Onko lapsen pakko pitää esitelmää jos ei halua?
Seiskaluokkalaisella olisi huomenna äidinkielessä esitelmä. Olisi ollut jo pari viikkoa sitten, mutta lintsasi siitä, koska ahdisti kuulemma niin paljon. Teini on nyt ihan hysteerinen, itkee sängyssään.
Opettaja oli puhunut esitelmien aiheita jaettaessa esiintymisjännityksestä ja että siitä pitää vain päästä yli harjoittelemalla. Todistukseen tulee 4, jos ei pidä esitelmää.
Ihan kamalaa katsoa, kun pieni on ihan paniikissa. Onko edes sallittua antaa 4 vaan sen takia ettei pysty pitämään esitelmää?? Muuten tyttö on saanut kokeista 9-10.
Kommentit (93)
Eli lapsi vaikka lääkittynä pitämään esitelmää kunhan esitelmä tulee pidettyä?
Sairasta. Sairasta ja surullista. Pakottamalla jännittksestä ei pääse koskaan eroon, päinvastoin se vain pahenee.
Story of my life... seiskalla piti pitää jostain kirjasta esitelmä. Minulla oli aivan jäätävä esiintymiskammo, ei siis mitään pientä jännitystä mikä on normaalia. Saman ukaasin varjolla oli pakko sitten mennä sinne eteen. Tärisin, pyörrytti, melkein purskahdin itkuun. Otin pulpeteista tukea ja menin nurkkaan seisomaan. Kunnes sain kerättyä itseni ja pidettyä pienen esitelmän.
No ei auttanut kyllä jännitykseen tuo kidutustilanne. Tuon jälkeen oli sitten kiusaamista, minua pidettiin outona. Sain entistä suuremmat kammot esiintymiseen ja lopulta paniikkihäiriön. Vasta lukion lopussa yhden paniikkikohtauksen päätteeksi hakeuduin päivystykseen, sieltä pääsin terveyskeskuslääkärille, josta psykiatriselle sairaanhoitajalle juttelemaan ja sain lääkityksen esiintymistilanteisiin. Ammattikoulussa sain lääkkeiden avulla vetää ensimmäisen normaalin esitelmäni sitten viimeinkin. Tunsin sitä NORMAALIA jännitystä, mutta en mennyt paniikkiin ja esitelmä meni erittäin hyvin, jopa nautin siitä! :)
Älä pakota lastasi, varaa hänelle aika lääkäriin. Tuohon on apua ja lääkitys, jonka avulla lapsesi saa mahdollisuuden suorittaa esitelmänsä niinkuin kaikki muutkin.
"Mutku meidän liinupetterin pitää saada 10 tokariin vaikka ei tee kaikkia tehtäviä mitä muut! On se liinupetteri niin täydellinen lapsi! Eikä sille saa aiheuttaa stressiä tai pakottaa yhtään mihinkään mitä se ei halua!"
Minulla oli sama juttu yläasteella. Sain sovittua että pidin opettajalle henkilökohtaisesti esitelmät eli ilman luokkaa. Sain aina huonomman arvosanan sen takia mutta se ei minua haitannut. Yläasteella luokka oli täynnä poikia jotka nauroivat jokaiselle tekemälleni asialle ja lausumalleni sanalle, ja esitelmän pitäminen oli kuin julkinen nöyryytys. Lukiossa esitelmät sujuivat taas kuin vettä vaan, koska yleisö osasi käyttäytyä. Eli ei pidä tuomita etteikö tyttö pärjäisi jatko-opinnoissa tuon takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauheaa. Tyttöparka. Ottaisin ehkä koulupsykologiin nyt yhteyden tytön luvalla (tytön kanssa yhdessä), ja pyrkisin koulupsykologin kautta selvittämään tätä asiaa.
Tytön koulussa ei ole koulupsykologia. Terveydenhoitajalle taidan kyllä soittaa huomenna... Olisin laittanut jo silloin pari viikkoa sitten Wilma-viestin opettajalle, mutta sitä tyttö ei missään nimessä halunnut.
Tuota... Miten niin ei ole? Koulupsykologipalvelut perustuu nykyään lakiin. Kunnan on järjestettävä jokaiseen kouluun jonkinlainen koulupsykologipalvelu. Vaikka psykologi ei olisi koululla paikanpäällä, niin se palvelu on toteutettu esim. terveyskeskuspsykologin kautta.
Miksi tämä on saanut alapeukun? Jokaisessa peruskoulussa on koulupsykologi jollain tavalla saatavilla, ja se todellakin perustuu lakiin. Jos kunta ei ole saanut palkattua omaa psykologia, niin se on toteutettu ostopalveluna yksityiseltä psykologilta. Mutta kunta ei voi väistää velvollisuuttaan järjestää koulupsykologipalvelu.
Eikö sun vanhempana pitäisi tukea tyttöä, antaa parhaat vinkkisi ja kertoa, että tämä on harjoittelua, koska tätä samaa tulee myöhemminkin elämässä?
Aikamoista karhunpalvelusta ap olet tekemässä tytölle, jos olet sitä mieltä, että ei tarvitse pitää esitelmää, jos ei halua..
Eikö jos todistukseen tule 4 jää luokalle tai joudu kesäkouluun?
Montako kertaa hän on yksin mielikuvaharjoitteluna / olette yhdessä harjoitelleet tätä esitelmää? Eikö se sinullekaan esitettynä suju? Tai sitten kuvittelemalla tilanne, sinä esität opettajaa?
Älä nyt vaan sano, ettei mitään ole edes yritetty. Itse käytin aikanaan paljon noita ennakoivia kuvitteellisia harjoituksia, niistä oli apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tytölle hankitaan lääkärin todistus niin hän ei tarvitse pitää sitä eikä se vaikuta numeroon.
Lääkärin todistus ei tässä auta. T: ope
Ja varmuudella muuten auttaa. Haluan nähdä sen opettajan joka kävelee lääkärin lausunnon yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauheaa. Tyttöparka. Ottaisin ehkä koulupsykologiin nyt yhteyden tytön luvalla (tytön kanssa yhdessä), ja pyrkisin koulupsykologin kautta selvittämään tätä asiaa.
Tytön koulussa ei ole koulupsykologia. Terveydenhoitajalle taidan kyllä soittaa huomenna... Olisin laittanut jo silloin pari viikkoa sitten Wilma-viestin opettajalle, mutta sitä tyttö ei missään nimessä halunnut.
Suosittelen. Jos lapsi tosiaan jännittää noin paljon, on parempi käyttää järkeä ja lempeyttä kuin pakkoa. Nuorella ihmisellä esiintymisjännitys voi mennä aikaa myöten ohi, mutta jos joutuu väkisin äärimmäisen epämiellyttävään tilanteeseen, se vain pahentaa asiaa.
Mä ehdottaisin, että jos lapsi ei pysty pitämään esitelmää koko luokalle, hän pitää sen opettajalle tai vaikka sinulle, ja kuvaatte sen kännykällä. Mikä tahansa pienemmälle yleisölle esittäminen voi auttaa pahimmasta pelosta yli.
- Ei uimaankaan enää opeteta heittämällä lapsia altaan syvään päähän, vaikka esim. mun lapsuudessani uimataito testattiin juuri niin.
Vinkkinä, jos lukee esitelmän paperilta, niin kuin varmasti jännittäjä tekee, kannattaa ostaa kova kansio pidettäväksi paperin alla. Sitä pystyy puristamaan lujaa, eikä käsien tärinä häiritse lukemista tai näy häiritsevästi.
Vesipullo kouluun mukaan, koska jännittäjän suu kuivuu herkästi.
Pyydä nuorta lukemaan esitelmä sinulle niin monta kertaa, ettei enää joudu ajattelemaan lukemistaan vaan muistaa jo vähän ulkoakin mitä seuraavaksi sanoo.
Tytön pitäisi jutella open kanssa. Istun itse esitelmää pitävän jännittäjän vieressä ja annan puhua istualtaan. Auttaa usein. Samoin kiva ilmapiiri luokassa.
Aika roisit uhkaukset on opettajalla... Esiintymiseen pitäisi ihan opetukseasa tuoda esille riittävästi keinoja että siihen voi hyvin valistautua. Myös harjoituksia on mahdollista kelsiksiä, muutakin kuin se itse arvosteltava esitelmä. Se varmaan jo auttaisi jo monia. Ymmärrystä pitäisi myös olla niille jotka oikeasti jännittää ja oikeaa apua ja keinoja siihen. Ei uhkailua. Esimerkiksi vaikka tuliopetuksena tms harjoiteltaisi sitä esiintymistä pienemmässä porukassa ja vaikka se koulupsykologi mukaan ohjasmaan siinä miten jännitystä saa vähemmälle. Koitetaan tehdä tilanteesta rento ja helppo että on mukavaa pitää se esitelmä.
Kuitenkin myös kodin tehtävänä on huolehtia siitä että lapsilla on mahdollisuus selvitäkoulutehtävistä. Myös esitelmän pitäminem on tärkeä taito jokaon hyvä olla kunnolla hallussa. Ei sitä opi silöä että hyateerisesti huutamalla saa vielä yläasterllakin tahtonsa läpi eikä tarvitse tehdä. Silloin harjoitellaan ja hankitaan apua hankaliin juttuihin. Mennään vaikka yhdessä sinne kuraattorille / psykologille / opettajan luo taiminne vaan pääsemään hysteerisyydestä eroon. Ja kannattaa olla sinne kouluun yhteydessä että eaiintymistaitoja saisi opetella lisää ja perusteellisemmin ja että jännitykseen saisi tarjota oikeita apuja koska niitäon. Tsemppiä sinulle ja tytölle. Toivottavasti saatte kouluvuoden kunnialla pulkkaan.
Opettajan lain mukainen velvollisuus on huomioida oppilaan terveydentilaan ja oppimiskykyyn liittyvät rajoitteet opetuksen järjestämisessä. Jos on vaikkapa oppimisvaikeus, niin opettaja hoijksaa. Oppilashuoltoryhmä usein myös yhdessä pohtii mitä tukitoimia tarvitaan. Sama koskee, jos on vaikkapa paniikkihäiriö, ahdistuneisuushäiriö (voimakas esiintymisjännitys voi olla ahdistuneisuushäiriö) tms. Eli sinä "ope", joka täällä väität, että lääkärintodistukset ei vaikuta mihinkään, olet väärässä, älä jakele väärää tietoa ja esiinny opettajana.
En kykene käsittämään miksi oppilaita pakotetaan esitelmien pitoon. Itse en oppinut niistä yhtään mitään, aloin ainoastaan vihaamaan itseäni entistä enemmän ja pelkäämään koulussa käyntiä. Joskus yritin sairastuttaa itseni tahallaan ettei olisi tarvinnut mennä kouluun ja pitää esitelmää.
Terveisin s-vikainen änkyttäjä.
Voisiko esitelmässä tehdä niin että hän saisi ottaa luotettavan kaverin mukaan? Tai pitää esitelmän pienelle joukolle?
Vierailija kirjoitti:
Eli lapsi vaikka lääkittynä pitämään esitelmää kunhan esitelmä tulee pidettyä?
Sairasta. Sairasta ja surullista. Pakottamalla jännittksestä ei pääse koskaan eroon, päinvastoin se vain pahenee.
Surullista tosiaan, että yksi rajoite saattaa estää lopulta opiskelunkin kokonaan, vaikkei kyseistä asiaa edes lopulta työelämässäkään tarvitse kaikki.
Ovathan näistä esiintymispeloista ja paniikkihäiriöistä puhuneet myös julkisuuden henkilöt, kumma kun ei kohtaamallakaan ole mennyt ohitse. Kari Hietalahtikin ilmeisesti on joutunut luopumaan töistä teatterin lavalla.
Ihan pehmopumpulia nää nykyteinit kun ei tarvitse mitään tehdä koulussa jos ei halua.
Vierailija kirjoitti:
Opettajan lain mukainen velvollisuus on huomioida oppilaan terveydentilaan ja oppimiskykyyn liittyvät rajoitteet opetuksen järjestämisessä. Jos on vaikkapa oppimisvaikeus, niin opettaja hoijksaa. Oppilashuoltoryhmä usein myös yhdessä pohtii mitä tukitoimia tarvitaan. Sama koskee, jos on vaikkapa paniikkihäiriö, ahdistuneisuushäiriö (voimakas esiintymisjännitys voi olla ahdistuneisuushäiriö) tms. Eli sinä "ope", joka täällä väität, että lääkärintodistukset ei vaikuta mihinkään, olet väärässä, älä jakele väärää tietoa ja esiinny opettajana.
Se ei auta siihen, että ei pitäisi sitä esitelmää pitää. Meillä ne on aina pitänyt pitää oli sitten paperi vaikka itse tasavallan presidentiltä. Meillä vaan on sitten saanut ottaa vaikka kaverin viereen seisomaan tai muuta vastaavaa. Kukaan ei ole vielä pitämättä päässyt läpi. T: se sama ope
Itse olin nuorena todella ujo ja esitelmien pitäminen oli varmaan kauheinta mitä pystyin kuvitella ja itkeskelin myös kotona päiviä ennen esitelmää. Anoin opettajilta vapautusta niiden pitämisestä. Olin myös useimmissa aineissa kuitenkin hyvä ja esimerkiksi äidinkielen aainekirjoituksista sain aina 9 tai 10.
Opettajat eivät kuitenkaan koskaan antaneet yhden olla pitämättä esitelmää ja jännitysitkua pidätellen ja ääni takerrellen ne kuitenkin aina pidin.
Silti näin vanhempana en antaisi myöskään omille lapsilleni lupaa lintsailuun ja muuhun vastaavassa tilanteessa. Nuorena on hyvä kuitenkin oppia tekemään asioita, joista ei pidä ja jotka ahdistavat. Elämässä niitä kuitenkin tulee. Vanhemman ei ole hyvä opettaa että mennään sieltä mistä aita matalin ja epämieluisia tilanteita vältellään. Ne pitää aikuisenakin kuitenkin läpi käydä ja käsitellä.
Monesti sitten myöhemmin huomaa ettei asia ollutkaan niin paha ja hankala kun ajatteli ja on tyytyväinen itseensä kun pääsi nostamaan epämukavuusalueen rimaa kauemmaksi. Näitä on.