En pysty käsittämään miksei vapaa ihminen uskalla myöntää tunteitaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikkia ole siunattu niin kauniilla pärstävärkillä että voisi olettaa että ihastukset automaattisesti ovat kiinnostuneita. Ei mua ainakaan. Ennemmin oletan että ei ole kiinnostunut kuin nolaan itseni.

Mulla on puhelimessa vastaaja. Kaikki joilla on oikeaa asiaa osaavat jättää siihen viestin. En todellakaan vastaa kenellekään kenen numeroa en tunne.

Seurauksia näistä on että mulle ei tule lehtiä ja olen sinkku. Ihan OK elämä mulla mun mielestä on.

En mä ainakaan tarvitse varmistusta vastakaiusta tunnustaakseni itse. Ei mua torjunta pelota.

Oma rakkautesi siis on itsellesi paskan arvoista? Ei haittaa, jos se torjutaan? Odotat seuraavaa kohdetta vuosia taas, eikä sureta?

Vierailija kirjoitti:

En mä ainakaan tarvitse varmistusta vastakaiusta tunnustaakseni itse. Ei mua torjunta pelota.

Miksi ruokkisin narsistimiehen egoa ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikkia ole siunattu niin kauniilla pärstävärkillä että voisi olettaa että ihastukset automaattisesti ovat kiinnostuneita. Ei mua ainakaan. Ennemmin oletan että ei ole kiinnostunut kuin nolaan itseni.

Mulla on puhelimessa vastaaja. Kaikki joilla on oikeaa asiaa osaavat jättää siihen viestin. En todellakaan vastaa kenellekään kenen numeroa en tunne.

Seurauksia näistä on että mulle ei tule lehtiä ja olen sinkku. Ihan OK elämä mulla mun mielestä on.

En mä ainakaan tarvitse varmistusta vastakaiusta tunnustaakseni itse. Ei mua torjunta pelota.

Oma rakkautesi siis on itsellesi paskan arvoista? Ei haittaa, jos se torjutaan? Odotat seuraavaa kohdetta vuosia taas, eikä sureta?

Mulle itselleni merkitsee vain se miten hoidan oman tonttini. Torjunta ei ole mun arvoni mittari, jonka joku toinen säätää. Mä olen se joka viimeisellä vuoteella vastaa itse itselleen menetetyistä mahdollisuuksista ja pelkuruuden värittämistä valinnoista. Mun rakkaus ja elämä on mulle arvokkaampaa kuin sellaiselle, joka piilottaa sen jonkun toisen reaktion pelossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikkia ole siunattu niin kauniilla pärstävärkillä että voisi olettaa että ihastukset automaattisesti ovat kiinnostuneita. Ei mua ainakaan. Ennemmin oletan että ei ole kiinnostunut kuin nolaan itseni.

Mulla on puhelimessa vastaaja. Kaikki joilla on oikeaa asiaa osaavat jättää siihen viestin. En todellakaan vastaa kenellekään kenen numeroa en tunne.

Seurauksia näistä on että mulle ei tule lehtiä ja olen sinkku. Ihan OK elämä mulla mun mielestä on.

En mä ainakaan tarvitse varmistusta vastakaiusta tunnustaakseni itse. Ei mua torjunta pelota.

Joo no jos ja kun ihastuu keskimäärin kerran neljässä vuodessa, kokee ne tunteet sen verran suurina ettei asenne ole kovin hällä väliä ja peloton torjunnan/itsensä nolaamisen ym. suhteen.

Mulla on samaa luokkaa. Enkä pelkää silti.

Okei, no hyvä sulle. Olen vähän kateellinen tuosta ominaisuudestasi.

Mä en oikeasti edes tiedä, miten niitä tunteita tunnustetaan?

Ja jos niitä tunnustaa, niin olettaako toinen heti mun haluavan sitoutua?

Kuinka nopeasti niitä voi/kannattaa tunnustaa?

Kuinka kauan "pitää" tuntea ja intensiivisesti hengata toisen kanssa jotta voi paljastaa tunteensa leimautumatta hulluksi?

Mitä jos vaikka haluis "vaan" hengata ja paneskella ja sitoutua sitten jos siltä alkaa tuntua, niin onko reilua paljastaa niitä tunteita ollenkaan?

Liittyykö siihen paljastamiseen aina joku "nyt aloitetaan seurustelu"-lataus?

Ja missä tilanteessa niitä tunnustuksia sitten tehdään?

Eihän semmosia voi vaan yhtäkkiä möläyttää ja toisaalta siinä on aina se riski, että toinen ottaa sen jonain "varailen tässä meille kirkkoa"-signaalina, säikähtää ja juoksee karkuun (tein itse joskus noin, siis lähdin kirjaimellisesti juoksemaan ja juoksin asemalle, hyppäsin junaan enkä tullut enää takaisin, se tyyppi kavereineen alko siis heittään jotain kihlautumisläppää ja oltiin just tutustuttu).

No miten olis simppeli "Vau, sä olet huikea tyyppi!". Anna tulla suusta ulos miten ne oikeasti on. Älä mieti liikaa tai tee siitä mitään numeroa.

Vierailija kirjoitti:

No miten olis simppeli "Vau, sä olet huikea tyyppi!". Anna tulla suusta ulos miten ne oikeasti on. Älä mieti liikaa tai tee siitä mitään numeroa.

Miksi yrität kannustaa toisia nuolemaan ja mielistelemään egoistisia miehiä? Onko sinulla ymmärrystä että jotkut miehet käyttävät todella törkeästi hyväkseen sellaisia naisia jotka lipsauttelevat tunteitaan? Todella härskiä meininkiä joka voi jättää syvät jäljet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No miten olis simppeli "Vau, sä olet huikea tyyppi!". Anna tulla suusta ulos miten ne oikeasti on. Älä mieti liikaa tai tee siitä mitään numeroa.

Miksi yrität kannustaa toisia nuolemaan ja mielistelemään egoistisia miehiä? Onko sinulla ymmärrystä että jotkut miehet käyttävät todella törkeästi hyväkseen sellaisia naisia jotka lipsauttelevat tunteitaan? Todella härskiä meininkiä joka voi jättää syvät jäljet.

Siis anteeksi mutta mihin sinä ihmisessä rakastut jos tunteiden kohde on luonteeltaan egoistinen ja törkeä hyväksikäyttäjä?

Vierailija kirjoitti:

No miten olis simppeli "Vau, sä olet huikea tyyppi!". Anna tulla suusta ulos miten ne oikeasti on. Älä mieti liikaa tai tee siitä mitään numeroa.

Jooh, jotain tuon suuntaista voisi sanoa esim. seksin jälkeen jälkihehkuissa.

Sitten voisin ehkä myös treenata jotain ihailevaa äänensävyä (jota siis käyttää vaan silloin ku toinen tekee/sanoo jotain hienoa, ei jatkuvasti siis sitä äänensävyä), kehuskella joskus toista ihan vaan vaikka ulkonäöllisestikin ja sanoa vaikka jotain "olipa mukava nähdä/seurassasi aika kyllä kuluu huomaamatta/olet kyllä mielenkiintoista seuraa" tms.

Ystäville ja muille sanonkin jatkuvasti kaikkea kivaa ja ihanaa, ihastuksen kohteelle en vaan osaa/uskalla.

Pitäis varmaan huumata seuraava ihastusjäbä ja harjotella niitä juttuja sen nukkuvan ruumiin äärellä.:Dd