Nyt on pakko avautua äidistäni.. Hoitaa edelleen KAIKEN veljeni puolesta.
Minä olen 21-vuotias ja veljeni 17-vuotias.
Me ollaan veljen kanssa ihan eri planeetoilta. Mulle on pienestä asti kotityöt ja itsestäni huolehtiminen tullut ihan selkärangasta. Kai multa esikoisena vaadittiin ja odotettiin enemmän. Lähdin kotoa pois 15-vuotiaana opiskelujen perässä, olen siis sieltä asti asunut itsekseni - yksin sekä poikaystävän kanssa. Hoidin itse alusta alkaen kaikki laskut ja hoidin kotini (siivoukset, ruoan, mahdolliset viat asunnossa...). Toki välillä soitin äidille jos jotain kysyttävää tuli ja niin teen edelleen. Olen tehnyt sieltä 15-vuotiaasta saakka töitä, myös opiskelujen ohella. Kaikki kesät töissä. Vanhemmat auttoivat kyllä vuokrassa, mutta muuten yritin pärjätä omillani. Viimeisenä opiskeluvuotena en halunnut/saanut heiltä yhtään rahaa.
No veljeni.. Asuu edelleen kotona (mikä on toki pojilla ihan yleistä että suunnilleen armeijaan asti ollaan kotona!), mutta ei tee siellä MITÄÄN - istuu kaikki päivät ja yöt koneella, välillä käy koulussa (amis) jos sattuu jaksamaan ja jos saa jostain kyydin (5km pyöräilyä suuntaansa on tietenkin mahdoton tehtävä). Äiti nalkuttaa kotitöitä joka ikinen päivä, mutta sillä ei ole mitään merkitystä. Veli ei ota kuuleviin korviinsa ja loppupeleissä äiti ei enää jaksa sanoa, joten tekee kaiken itse.
Äiti koittaa olla antamatta aina rahaa kun veli pyytää, mutta antaa kuitenkin kun veli tarpeeksi kauan vinkuu ja "perustelee, miksi tarvii". Veli ei ole koskaan ollut töissä, eikä ole menossa tänä kesänäkään. Täyttää siis kesän lopulla 18v.
Veljelläni on elinikäinen sairaus johon pitää ottaa lääkkeet 2x/vrk. Äiti on hoitanut lääkityksen, lääkärireissut JA KAIKEN siihen liittyen aina. Veljeni ei edes tiedä mitä lääkkeitä syö, koska äiti laittaa ne joka päivä kuppiin valmiiksi.
Siis mun lista vois jatkua loputtomiin, mutta tää aloitus on jo nyt aika pitkä :D Pointti on se, että meidän äidillä ei ole mitään otetta mun veljeen. Mua oikeesti hävettää katsoa veljen toimintaa ja välillä tuntuu että mä kasvatan ja perustelen veljelle asioita enemmän kuin äiti. Äiti antaa löysää ihan joka asiassa eikä enää jaksa vaatia mitään.
Auttakaa mua ymmärtämään tätä. En käsitä. Miksi veljestä tuli tollanen ja miksei äiti voi lopettaa sitä paapomista?
Kommentit (6)
Meillä vanhemmat mun vanhimman veljen kanssa samanlaisia, tosin veli oli töissä, mutta ei koskaan vaadittu kotitöitä yms. Tässä nyt sitten viisikymppistä opetan samalla tavalla huolehtimaan asioista, kuin mitä huolehdin omista lapsistani näiden ollessa pieniä. Se oli kova paikka kun äiti yllättäin kuoli. Minä en tee asioita hänen puolestaan ja valittaa siitä, mutta siinäpähän. Se on vaan pakko oppia.
17 v. on mun mielestä aika nuori ja totta puhuen en itsekään tehnyt silloin paljon muuta kuin koulussa kävin. Sitten muutin omilleni ja totuus iski, että kaikki pitääkin hoitaa itse ja kukaan ei tuu niitä tekemään. Kyllä se siitä, jos parikymppisenä sama menl jatkuu niin eiköhän äitisi kehoita häntä muuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Missä on isä?
Asuu toisella paikkakunnalla, ei olla juurikaan tekemisissä.
Ap
Äiti tarvii herätyksen että päästää pojastaan irti!!!! Siitä tulee skitso ellei pääse irti!!! Hirveä tilanne, tuossa voi käydä vaikka kuin pahasti!!!! Joku katkaisee jopa kirveellä sen napanuoran kun sitoutuu liikaa. Terapia auttaisi ehkä!
Tarkennan vielä, että en todellakaan ole katkera siitä että mä olen joutunut aina tekemään kaiken itse ja huolehtimaan itsestäni ja veli ei, päinvastoin olen siitä kiitollinen, mutta oon oikeesti huolissani siitä että tosta pojasta ei kasva yhtään itsenäistä aikuista. Ei mitään elämänhallintataitoja tai käsitystä elämästä.
Ap