiteensä perheenne auktoriteettisuhteista, rangaistustavoista ja kaikista hänen havaitsemistaan ongelmista.
Ja sitten? En edelleenkään koe, että meitä pidettäisiin minään ongelmaperheenä siksi että ollaan saatu lastenhoitoapua. Sitä "erityistä tukea" on saanut niin moni muukin, että emme me mitenkään erityisinä erotu. Tunnen useita. Ihan normaaleja perheitä. Ainoat "ongelmat" ovat olleet, että kaipaa hieman lastenhoitoapua joskus, tai on käynyt kerran purkamassa mieltään neuvolapsykologille. Joillain on ollut kotiapua esim. kerran kuussa, että pääsee itse lääkärikäynneille tms. Että jos jotain tämmöistä sieltä papereista löytyy niiden kaikkien muiden seasta, ja kaikkien oikeiden ongelmaperheiden seasta, niin enpä nyt pidä sitä vakavana uhkana.
Ja vaikka ihan oikeasti joku olisikin kirjannut joitain turhan tarkkoja päätelmiä, niin mieluummin niin kuin etten olisi saanut apua ollenkaan! Jos olisin palanut loppuun, niin sittenpä sitä vasta saataisiin luettavaa papereihin, teini-iässä oikeita ongelmia jne...
Jos yksikin niistä neljästä hölmöilee teininä, niistä papereista kaivetaan se syy. Eli joka kerta saatkin selittää vauva-ajan väsymyksesi, vauvan kontaktin otot, pienimmätkin sivu mennen heitetyt lausahduksesi ja ylipäätään kaiken mitä se työntekijä on sinusta kirjannut.
Sillä älä luulekaan että se teini olisi mistään vastuussa, vaan kyllä se syy on sitten sinulla ja sinun puutteissasi.
Miten voit olla noin varma?
Tiedoksi, että kukaan ei meillä missään vaiheessa edes päässyt kyttäämään mitään vuorovaikutustaitoja tai miten toimin lasten kanssa tai sellaista, eikä edes yrittänyt. Se perhetyöntekijä ei käynyt meillä kertaakaan eikä nähnyt minua lasten kanssa. Minä kävin hänen luonaan.
Kotipalvelu meillä kävi, mutta se ei ollut perhetyöntekijän päätettävissä eikä häneen yhteydessä. Voihan joku nyt haluta ajatella, että heidän tehtäviin varmaan kuuluu salaa vakoilu ja raportointi, mutta kehnostipa se olisi onnistunut: eivät hekään istuneet tarkkailemassa toimintaani koskaan. Kun kotipalvelun hoitajat tulivat, minä lähdin asioille tai he lähtivät ulos lasten kanssa, kun minä jäin siivoamaan. Että jos tämän tarkoitus oli olla jokin vakoilu ja vikojen etsiminen, niin heikosti oli järjestetty...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin ne "tavalliset ei-ongelmaperheet" tarvitsevat sitä pakkotukea?
Tavallisille ei-ongelmaperheille ei ole mitään pakkotukea. Annetaan mahdollisuus. Kysytään, haluatko keskusteluapua/kotipalvelua/kotikäynti, vai et. Ihan hyvin saa valita, että ei tarvitse. Jos on jotain apua saanut, sitten kun siltä tuntuu niin voi sanoa että nyt en enää tarvitse, pärjään itse.
Pakkotukia sitten kun lasten hyvinvointi on oikeassa vaarassa. Kyllä tässäkin asiassa tapahtuu joskus virhearvioita, mutta ei se tarkoita sitä että jokaisen normaalin inhimillisen perheen pitäisi pelätä jotain viranomaisen mielivaltaa.
Mistä sitten on kyse, kun tuolla kirjoitetaan että tuhannet perheet on suurennuslasin alla? Miksi he siellä on?
Minä kirjoitin "suurennuslasin alla", nimenomaan lainausmerkeissä, kun tarkoitin niitä, jotka ovat saaneet jotain tukea neuvolan kautta. Koska jotkut kokevat, että jos yhtään avuntarvetta tunnustaa, niin sitten on jotenkin "suurennuslasin alla", ja heti valtavassa vaarassa järeisiin tukitoimiin ja pian huostaanottoon. Näinhän asia ei ole (ei moiseen olisi resurssejakaan) ja olenkin tässä sitä koettanut selventää, että juuri siksi koska tuhannet muutkin perheet ovat jotain apua saaneet ja vastaanottaneet, ei siinä ole mitään erikoista eikä hävettävää.
Miksi tuhannet perheet sitten kokevat sen "tuen" "suurennuslasin alla" olemiseksi?
No eiväthän ne tuhannet koekaan... Jotkut vain.
Mulla on kolme lasta eikä koskaan ole kukaan neuvolan terkka käynyt kotona. Ei edes esikoisen kohdalla jonka sain teininä. Tämä siis uudellamaalla. Mä oisin jopa halunnu et ne tulis käymään vauvan syntymän jälkeen.
Oikeastiko te luulette, että kohta ollaan väkisin järjestämässä toimenpiteitä, jos jollain on normaalia lapsiperheen sotkua tai normaalia vauvaväsymystä? Siinähän olisi suurin osa Suomen lapsista jonossa huostaanottoon... Ja tiedättekös, jopa niissä sijaisperheissä voi hyvin olla pölyä lattialistojen päällä, ja vanhemmat jopa joskus tuntea väsymystä..! Samoin eivät neuvolaterkkarit ja perhetyöntekijät ym. ole mitään robotteja - heilläkin voi olla kotona sotkua! Heilläkin on monilla lapsia ja kokemusta väsymyksestä ja riittämättömyydestä.
On vain määrättömän hienoa, että nyt jo viimein panostetaan ennaltaehkäisevään apuun! Vielä n. 10 vuotta sitten sai minkäänlaista apua vasta kun oli jo pahoja ongelmia (päihde- tai mt-ongelmia). Jotkut tilanteet päätyivät silloin lopulta todella huostaanottoon, vaikka alun perin koko ongelmien kärjistymisen olisi voinut välttää, jos vain olisi voinut alkuun saada hiemaan arkeen apua.
Nykyään panostetaan ennaltaehkäisyyn. Se tarkoittaa nimenomaan sitä, että myös tavalliset, ei-ongelmaperheet saavat apua. Jos joku tuntee olevansa "suurennuslasin alla", niin lohduksi että sen suuren suuren suurennuslasin alla on tuhansia muitakin perheitä. Ei sieltä mihinkään erityisesti erotu yksi väsynyt äiti.