Lue keskustelun säännöt.
Raskauden keskeytys
23.05.2017 |
Hei! Olen viikolla 15 ja minulla on huomenna lääkkeellinen raskauden keskeytys sairaalassa, onko kellään kokemusta tästä sattuuko sikiön synnytys, supistukset yms? Tänään hain sairaalalta sen pillerin joka lopettaa veren kierron kohtuun.. toistaiseksi ei ole ollut mitään oireita
Kommentit (109)
Lääkkeellinen keskeytys tehdään viimeidtään viikolla 12. Ja kyllä se sattuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin minäkin ymmärsin mutta tänään lääkäri kertoi että vietän päivän sairaalassa ja se tehdään lääkkeillä, tarvittaessa nukutukseen ja kaavintaan
Otan osaa. Henkinen kipu voi olla vielä fyysistä pahempi. Yritä olla katsomatta mitä tulee ulos, normaalisti kehittynyt sikiö on tuossa vaiheessa jo hyvin inhimillisen näköinen. Miksi noin myöhäisessä vaiheessa ei kaavita?
oletin itsekkin aluksi joutuvani kaavintaan heti tänä päivänä mutta tosiaan sain tämän verenkierron lopettavan pillerin ja huomenna saan niitä lääkkeitä jotka aiheuttavat "kesken menon" en tajunnut kysyä miksi ei tehdä kaavintaa
Onko keskeytys kehityshäiriöstä johtuva vai onko sikiö kuollut?
Olen itse 16 viikolla raskaana ja sikiö on nyt keskimäärin 12cm pitkä eli noin päärynän kokoinen ja kaikki alkaa olemaan kehittynyttä ihokarvoja myöten. Joten en suosittele katsomaan sikiötä jos vain voit... itse näin kuvan kuolleesta sikiöstä vko 15 keskenmenosta johtuen ja aika karun näköistä se oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeellinen keskeytys tehdään viimeidtään viikolla 12. Ja kyllä se sattuu.
Ai kas kun mulle on tehty rv 18. T:1
Raskaus on todella ei toivottu tässä elämän tilanteessa, huomasin itse todella myöhään, oli ihan oireeton ja kuukautisetkin jäi myöhässä pois joten siksi näin myöhään liikkeellä asian kanssa... :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeellinen keskeytys tehdään viimeidtään viikolla 12. Ja kyllä se sattuu.
Ai kas kun mulle on tehty rv 18. T:1
Vain kaksi viikkoa myöhemmin ei enää olisi tehty lainkaan aborttia.
Vierailija kirjoitti:
Raskaus on todella ei toivottu tässä elämän tilanteessa, huomasin itse todella myöhään, oli ihan oireeton ja kuukautisetkin jäi myöhässä pois joten siksi näin myöhään liikkeellä asian kanssa... :(
Kiinnostaisi tietää, minkälainen on elämäntilanne, että näin pitkälle edennyt raskaus pitää keskeyttää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeellinen keskeytys tehdään viimeidtään viikolla 12. Ja kyllä se sattuu.
Ai kas kun mulle on tehty rv 18. T:1
Vain kaksi viikkoa myöhemmin ei enää olisi tehty lainkaan aborttia.
Höpö höpö, rv 22, joissain tapauksissa jopa 24.
olen vasta 18vuotias, isästä ei tietoa, ei omaa asuntoa, opiskelut kesken ja tiedän että minusta ei ole vielä äidiksi joten en halua lasta jolle en voi tarjota parhaita mahdollisia lähtökohtia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itku tuli. Asiasta varmasti turha vääntää, mutta ihan hirveältä kuulostaa. Sen verran sanon että nuorena itselleni tehty lääkkeellinen keskeytys oli ja on rankinta mitä ikinä olen kokenut ja olen ollut itse mm. kovan väkivallan uhri ja pahempaakin. Mutta se että itse kantaa syyllisyyden on niin paljon pahempaa, että meni vuosia selvitä siitä. Myös keskeytys on loppuelämän päätös.
Voi reppana :'(
Tulet katumaan kauan...mieti vielä hetki!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Adoptio olisi vaihtoehto. Lapsi saisi elää, lapsettoman perheen suurin unelma täyttyisi.
varmasti tulenkin katumaan... mutta näin nuorena epävakaalla elämäntilanteella yh äidiksi ryhtyminen tuntuu ylitsepääsemättömän pelottavalta ajatukselta :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeellinen keskeytys tehdään viimeidtään viikolla 12. Ja kyllä se sattuu.
Ai kas kun mulle on tehty rv 18. T:1
Vain kaksi viikkoa myöhemmin ei enää olisi tehty lainkaan aborttia.
Höpö höpö, rv 22, joissain tapauksissa jopa 24.
Sosiaalisista syistä abortit tehdään alle 20 rv, vain sikiön vaikean sairauden vuoksi sen jälkeen.
Tein itse parikymppisenä lääkkeellisen abortin.
Kyllä se sattui ruumiillisesti, mutta henkinen kipu oli myöhemmin vielä pahempaa ja kesti vuosia.
Uskon abortin olevan väärin moraalisesti, vaikka se onkin Suomen laissa sallittu.
Myöhemmin tunnustin tekoni syntinä Jumalalle ja Jumala vastasi antaneensa sen minulle anteeksi Jeesuksen takia. Tuon prosessin aikana tulin uskoon.
Johdatusta, ap.
Vierailija kirjoitti:
Voi reppana :'(
Tulet katumaan kauan...mieti vielä hetki!!!
Käsitin että ap on jo ottanut ekan pillerin. Joten miettiminen lienee jo myöhäistä. Turhaan te tässä ap:ta syyllistätte. Häpeäisitte, lisäätte vaan nuoren naisen taakkaa noilla sikiöjutuillanne ja katumisvakuutteluilla. Joskus abortti on vaan tehtävä ja ulkopuolisten on turha tulla siihen sekaantumaan hyvin neuvoineen.
Vierailija kirjoitti:
olen vasta 18vuotias, isästä ei tietoa, ei omaa asuntoa, opiskelut kesken ja tiedän että minusta ei ole vielä äidiksi joten en halua lasta jolle en voi tarjota parhaita mahdollisia lähtökohtia
Ota huomioon myö se, että tämä saattoi olla ainutkertainen mahdollisuutesi saada lapsi. Abortissa kohdun limakalvo vaurioituu joskus, tosin harvoin niin, että lapsia ei voi enää saada. Toisaalta myös lapsenhankinnan lykkääminen eteenpäin siihen asti, kun sopisasti opinnot on suoritettu, asunto, kesämökki ja vene hankittu, voi ollakin yllättäen äidin iän suhteen liian myöhäinen ajankohta lapsen hankkimiselle.
Sekin seikka, että jos 18-vuotias tulee raskaaksi, eikä hänellä ole aavistustakaan kuka on isä... Myytkö itseäsi, vai miten tämä on mahdollista?
Sattuu.