Onko lapsen pakko pitää esitelmää jos ei halua?

Mielestäni ei todellakaan saisi pakottaa. Auttaako tyttöä oikeasti se, että hän pitää esitelmän paniikin vallassa.

Muistan itse jo ala-asteelta saakka, kun opettajat pakottivat pitämään esitelmiä ja vedottiin siihen, että miten työelämässä sitten aikanaan pärjää, jos ei nyt uskalla pitää esitelmää.

Eli varmasti kiva näille oppilaille, joilla esitys meni huonosti niin jäikö heille se ajatus etteivät tule tulevaisuudesessakaan pärjäämään.

Harvempi aikuisena varmasti miettii, että kyllä nyt varmasti selviän tästä työporukalle esinnöinnistä, kun sillon 13- vuotiaanakin onnistuin esitelmässä.

Toisaalta sitten kauhukokemukset voivat helpommin jäädä mieleen ja saada aikaan jopa pitkäaikaisen kammon esiintymistä kohtaan.

Itse jännitin yläasteella esitelmää monta kuukautta etukäteen. En tiedä oliko oikeasti sen arvoista, että muutaman kuukauden stressasin ja jännitin esitelmää. Kaikki esitelmät kouluaikana kuitenkin menivät hyvin mutta edelleen nyt yliopistossa jännitän esitelmiä.

Muistan seiskaluokalla erään opettajan, joka itse kettoi aikanaan jännitäneensä paljon esitelmienpitoa ja mokanneensa pahasti omassa esitelmässään yläasteella. Tästä hänelle oli kehittynyt pitkäaikainen kammo ja siksi sanoikin, että ei todellakaan pakota ketään pitämään esitelmää, vaan esitelmän sai halutessaan tehdä tutkielman muodossa. Hänellä oli ymmärrystä.

Lapseni luokalla on tyttö, nyt 12v, joka on saanut aina olla pois kun on halunnut. Ei ole ollut yksissäkään kevät- eikä joulujuhlissa, vappunaamiaisissa, luokkaretkillä, ei millään. Aina "kipeenä". Heille ei oteta oman luokkalaisia eikä tyttö saa mennä muille kylään. Lintsaa myös paljon koulusta. 2 päivää viikossa on ihan tavallinen poissaolon määrä. Kun milloin on varvas kipeänä ja milloin mitäkin. Vanhemmat antavat tähän luvan. Äitinsä ei ole koskaan ollut töissä ja kasvattaa tytöstä myös tulevaisuuden syrjäytyjää. En ymmärrä. Miksei koulu tee lasua jos vanhemmat ei ymmärrä ettei tuo ole lapsen etu enää.

Ap on curlingvanhempin tai Porvoossa sattuu ja tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Lapseni luokalla on tyttö, nyt 12v, joka on saanut aina olla pois kun on halunnut. Ei ole ollut yksissäkään kevät- eikä joulujuhlissa, vappunaamiaisissa, luokkaretkillä, ei millään. Aina "kipeenä". Heille ei oteta oman luokkalaisia eikä tyttö saa mennä muille kylään. Lintsaa myös paljon koulusta. 2 päivää viikossa on ihan tavallinen poissaolon määrä. Kun milloin on varvas kipeänä ja milloin mitäkin. Vanhemmat antavat tähän luvan. Äitinsä ei ole koskaan ollut töissä ja kasvattaa tytöstä myös tulevaisuuden syrjäytyjää. En ymmärrä. Miksei koulu tee lasua jos vanhemmat ei ymmärrä ettei tuo ole lapsen etu enää.

Vertaatko tätä jotenkin ap:n tilanteeseen?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on. Sitä pitää oppia pitämään se esitelmä ja ei siitä muuten yli pääse kun harjottelemalla. Jos lapsesi on noin peloissaan niin sitten hakeutuu hoitoon jossa tätä asiaa käsitellään ja ehkä määrätään lääkitys moisiin tilanteisiin. Hyvä vaan jos opettaja pysyy jämptinä. Lapsellasi ei ole mitään tulevaisuutta jatkokoulutuksessa jos tämä stressaa. Lukiossa pidetään useita esitelmiä isolle luokalle ja amiksessa taas on kaiken maailman näyttöjä jne ja myös esitelmiä.

Sinulla ei kyllä ole mitään ymmärrystä asiasta. On eri asia pitää esitelmiä esim. myöhemmin opiskeluissa tai vaikkapa työelämässä. Iän kautta tulee yleensä muutenkin itsevarmuutta ja on eri asia puhua vaikka työelämässä asiasta, joista on vaikkapa itse kiinnostunut.  Mielestäni todella kamala ajatusmaailmaa, että jos 13- vuotiaana ei uskalla pitää esitelmiä niin ei ole mitään tulevaisuutta jatkokoulutuksessa.

Opelle voi jopa sopia, että se eka esitelmä pidetään kotona ja videoidaan. Luokalle /opelle esitetään video.

Vierailija kirjoitti:

En muista omilta kouluajoilta ketään, joka olisi välttynyt esitelmän pidolta vaikka kuinka olisi ollut arka. Miksi pitäisi nykylastenkaan välttyä?

Koska koulumaailman pitäisi kehityyä koko ajan paremmaksi. Pitääkö vanhat virheet kostaa myös nykynuorille. Vanhempieni nuoruudessa esim. laulu ja soittokokeet tehtiin koko luokan edessä yksin. Isäni 6-kymppisenä edelleen muistaa tämän kauhukokemuksena.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se ope on oikeilla jäljillä. Esiintymispelko on monia elämän osa-alueita rajoittava vaiva, josta todellakin pääsee eroon vain kohtaamalla pelon.

Teet lapsellesi karhunpalveluksen, jos nyt soitat opettajalle ja estät lapsen esitelmän. Hän tulee löytämään tämän esiintymispelon vielä monta kertaa edestään - pakollisia esitelmiä ja puheita täytyy pitää vielä monta kerta yläkoulun aikana, myöhemmin lukiossa, korkeakouluissa ja yliopistossa. Ja työelämässä monilla aloilla kykyä esiintyä ja esitelmöidä vasta tarvitaankin. Nyt lapsellasi on tilaisuus harjoitella esiintymistä turvallisesti tuttujen koulukavereiden edessä. Haluat varmasti lapsellesi vain parasta - mikset silloin tekisi parhaasi, että hän pääsisi rajoittavasta pelostaan eroon eikä se enää hallitsisi hänen elämäänsä millään osa-alueella?

Tiedän, mistä puhun, sillä kärsin itsekin nuorempana esiintymispelosta ja jännitin puheita ja esitelmiä kohtuuttoman paljon. Tästä vaivasta pääsin eroon yksinkertaisesti menemällä pelkoa päin ja kohtaamalla sen, en pakenemalla paikalta aina kun olisi pitänyt esiintyä.

-15v

sinä pääsit. ei kaikki pääse.

itse kärsin esityksistä, joita oli pakko suorittaa peruskoulussa ja lukiossa. väkisin. siitä on seurannut mt-ongelmat, joita on ollut nyt kymmenisen vuotta.

Ymmärrän. Mun lapsi tuli kotiin tosi sairaana. Oli koko illan aivan sekaisin, kun oli joutunut pitämään yhdessä paikassa 2 esitystä. Toisen piti ja sitten alkoi oksentaminen.

Opettajaan ei oltu yhteydessä koska hän ei ymmärrä asiaa.

Minä ymmärrän lastasi.

En vaan tiedä mitä pitäisi tehdä. Jotkut opettajat on niin armottomia.

Juu, eihän tuo vielä mitään, itse jouduin ala asteella musiikki tunnilla laulamaan tai sai hylsyn, enkyllä muista yhtään tilanteesta mutta peruskoulu suoritettu ja tää oli 90 lukua, esiintymiskammoiselle on ihan tuskaa tälläset, onhanse ihan väärin että yksi numero voi vetää kaiken vituiksi, tää systeemi suosii sosiaalisesti lahjakkaita...

Kannattaisko miettiä kotiopetusta sitten äidinkielen osalta, tuskin mahottomuus?

Ei voi antaa neulosta todistukseen. Esitelmä on vain yksi osa-alue äidinkielestä.

Oma poikani sai hylätyn koska unohti tehdä esitelmä ja mitään mahdollisuuksia ei ollut tehdä esitelmää myöhemmin.

Ei ollut ainoa ja kaikille unohtaneiille tuli hylätty.

Jos noin vakava työ niin olisi laittanut Wilmaan viestin niin olisin pitänyt huolta että esitelmä on tehty.

Sehän on nykyään tärkeää että on hyvä esiintyjä. Siis sisällöllä ei ole minkäänlaista merkitystä. Kyseessä on eräänlainen keisarin uudet vaatteet-ilmiö. Kukaan ei kehtaa sanoa, että se ainainen palaverien ja koulutuspäivien itseään rakastava tollo ei ole muuta, kuin paskanjauhaja. Kaikki jostain sosiaalisen paineen aiheuttamasta syystä käsittelevät henkilöä kuin hän olisi kaiken tiedon ja viisauden lähde. Kuitenkaan mitään käyttökelpoista ei suusta tule. Niitä ihmisiä, jotka eivät halua olla koko ajan esillä vain esillä olemisen vuoksi, pidetään idiootteina. Valitettavasti näitä iänikuisia esitelmiä aina vaan kouluissa on, vaikka ei niistä kukaan mitään opi. Paskanjauhaja omasta äänestä nauttija on sellainen syntyjään, vaikka ei ikinä pitäisi yhtään esitelmää. Vastaavasti henkilö, joka ei nauti esiintymisestä, ei opi siitä koulun esitelmiä pitämällä nauttimaan.

Koulu opettaa ihmiset esiintymisjännitykseen näillä pakkoesityksillä.