Lue keskustelun säännöt.
Miksi akateemisille ei kehitetä muuntokoulutusta?
26.05.2017 |
Suomi on pullollaan työttömiä korkeakoulutettuja. Miksi heille ei järjestetä vuoden kahden muuntokoulutusta esim. kemististä laborantiksi? Avoimessakaan ei anneta opiskella kuin yksittäisiä kursseja. En ymmärrä!
Kommentit (27)
Kyllä minä muistan, kun TKK:lla muuntokoulutettiin joskus 1990-luvun puolivälissä muiden alojen maistereista ja DI:stä tietotekniikan diplomi-insinöörejä. Ei se kovin sulavasti mennyt. Aika nopeasti sanasta muuntokoulutettava tuli opettajien keskuudessa suunnilleen kirosana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jossain vaiheessa piti muuntokouluttaa sairaanhoitajista lääkäreitä, mutta tämä vissiin haudattiin vähin äänin?
Onhan niitä tyhmiä vietkongejakin muunnettu kynnysmatoksi, hyvin niihn pyyhkii.
On niitä kehitetty mutta niihin ei pääse. Esimerkiksi kirjastoalalle pääsyn riittää estämään asuinkunta. Ja pärstäkerroin. Ja ahneus, otetaan ennemmin useita kouluttamattomia sivareita tai työttömiä,lapsia ja minnekään sopimattomia "kokeilijoita" (pitäisi olla työkyvyttömyyseläkkeellä tai mielisairaalasa,mutta "kokeillaan" kun tulee "halvemmaksi"
Sairaanhoitajien muuntokoulutus lääkäriksi olisi myös hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitajien muuntokoulutus lääkäriksi olisi myös hyvä.
Kokeiltiin jo. Jäi yhteen kurssiin.
Missä ihmeen kuplassa te elätte? Koko ajan on menossa maisteriohjelmia niille, joiden tutkinto ei työllistä tai on liian suppea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se vähän kyseenalaista, että 5-7 vuoden opiskelulla ei saa tässä maassa töitä. Sen päälle vielä pari vuotta ammattitutkintoa. Hyvin aika ja raha käytetty.
Farmaseutteilla kyllä piisaa töitä, niin miksi ihmeessä jonkun pitäisi vaihtaa joksikin siitä tai bionanalyytikoksi ? Toki ymmärrän jos vaihtaa paremmin palkattuun ammattiin kuten lääkäriksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitajien muuntokoulutus lääkäriksi olisi myös hyvä.
Kokeiltiin jo. Jäi yhteen kurssiin.
Miksiköhän siinä niin kävi? Sairaanhoitajien joukossa varmasti on sellaisia, joissa on ainesta lääkäriksi, ja luulisi myös askeleen ylöspäin oman alan uralla kiinnostavan joitakin.
Suomi on muutenkin kummallinen maa, koska täällä kurssitetaan työttömiä kaikenlaisilla höpöhöpökursseilla joista ei ole suurta hyötyä, mutta esim. yliopistotason opintoihin ei kannusteta. Niistä jopa rangaistaan.
Lisäksi suomalaiselle työttömyydelle on nykyään tyypillistä, että esim insinöörejä palkataan korostuneen runsaasti sellaisiin töihin joihin muualla palkataan myös humanisteja, ja sitten ihmetellään miksi humanistit eivät työllisty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitajien muuntokoulutus lääkäriksi olisi myös hyvä.
Kokeiltiin jo. Jäi yhteen kurssiin.
Eikä jäänyt. Kyllä se jatkui pidempään mutta todettiin että opiskeluaika ei ollut olennaisesti lyhyempi ja siksi ei päätetty jatkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitajien muuntokoulutus lääkäriksi olisi myös hyvä.
Kokeiltiin jo. Jäi yhteen kurssiin.
Miksiköhän siinä niin kävi? Sairaanhoitajien joukossa varmasti on sellaisia, joissa on ainesta lääkäriksi, ja luulisi myös askeleen ylöspäin oman alan uralla kiinnostavan joitakin.
.
Käsittääkseni huomattiin, että lääkärin ja sairaanhoitajien opinnot poikkeavat niin paljon toisistaan, että sairaanhoitajille ei voinut antaa kuin pari kurssia anteeksi. Niinpä heidän valmistumiseensa meni ihan yhtä pitkä aika kuin suoraan ylioppilaista koulutettavien opiskeluun.
Muuntokoulutusta vähän rasittaa se, että jos tavoitteena on vähintään saman laajuinen 2. tutkinto kuin ensimmäinen eli nn. alan maisterista - xx. alan maisteriksi, niin se on helposti aika laaja kombo.
Mutta tästä huolimatta rasituksena tai taakkana säilyy se, että harva maisteritutkinto on nimenomaisesti ammattitukinto,niin että suorittamalla ao koulutuksen niin olisi olemassa erityinen tehtävä tai tehtäviä, joita sitten olisi erityisesti pätevä tekemään,
Suurin osa maisteri tutkinnoista on vain soveltavia tutkintoja, jossa on opiskeltu tai opiskellaan yhtä ns. pääainetta X hyvin syvällisesti ja laajasti ja sitten sitä täydentäviä sivuaineita, joita ei usein ole kovin montaa ja sitten niitä tukevia yleisopintoja, kuten kieliä.
Toki joitain poikkeuksiakin, niin että voidakseen toimia jossain tietyssä ammatissa, niin tulee , tai tulisi iolla määrätty koulutus, kuten lakimiehen luokanopettajilla tai vain teologiaa opiskelleesta saattaa tulla pappi; ei kaikista, kuten ei kaikista kasvatustieteitä opiskelleista tule muodollisesti päteviä opettajia.
Toki yliopistot tarjoavat nykyään myös laajempia kokonaisuuksia, joista hakea "täydennystä" niin, että jos sinulla on "oikea" pohja tutkinto, voit hakeutua suorittamaan vain esim. maisteri opinnot, eikä sinun tehdä koko maisteritutkintoa alusta asti; eli ensin kandia ja sitten vasta maisterin -tutkintoa. Esimerkiksi tradenomi voi käsittääkseni hakeutua suorittamaan suoraan kauppatieteiden maisterin tutkintoa, ilman, että täytyisi suorittaa ensin kauppatieteiden kandi ja sitten vasta maisteri. Tai ammattikorkeasta valmistunut Insinööri jatkaa suoraan diplomi-insinööriksi. Mutta on harhaluulo, että sairaanhoitajan tutkinto olisi "vain" vähemmän opiskellut lääkäri.
Edellistä pienempiä kokonaisuuksia, joita voi opiskella täydennykseksi ovat sitten mahdollisuus suorittaa, joidenkin alojen perusopintoja ("approja") tai aineopintoja ("Cumuja") avoimen yliopiston puolella. Aika näyttää voiko joskus tulevaisuudessa saada avoimenkin yliopiston puolella "markkinahintaisen" tutkinnon. - Mutta ainakin avoimessa suoritetut opinnot voi myöhemminlukea osaksi tutkinto-opintoja, jos siis saa -yleensä pääsykokeen kautta tutkinnon suoritusoikeuden. Mutta toisaalta "vain" perusopintojen suorittaminen on riittävää, jotta voi saada uutta särmää osaamiselleen. Pikemminkin saattaa, ehkä ampua itseään jalkaan, jos alkaa rohmuamaan useita maisterintutkintoja.
Yksi tapa täydentää osaamistaan on tetysti myös hakeutua tekemään lisensiaatti tutkinto tai väitöskirja, jos jonkin alan perusteet tai aineopinnot tuntuvat vähän voinko sanoa irtonaisiilta tai päälleliimatuilta. Tai sitten tietysti, jos tutkimisen ja opiskelun nälkä roihahtaa toisella tapaa. Haluaa syventää erityisesti sitä omaa juttuaan huippuunsa
Lopuksi: Toisinaan minusta on tuntunut, että varmasti "viisaimmillani" tai oppinein olin joskus lukion toisella luokan lopussa, jolloin kaiikki oli herttaisen mustavalkoista ja kuinka sitä (luuli) tietävänsä lähes kaikesta, ainakin jotain. Kun taas mitä pidemmälle opintoni ovat edenneet niin tuntuu, että pian en uskalla sanoa mistään, mitään ehdottoman varmaa, ainakaan niin, etteikö samaa voisi sanoa tai tehdä, jollain muullakin tavalla,
Lisäksi moni kiinnostava aihe ja juttu mitä opiskelin aikanaan lukiossa, on jäänyt (toistaiseksi), lähinnä lukiossa -ja sitä ennen saamieni tietojen varaan, koska niihin minun ei ole enää myöhemmin tarvinnut, tai voinut koskea ja paneutua myöhemmissä opinnoissani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaanhoitajien muuntokoulutus lääkäriksi olisi myös hyvä.
Kokeiltiin jo. Jäi yhteen kurssiin.
Miksiköhän siinä niin kävi? Sairaanhoitajien joukossa varmasti on sellaisia, joissa on ainesta lääkäriksi, ja luulisi myös askeleen ylöspäin oman alan uralla kiinnostavan joitakin.
.Käsittääkseni huomattiin, että lääkärin ja sairaanhoitajien opinnot poikkeavat niin paljon toisistaan, että sairaanhoitajille ei voinut antaa kuin pari kurssia anteeksi. Niinpä heidän valmistumiseensa meni ihan yhtä pitkä aika kuin suoraan ylioppilaista koulutettavien opiskeluun.
Todennäköisesti näin. Mutta olisiko se haitannut ketään muuta kuin lääkäriliittoa? - Tuskin on näet yhtään muuta ammattiliittoa joka olisi onnistunut tai ylipäätään pystyisi ajamaan jäseniensä etua yhtä tehokkaasti. Kun lääkärilliito ilmoittaa, että liksaa täytyis saada lisää, kun minkäs sitä kukaan kutsumukselleen voi, niin siihen on tavattu suostua isommitta mutinoitta. - kutsumuksensa vakuudeksi lääkärit ovat armollisesti saattaneet ehdottaa, että jos tuota ovat aluksi kaikki tekemättä töitä maanantaista eteenpäin viikon verran, niin aika moni saattaa alkaa kaivata heistä osaa töihin viimeistään torstaina, vaikka se taas vähän maksaisikin.
Kun sairaanhoitajat ovat joskus vaatineet palkkaa lisää, niin heidät on tavattu väittää ja syyllistää heidän vaarantavan koko Suomen kansantalouden ja siten kiduttavan ja pahoinpitelevän jokaista Suomalaista.
Maisteri- ja tutkijakoulutusohjelmiin ohjelmiin otetaan kaikenlaisilla taustoilla, kunhan on älykäs ja ahkera. Usein on nopeampaa opetella uusi tehtävä työssä ja hakea muodollinen tutkinto myöhemmin, jos sitä enää tarvitsee.
Kyllä avoimessa voi opiskella perus- ja aineopinnot, ja PIA-opiskelijana syventävät. Sitten onkin helppo hakeutua maisteriohjelmaan tutkinto-opiskelijaksi.
Valmis maisteri ei tarvitse parhaassa tapauksessa toiseen maisteritutkintoon kuin syventävät opinnot, jos on sivuaineena opiskellut sitä ainetta tarpeeeksi. Tätä mahdollisuutta on käyttänyt moni mm. sosiaalityössä.
Aika monessa työssä kun on kelpoisuus vaatimus "soveltuva korkeakoulututkinto ja xxx-opinnot", jolloin ne xxx-opinnot voi suorittaa ihan missä vaan.
Tämä ei varsinaisesti aloittajan tarkoittamaa muuntokoulutusta ole, mutta antaa kuitenkin lisää kelpoisuuksia akateemisille.
Koulutuksessa pitäisi olla myös todella hyvät opot/koulutussuunnittelijat, jotta jokainen opiskelisi pelkästään tarvitsemiaan taitoja eikä mitään yleisiä pilipalijuttuja.
Vierailija kirjoitti:
On niitä kehitetty mutta niihin ei pääse. Esimerkiksi kirjastoalalle pääsyn riittää estämään asuinkunta. Ja pärstäkerroin. Ja ahneus, otetaan ennemmin useita kouluttamattomia sivareita tai työttömiä,lapsia ja minnekään sopimattomia "kokeilijoita" (pitäisi olla työkyvyttömyyseläkkeellä tai mielisairaalasa,mutta "kokeillaan" kun tulee "halvemmaksi"
Turku/ Rauma muuntokoulutti 2 ryhmää aineenopettajia luokanopettajiksi. Oli todella paljon hakojoita. En päässyt, vaikka hain.
Olen täysin samaa mieltä, että akateemisille työttömille pitäisi olla enemmän mahdollisuuksia muuntaa tutkinto toiseksi, siis hankkia jokin toinen pätevyys. Myös sairaanhoitaja -> terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja -> farmaseutti tai kemian maisteri -> bioanalyytikko tyyppisiä koulutuksia olisi hyvä olla enemmän.