Lue keskustelun säännöt.
Ensimmäinen vuosi takana yliopistoa ja täysin hajalla
.
26.05.2017 |
Arvosanallisesti meni hyvin, yhtä lukuun ottamatta kaikki kiitettäviä, mutta koska olen suomenkielinen ja suuri osa opiskelijoista opiskelee omalla äidinkielellään, oli pakko kohdata se kiusallinen totuus, että tulen valmistumisen jälkeenkin olemaan kielitaidollisesti täysin untuvikko verrattuna kaksikielisiin. Tämä koskee erityisesti puhuttua kieltä.
Vaikea on motivoitua seuraavaan vuoteen. Pitäisi kai vaihtaa alaa. Tuntuu typerältä, että suuri osa opiskelijoista vetelee menemään vasemmalla kädellä ja osaa kaiken ja itselleni perusasiatkin ovat vielä haastavia.
Kommentit (23)
Ihan normaalia, että tässä kohtaa on kuitti olo - vuosi työtä takana ja viestistä päätellen olet tehnyt töitä osaamisen eteen. Nyt yritä hengähtää hetki ja sitten täysillä kohti seuraavaa vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdotan, että vaihdat vaan vastaavaan suomenkieliseen kouluun.
Vierailija kirjoitti:
Olíko pakko mennä bättrefolkin kouluun?
Ihan suomalainen yliopisto, pääaineena kieli.
Ei sinusta tule suomenruotsalaista, vaikka kuinka yrittäisit. Et pääse piireihin, vaan olet aina se ulkopuolinen.
No jos sä oot untuvikko, niin me muut ollaan täysiä tumpeloita! Ja monelle meistäkin löytyy töitä. Jos hyviä arvosanoja sait, varmasti osaat hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene vaihtoon siihen maahan, jonka kieltä opiskelet. Vuodessa saavutat kyllä erinomaisen kielitaidon, kun kerran lähdet tuolta pohjalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olíko pakko mennä bättrefolkin kouluun?
Ihan suomalainen yliopisto, pääaineena kieli.
Missä suomalaisessa yliopitossa suurin osa jonkin vieraan kielen opiskelijoista on ei-suomenkielisiä? Olettaen, että kyseessä ei ole suomenruotsalaisten kiintiöyliopisto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mene vaihtoon siihen maahan, jonka kieltä opiskelet.
Eipä se taida auttaa, koska varsin heikosti suomalaistaustaiset opettajatkin näyttävät venäjää puhuvan. Heistä monet ovat asuneet Venäjällä pitempiäkin jaksoja.
Jonkin verran masensi, kun oli harjoituksia ja venäläistaustaiset lukivat tekstiä niin nopeasti, etten ehtinyt kunnolla seurata sitä, saati että olisin ymmärtänyt edes LUKEMAANI. Puhutun perusteella en tajunnut mitään.
No, minulla on sivuaineena englanti. Siinä on ihan toinen meininki, sujuu ymmärtäminen ja puhuminen. Taidan yrittää sitä pääaineeksi.
Ainakin kaverin venäjän pääaineryhmä oli kaveriani lukuun ottamatta täynnä natiivivenäläisiä. Kieltämättä oli haastavaa aikaa kaverilleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainakin kaverin venäjän pääaineryhmä oli kaveriani lukuun ottamatta täynnä natiivivenäläisiä. Kieltämättä oli haastavaa aikaa kaverilleni.
Mitä järkeä tuossa mahtaa olla? Kyseessä kai kuitenkin on ns. vieraan kielen opiskelu eikä se vastaa sisällöltään sitä, kun suomalainen opiskelee suomen kieltä eli ei-vierasta kieltä yliopistossa.
Kaksikielisiä kahdehditaan ekana vuonna mm. kääntäjänkoulutuksessa mutta ainakin minun ryhmässä porukan ainoa kaksikielinen olikin lopuksi pulassa kun huomattiin ettei kumpikaan kieli ollut hänellä 100%, erikoista kyllä. Erittäin huono tilanne kääntäjälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuisi odolta, jos suomalainen lähtisi opiskelemaan suomen kieltä venäläiseen yliopistoon. Joten miksi venäläiset tulevat opiskelemaan venäjää suomalaiseen yliopistoon?
Mikä yliopisto? Vaihda Helsinkiin, ainakin siellä natiivit ovat eri koulutuslinjalla kuin ei-natiivit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin kaverin venäjän pääaineryhmä oli kaveriani lukuun ottamatta täynnä natiivivenäläisiä. Kieltämättä oli haastavaa aikaa kaverilleni.
Mitä järkeä tuossa mahtaa olla?
Kaksikieliset pärjäävät pääsykokeessa. Kun saa venäjänkielisestä osiosta täydet pisteet, niin sen jälkeen ei suomenkielisestä tarvitse kummoisesti osata.
Vaihtoehto olisi, että venäjän osaamisen merkitystä pääsykokeessa laskettaisiin, mutta sitten ongelmaksi muodostuisi se, että opiskelu pitäisi aloittaa vieläkin enemmän alkeista. Jo nyt se alkaa hyvin perusasioista, ja meillä ainakin oli tukiopetusta halukkaille suomenkielisille opiskelijoille ihan peruskielioppiin liittyen.
Sitä peruskielioppia, koulukielioppia, ensimmäinen vuosi suurelta osin olikin. Sitä kun riitti ja riitti.
Eka vuosi on monesti vaikea vaikka omalla . Niin paljon uutta ja sopeutumista vaativaa. Minä opiskelen toista vuotta englantia ja tää toinen vuosi oli jo ihan hirveästi helpompi, kun ei tarvinnut enää miettiä mitään kuuluuko tähän nyt MLA vai APA lainaus ja miten mikäkim systeemi ihan vaan toimii ja oli tpttunut hoitamaan kaiken englanniksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin kaverin venäjän pääaineryhmä oli kaveriani lukuun ottamatta täynnä natiivivenäläisiä. Kieltämättä oli haastavaa aikaa kaverilleni.
Mitä järkeä tuossa mahtaa olla?
Kaksikieliset pärjäävät pääsykokeessa. Kun saa venäjänkielisestä osiosta täydet pisteet, niin sen jälkeen ei suomenkielisestä tarvitse kummoisesti osata.
Vaihtoehto olisi, että venäjän osaamisen merkitystä pääsykokeessa laskettaisiin, mutta sitten ongelmaksi muodostuisi se, että opiskelu pitäisi aloittaa vieläkin enemmän alkeista. Jo nyt se alkaa hyvin perusasioista, ja meillä ainakin oli tukiopetusta halukkaille suomenkielisille opiskelijoille ihan peruskielioppiin liittyen.
Sitä peruskielioppia, koulukielioppia, ensimmäinen vuosi suurelta osin olikin. Sitä kun riitti ja riitti.
Mutta mitä hyötyä heille niistä opinnoista on, kun osaavat jo kieltä täydellisesti?
He haluavat vain helpon tutkinnon. Pääaineena venäjä ja sivuaineeksi jotain muuta. Ainakin Hesassa natiiveille on oma linja, joka vastaa kai sitä kuin suomalainen opiskelisi suomea yliopistossa?
Vierailija kirjoitti:
He haluavat vain helpon tutkinnon. Pääaineena venäjä ja sivuaineeksi jotain muuta. Ainakin Hesassa natiiveille on oma linja, joka vastaa kai sitä kuin suomalainen opiskelisi suomea yliopistossa?
No, miksi suomalaisten verorahoilla kustannetaan natiivi-venäläisille ilmaiset opinnot?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
He haluavat vain helpon tutkinnon. Pääaineena venäjä ja sivuaineeksi jotain muuta. Ainakin Hesassa natiiveille on oma linja, joka vastaa kai sitä kuin suomalainen opiskelisi suomea yliopistossa?
No, miksi suomalaisten verorahoilla kustannetaan natiivi-venäläisille ilmaiset opinnot?
Eivät he ole venäläisiä. Heillä on esimerkiksi venäjänkielinen isä tai äiti. He siis puhuvat sujuvasti kahta kieltä.
Olíko pakko mennä bättrefolkin kouluun?