Lue keskustelun säännöt.
Kiusatut! Miten kiusaaminen vaikutti elämääsi?
26.05.2017 |
Jättikö jotain traumoja? Vai vaikuttiko se elämääsi mitenkään?
Kommentit (123)
Ilmajoki lukio pienen paikkakunnan junttilukio. Pienet oli piirit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisen henkinen kiusaaminen jatkuvana on täysin verrannollista haluun tappaa toinen. Ei anneta toiselle ihmisarvoa, nautitaan siitä, että saadaan toinen tuntemaan pahaaoloa syrjimällä, ivaamalla, kieroilemalla selän takana, valehtelemalla, alistamalla jne. Tarkoituksenahan on saada toinen ihminen murtumispisteeseen henkisesti. Lähes aina se on täysin tietoista toimintaa. Kiusaajien on turha odottaa mitään myötätuntoa keneltäkään sitten, kun elämä runtelee tavalla tai toisella, ette ansaitse sitä missään muodossa,
Tämä tuli selväksi, kun mun kiusaajat (aikuiset ihmiset) kiusasivat mua oikein perusteellisesti. Kun ei muuten onnistunut, ottivat mun lapsen välikappaleeksi. Paskiaiset.
Nyt on testattu sitten sekin, etten murru. Olen soturi loppuun asti.
Jos näkisin kiusaajieni makaavan maassa, kävisin vaan potkimassa lisää.
Mulla oli kerran mahdollisuus jättää entinen kiusaajani maahan makaamaan.
Olin kävelyllä hiljaisella asuinalueella, kun näin entisen kiusaajani makaamassa lumihangessa sammuneena ja en todellakaan ole ylpeä tästä, mutta mielessä kävi vaan kävellä ohi ja jättää hänet siihen. Ei kuitenkaan olisi omatunto antanut periksi vaan soitin paikalle poliisit korjaamaan kaverin talteen ja jatkoin matkaa.
Harmittaako edes?
Vierailija kirjoitti:
Näin entisenä kiusaajana haluaisin muistuttaa, että menneet ovat menneitä ja tehtyjä ei saa tekemättömäksi ja myös kiusaaja oirehtii pahaa oloaan.
Huomaatko kuinka logiikasi ontuu. Mainostat itse kärsiväsi, mutta samalla vaadit kiusattua olemaan kärsimättä. "Menneet on menneit, hei"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisen henkinen kiusaaminen jatkuvana on täysin verrannollista haluun tappaa toinen. Ei anneta toiselle ihmisarvoa, nautitaan siitä, että saadaan toinen tuntemaan pahaaoloa syrjimällä, ivaamalla, kieroilemalla selän takana, valehtelemalla, alistamalla jne. Tarkoituksenahan on saada toinen ihminen murtumispisteeseen henkisesti. Lähes aina se on täysin tietoista toimintaa. Kiusaajien on turha odottaa mitään myötätuntoa keneltäkään sitten, kun elämä runtelee tavalla tai toisella, ette ansaitse sitä missään muodossa,
Tämä tuli selväksi, kun mun kiusaajat (aikuiset ihmiset) kiusasivat mua oikein perusteellisesti. Kun ei muuten onnistunut, ottivat mun lapsen välikappaleeksi. Paskiaiset.
Nyt on testattu sitten sekin, etten murru. Olen soturi loppuun asti.
Jos näkisin kiusaajieni makaavan maassa, kävisin vaan potkimassa lisää.
Mulla oli kerran mahdollisuus jättää entinen kiusaajani maahan makaamaan.
Olin kävelyllä hiljaisella asuinalueella, kun näin entisen kiusaajani makaamassa lumihangessa sammuneena ja en todellakaan ole ylpeä tästä, mutta mielessä kävi vaan kävellä ohi ja jättää hänet siihen. Ei kuitenkaan olisi omatunto antanut periksi vaan soitin paikalle poliisit korjaamaan kaverin talteen ja jatkoin matkaa.
Tossa tiivistyy Sun ihmisyys ja humaanius. Mä arvostan syvästi Sinunlaisia ihmisiä ja yritän olla itsekin samanlainen.
Olet hieno ihminen, muista se nyt ja aina.
Mulla kiusaajana oli oma isosisko. Lapsuudenkodissa meillä oli yhteinen huone, joten en päässyt päivittäin tapahtuvaa haukkumista ja lyttäämistä pakoon. Vanhemmat eivät puuttuneet asiaan mitenkään. Nykyään olen eläkkeellä, syön lääkkeitä ja käyn terapiassa. Olen masentunut ja ahdistunut ja minulla on estynyt persoonallisuushäiriö. En uskalla enää luottaa ihmisiin. N32
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kärsin masennuksesta, ahdistuksesta ja paniikkihäiriöistä
Mulle tulee välillä sellasia pysähdyksiä. Jään murehtimaan menneitä ja haaveilemaan mitä kamalaa voisin tehdä kiusaajille. Todellakin toivon, ettei tule tilaisuutta tehdä jotain, sillä en tiedä, pysäyttäisikö minua mikään.
Mutta siis menneisyys häiritsee vieläkin, joskus enemmän, joskus vähemmän. Vaikka haluaisin vain mennä eteenpäin, ja mun asiat ovat nykyisin ihan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisen henkinen kiusaaminen jatkuvana on täysin verrannollista haluun tappaa toinen. Ei anneta toiselle ihmisarvoa, nautitaan siitä, että saadaan toinen tuntemaan pahaaoloa syrjimällä, ivaamalla, kieroilemalla selän takana, valehtelemalla, alistamalla jne. Tarkoituksenahan on saada toinen ihminen murtumispisteeseen henkisesti. Lähes aina se on täysin tietoista toimintaa. Kiusaajien on turha odottaa mitään myötätuntoa keneltäkään sitten, kun elämä runtelee tavalla tai toisella, ette ansaitse sitä missään muodossa,
Tämä tuli selväksi, kun mun kiusaajat (aikuiset ihmiset) kiusasivat mua oikein perusteellisesti. Kun ei muuten onnistunut, ottivat mun lapsen välikappaleeksi. Paskiaiset.
Nyt on testattu sitten sekin, etten murru. Olen soturi loppuun asti.
Jos näkisin kiusaajieni makaavan maassa, kävisin vaan potkimassa lisää.
Mulla oli kerran mahdollisuus jättää entinen kiusaajani maahan makaamaan.
Olin kävelyllä hiljaisella asuinalueella, kun näin entisen kiusaajani makaamassa lumihangessa sammuneena ja en todellakaan ole ylpeä tästä, mutta mielessä kävi vaan kävellä ohi ja jättää hänet siihen. Ei kuitenkaan olisi omatunto antanut periksi vaan soitin paikalle poliisit korjaamaan kaverin talteen ja jatkoin matkaa.
Tossa tiivistyy Sun ihmisyys ja humaanius. Mä arvostan syvästi Sinunlaisia ihmisiä ja yritän olla itsekin samanlainen.
Olet hieno ihminen, muista se nyt ja aina.
Musta olis ollu humaanimpaa, että maailmassa olisi ollut yksi kiusaaja vähemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisen henkinen kiusaaminen jatkuvana on täysin verrannollista haluun tappaa toinen. Ei anneta toiselle ihmisarvoa, nautitaan siitä, että saadaan toinen tuntemaan pahaaoloa syrjimällä, ivaamalla, kieroilemalla selän takana, valehtelemalla, alistamalla jne. Tarkoituksenahan on saada toinen ihminen murtumispisteeseen henkisesti. Lähes aina se on täysin tietoista toimintaa. Kiusaajien on turha odottaa mitään myötätuntoa keneltäkään sitten, kun elämä runtelee tavalla tai toisella, ette ansaitse sitä missään muodossa,
Tämä tuli selväksi, kun mun kiusaajat (aikuiset ihmiset) kiusasivat mua oikein perusteellisesti. Kun ei muuten onnistunut, ottivat mun lapsen välikappaleeksi. Paskiaiset.
Nyt on testattu sitten sekin, etten murru. Olen soturi loppuun asti.
Jos näkisin kiusaajieni makaavan maassa, kävisin vaan potkimassa lisää.
Mulla oli kerran mahdollisuus jättää entinen kiusaajani maahan makaamaan.
Olin kävelyllä hiljaisella asuinalueella, kun näin entisen kiusaajani makaamassa lumihangessa sammuneena ja en todellakaan ole ylpeä tästä, mutta mielessä kävi vaan kävellä ohi ja jättää hänet siihen. Ei kuitenkaan olisi omatunto antanut periksi vaan soitin paikalle poliisit korjaamaan kaverin talteen ja jatkoin matkaa.
Et vajonnut kiusaajasi tasolle vaikka houkutus oli varmasti suuri. Toivottavasti itse toimisin samoin vastaavassa tilanteessa, ei tosin ole sattunut mitään tuollaista.
Muutuin vetäytyvämmäksi ja kärsin voimakkaasta ahdistuksesta, harhaluuloista sekä masennuksesta. Olen myös huomannut olevani jatkuvasti ärsyyntynyt tai vihainen ja vähänkin läheisempien ihmissuhteiden ylläpitäminen ja muodostaminen on vaikeaa ja pelottavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella hyvin se rinki kyllä pyöri kun toisesta koulussa yhdellä ei ollut kavereita niin hän tuli meidän lukioon. Pääsi piiriin. Hän tosiaan oli mukava, kauniskin. Ei kaikki olleet sellaisia paskanlevittelelijöitä. Hyvä se. Oikeastaan en ihan tarkalleen tiedä että ketkä niitä paskanlevittelelijöitä oikein olivat. Ihan se ja sama.
Mun mielestä kaikki kiusaaminen on samanlaista, lähtee kiusaajalla samasta syystä, huomionhakemisesta.
Lapsi ei saa tarpeeksi välittämistä ja huomiota, ei tule kohdatuksi, ei olla läsnä riittävästi, että lapsella tai nuorella ois perusturvallinen olo siitä, että välitetään. Äiti tai isä voi olla alkoholismin tai sairauden takia tavoittamattomissa, tai muuten vaan liian paljon pois kotoa. Syitä on monia
Kiusaaja pohjimmiltaan hakee huomiota. Tämä on hyvin naiivi ajatus, mutta haluaisin vielä uskoa, että on olemassa tilanteita, että nälvivä kiusaaja tulee yllätetyksi kiusatun taholta kun tämä sanookin" hei, kyllä mä näen että sulla on paha olla, ei sun tarvi kiusata mua sen takia. kyl me voidaan olla kavereita ja leikkiä jotain yhdessä" ehkä ala-kouluiässä tällainen voisi olla jossain mahdollista.
Lähes aina kiusaaja on kateellinen kiusatulle, luultavasti on kiinnostunut hänestä, haluaisi olla ehkä kaverikin.
Ei vain omista tunnelukoista löydy parempaa tapaa käsitellä asiaa kuin sanoa että onpas ruma tukka!
Kiusaaja siis tarvitsee epätoivoisesti kiusaajalta jotain, huomiota, kaveruutta, jotain.
En halua selittää yhtään kiusaajan osaamattomutta ihmissuhteissa, yritän vain ymmärtää mitä hän käy lävitse.
saa alapeukuttaa, munkin mielestä tää oli nyt selittelevä kirjoitus kiusaajan ymmärtämisestä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisen henkinen kiusaaminen jatkuvana on täysin verrannollista haluun tappaa toinen. Ei anneta toiselle ihmisarvoa, nautitaan siitä, että saadaan toinen tuntemaan pahaaoloa syrjimällä, ivaamalla, kieroilemalla selän takana, valehtelemalla, alistamalla jne. Tarkoituksenahan on saada toinen ihminen murtumispisteeseen henkisesti. Lähes aina se on täysin tietoista toimintaa. Kiusaajien on turha odottaa mitään myötätuntoa keneltäkään sitten, kun elämä runtelee tavalla tai toisella, ette ansaitse sitä missään muodossa,
Tämä tuli selväksi, kun mun kiusaajat (aikuiset ihmiset) kiusasivat mua oikein perusteellisesti. Kun ei muuten onnistunut, ottivat mun lapsen välikappaleeksi. Paskiaiset.
Nyt on testattu sitten sekin, etten murru. Olen soturi loppuun asti.
Jos näkisin kiusaajieni makaavan maassa, kävisin vaan potkimassa lisää.
Mulla oli kerran mahdollisuus jättää entinen kiusaajani maahan makaamaan.
Olin kävelyllä hiljaisella asuinalueella, kun näin entisen kiusaajani makaamassa lumihangessa sammuneena ja en todellakaan ole ylpeä tästä, mutta mielessä kävi vaan kävellä ohi ja jättää hänet siihen. Ei kuitenkaan olisi omatunto antanut periksi vaan soitin paikalle poliisit korjaamaan kaverin talteen ja jatkoin matkaa.
Harmittaako edes?
Ei, oikeastaan tuntuu melko tyydyttävältä ajatella, että tämä kiusaaja on henkensä (tai ainakin pari sormea ja varvasta) velkaa minulle, halveksimalleen ihmiselle. :)
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä kaikki kiusaaminen on samanlaista, lähtee kiusaajalla samasta syystä, huomionhakemisesta.
Lapsi ei saa tarpeeksi välittämistä ja huomiota, ei tule kohdatuksi, ei olla läsnä riittävästi, että lapsella tai nuorella ois perusturvallinen olo siitä, että välitetään. Äiti tai isä voi olla alkoholismin tai sairauden takia tavoittamattomissa, tai muuten vaan liian paljon pois kotoa. Syitä on monia
Kiusaaja pohjimmiltaan hakee huomiota. Tämä on hyvin naiivi ajatus, mutta haluaisin vielä uskoa, että on olemassa tilanteita, että nälvivä kiusaaja tulee yllätetyksi kiusatun taholta kun tämä sanookin" hei, kyllä mä näen että sulla on paha olla, ei sun tarvi kiusata mua sen takia. kyl me voidaan olla kavereita ja leikkiä jotain yhdessä" ehkä ala-kouluiässä tällainen voisi olla jossain mahdollista.
Lähes aina kiusaaja on kateellinen kiusatulle, luultavasti on kiinnostunut hänestä, haluaisi olla ehkä kaverikin.
Ei vain omista tunnelukoista löydy parempaa tapaa käsitellä asiaa kuin sanoa että onpas ruma tukka!
Kiusaaja siis tarvitsee epätoivoisesti kiusaajalta jotain, huomiota, kaveruutta, jotain.
En halua selittää yhtään kiusaajan osaamattomutta ihmissuhteissa, yritän vain ymmärtää mitä hän käy lävitse.
saa alapeukuttaa, munkin mielestä tää oli nyt selittelevä kirjoitus kiusaajan ymmärtämisestä
Entäs aikuiset kiusaajat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisen henkinen kiusaaminen jatkuvana on täysin verrannollista haluun tappaa toinen. Ei anneta toiselle ihmisarvoa, nautitaan siitä, että saadaan toinen tuntemaan pahaaoloa syrjimällä, ivaamalla, kieroilemalla selän takana, valehtelemalla, alistamalla jne. Tarkoituksenahan on saada toinen ihminen murtumispisteeseen henkisesti. Lähes aina se on täysin tietoista toimintaa. Kiusaajien on turha odottaa mitään myötätuntoa keneltäkään sitten, kun elämä runtelee tavalla tai toisella, ette ansaitse sitä missään muodossa,
Tämä tuli selväksi, kun mun kiusaajat (aikuiset ihmiset) kiusasivat mua oikein perusteellisesti. Kun ei muuten onnistunut, ottivat mun lapsen välikappaleeksi. Paskiaiset.
Nyt on testattu sitten sekin, etten murru. Olen soturi loppuun asti.
Jos näkisin kiusaajieni makaavan maassa, kävisin vaan potkimassa lisää.
Mulla oli kerran mahdollisuus jättää entinen kiusaajani maahan makaamaan.
Olin kävelyllä hiljaisella asuinalueella, kun näin entisen kiusaajani makaamassa lumihangessa sammuneena ja en todellakaan ole ylpeä tästä, mutta mielessä kävi vaan kävellä ohi ja jättää hänet siihen. Ei kuitenkaan olisi omatunto antanut periksi vaan soitin paikalle poliisit korjaamaan kaverin talteen ja jatkoin matkaa.
Tossa tiivistyy Sun ihmisyys ja humaanius. Mä arvostan syvästi Sinunlaisia ihmisiä ja yritän olla itsekin samanlainen.
Olet hieno ihminen, muista se nyt ja aina.
Musta olis ollu humaanimpaa, että maailmassa olisi ollut yksi kiusaaja vähemmän.
Kiusaajat tarvitsee apua. Humaanein teko on siinä tilanteessa kun hän makaa maassa tehdä juuri kuten hän teki, eli kutsui apuja paikalle, ja jatkaa omaa matkaansa. Ymmärrän silti toki vihasi paremmin kuin hyvin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisen henkinen kiusaaminen jatkuvana on täysin verrannollista haluun tappaa toinen. Ei anneta toiselle ihmisarvoa, nautitaan siitä, että saadaan toinen tuntemaan pahaaoloa syrjimällä, ivaamalla, kieroilemalla selän takana, valehtelemalla, alistamalla jne. Tarkoituksenahan on saada toinen ihminen murtumispisteeseen henkisesti. Lähes aina se on täysin tietoista toimintaa. Kiusaajien on turha odottaa mitään myötätuntoa keneltäkään sitten, kun elämä runtelee tavalla tai toisella, ette ansaitse sitä missään muodossa,
Tämä tuli selväksi, kun mun kiusaajat (aikuiset ihmiset) kiusasivat mua oikein perusteellisesti. Kun ei muuten onnistunut, ottivat mun lapsen välikappaleeksi. Paskiaiset.
Nyt on testattu sitten sekin, etten murru. Olen soturi loppuun asti.
Jos näkisin kiusaajieni makaavan maassa, kävisin vaan potkimassa lisää.
Mulla oli kerran mahdollisuus jättää entinen kiusaajani maahan makaamaan.
Olin kävelyllä hiljaisella asuinalueella, kun näin entisen kiusaajani makaamassa lumihangessa sammuneena ja en todellakaan ole ylpeä tästä, mutta mielessä kävi vaan kävellä ohi ja jättää hänet siihen. Ei kuitenkaan olisi omatunto antanut periksi vaan soitin paikalle poliisit korjaamaan kaverin talteen ja jatkoin matkaa.
Harmittaako edes?
Ei, oikeastaan tuntuu melko tyydyttävältä ajatella, että tämä kiusaaja on henkensä (tai ainakin pari sormea ja varvasta) velkaa minulle, halveksimalleen ihmiselle. :)
Tajuatko, että se kiusaaja kiusaa nyt ehkä muita ihmisiä - vaan ja ainoastaan sun takia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisen henkinen kiusaaminen jatkuvana on täysin verrannollista haluun tappaa toinen. Ei anneta toiselle ihmisarvoa, nautitaan siitä, että saadaan toinen tuntemaan pahaaoloa syrjimällä, ivaamalla, kieroilemalla selän takana, valehtelemalla, alistamalla jne. Tarkoituksenahan on saada toinen ihminen murtumispisteeseen henkisesti. Lähes aina se on täysin tietoista toimintaa. Kiusaajien on turha odottaa mitään myötätuntoa keneltäkään sitten, kun elämä runtelee tavalla tai toisella, ette ansaitse sitä missään muodossa,
Tämä tuli selväksi, kun mun kiusaajat (aikuiset ihmiset) kiusasivat mua oikein perusteellisesti. Kun ei muuten onnistunut, ottivat mun lapsen välikappaleeksi. Paskiaiset.
Nyt on testattu sitten sekin, etten murru. Olen soturi loppuun asti.
Jos näkisin kiusaajieni makaavan maassa, kävisin vaan potkimassa lisää.
Mulla oli kerran mahdollisuus jättää entinen kiusaajani maahan makaamaan.
Olin kävelyllä hiljaisella asuinalueella, kun näin entisen kiusaajani makaamassa lumihangessa sammuneena ja en todellakaan ole ylpeä tästä, mutta mielessä kävi vaan kävellä ohi ja jättää hänet siihen. Ei kuitenkaan olisi omatunto antanut periksi vaan soitin paikalle poliisit korjaamaan kaverin talteen ja jatkoin matkaa.
Tossa tiivistyy Sun ihmisyys ja humaanius. Mä arvostan syvästi Sinunlaisia ihmisiä ja yritän olla itsekin samanlainen.
Olet hieno ihminen, muista se nyt ja aina.
Musta olis ollu humaanimpaa, että maailmassa olisi ollut yksi kiusaaja vähemmän.
Kiusaajat tarvitsee apua. Humaanein teko on siinä tilanteessa kun hän makaa maassa tehdä juuri kuten hän teki, eli kutsui apuja paikalle, ja jatkaa omaa matkaansa. Ymmärrän silti toki vihasi paremmin kuin hyvin
Ei se ole vihaa, se on realismia.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä kaikki kiusaaminen on samanlaista, lähtee kiusaajalla samasta syystä, huomionhakemisesta.
Lapsi ei saa tarpeeksi välittämistä ja huomiota, ei tule kohdatuksi, ei olla läsnä riittävästi, että lapsella tai nuorella ois perusturvallinen olo siitä, että välitetään. Äiti tai isä voi olla alkoholismin tai sairauden takia tavoittamattomissa, tai muuten vaan liian paljon pois kotoa. Syitä on monia
Kiusaaja pohjimmiltaan hakee huomiota. Tämä on hyvin naiivi ajatus, mutta haluaisin vielä uskoa, että on olemassa tilanteita, että nälvivä kiusaaja tulee yllätetyksi kiusatun taholta kun tämä sanookin" hei, kyllä mä näen että sulla on paha olla, ei sun tarvi kiusata mua sen takia. kyl me voidaan olla kavereita ja leikkiä jotain yhdessä" ehkä ala-kouluiässä tällainen voisi olla jossain mahdollista.
Lähes aina kiusaaja on kateellinen kiusatulle, luultavasti on kiinnostunut hänestä, haluaisi olla ehkä kaverikin.
Ei vain omista tunnelukoista löydy parempaa tapaa käsitellä asiaa kuin sanoa että onpas ruma tukka!
Kiusaaja siis tarvitsee epätoivoisesti kiusaajalta jotain, huomiota, kaveruutta, jotain.
En halua selittää yhtään kiusaajan osaamattomutta ihmissuhteissa, yritän vain ymmärtää mitä hän käy lävitse.
saa alapeukuttaa, munkin mielestä tää oli nyt selittelevä kirjoitus kiusaajan ymmärtämisestä
En ymmärrä koskaan näitä, jotka ryhtyvät kiusaajansa kavereiksi. Sille on nimikin Tukholman syndrooma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä kaikki kiusaaminen on samanlaista, lähtee kiusaajalla samasta syystä, huomionhakemisesta.
Lapsi ei saa tarpeeksi välittämistä ja huomiota, ei tule kohdatuksi, ei olla läsnä riittävästi, että lapsella tai nuorella ois perusturvallinen olo siitä, että välitetään. Äiti tai isä voi olla alkoholismin tai sairauden takia tavoittamattomissa, tai muuten vaan liian paljon pois kotoa. Syitä on monia
Kiusaaja pohjimmiltaan hakee huomiota. Tämä on hyvin naiivi ajatus, mutta haluaisin vielä uskoa, että on olemassa tilanteita, että nälvivä kiusaaja tulee yllätetyksi kiusatun taholta kun tämä sanookin" hei, kyllä mä näen että sulla on paha olla, ei sun tarvi kiusata mua sen takia. kyl me voidaan olla kavereita ja leikkiä jotain yhdessä" ehkä ala-kouluiässä tällainen voisi olla jossain mahdollista.
Lähes aina kiusaaja on kateellinen kiusatulle, luultavasti on kiinnostunut hänestä, haluaisi olla ehkä kaverikin.
Ei vain omista tunnelukoista löydy parempaa tapaa käsitellä asiaa kuin sanoa että onpas ruma tukka!
Kiusaaja siis tarvitsee epätoivoisesti kiusaajalta jotain, huomiota, kaveruutta, jotain.
En halua selittää yhtään kiusaajan osaamattomutta ihmissuhteissa, yritän vain ymmärtää mitä hän käy lävitse.
saa alapeukuttaa, munkin mielestä tää oli nyt selittelevä kirjoitus kiusaajan ymmärtämisestä
Entäs aikuiset kiusaajat?
spontaanisti vastaan, että samat tunteet ja niiden heikko käsittely ja metodit on käytössä silloinnkin. muistelen kun eräs työkaveri nälvi minulle julkisesti jotain. se oli hyvin pientä mutta siinä oli haasteen makua, ja oman arvon pönkitystä. tilanne ei ollut mitenkään vakava, joten katsoin parhaaksi olla hänelle entistäkin ystävällisempi ja huomaavaisempi ja ymmärtäväisempi, ei mulla ollut mitään häntä vastaan.
vakavissa tilantessa on kutstuttu työyhteisössä luottamusmies, pomo jne mukaan keskusteluihin. paras on kun tekee tilanteesta avoimen ja julkisen, se hillitsee kiusaamista ja huonoa käytöstä sinällään, koska kyllähän kiusaaja jossain tasolla ymmärtää käytöksensä outouden.
kuten eräs pitkäaikainen kiusaajani minulle kerran kahden kesken selitti toimintaansa se meni näin itku silmässä
"mä en vaan osaa"
no ,opettele sitten , opettele
Teitä ei ole kyllä kiusattu kunnolla, jos jaksatte vielä sääliä kiusaajianne...
Mulla oli kerran mahdollisuus jättää entinen kiusaajani maahan makaamaan.
Olin kävelyllä hiljaisella asuinalueella, kun näin entisen kiusaajani makaamassa lumihangessa sammuneena ja en todellakaan ole ylpeä tästä, mutta mielessä kävi vaan kävellä ohi ja jättää hänet siihen. Ei kuitenkaan olisi omatunto antanut periksi vaan soitin paikalle poliisit korjaamaan kaverin talteen ja jatkoin matkaa.