Lue keskustelun säännöt.
Puoliso sairas, ei hae apua: käyn läpi kuolinprosessia vaikka ei ole viellä edes terminaalidiagnoosia
23.05.2017 |
Puolisoni on sairas, mutta hän ei suostu hakemaan apua lääkäristä. On roikkunut julkisessa terveydenhuollossa, mutta siellä ollaan jonossa eikä apua saa. Meillä on aivan tolkuttomasti velkaa, kiitos hänen ylisuuren asuntolainansa, ja talo kiinnitettynä, vain hänen nimissään. Itse olen työtön. Olen kehottanut miestä uudestaan ja uudestaan hakemaan apua lääkäristä, vaikka yksityisestä, mutta ei saa itsestään irti, makaa vain sängyssä tai sohvalla ja voihkii ja valittaa. Jos hän kuolee, putoan itse aivan tyhjän päälle, minulla ei ole varaa hänen lainansa maksuun saati sitten perintöveroon, ja koti menee alta. Työtä haen koko ajan ei auta, tulee vain lisää palkattomia työharjoitteluja toinen toisensa perään.
Käyn koko ajan päässäni läpi jo nyt puolison menettämisprosessia ja eroamista. Olen varoittanut miestä että näin tulee käymään, tunnen koko ajan etääntyväni hänestä koko ajan. Olen mennettämässä puolisoni ihan silmieni edessä, mutta hän ei vaan suostu vaatimaan ja hakemaan apua. Ei edes sen vertaa että soittaisi lääkärille. Tunnen olevani ihan hukassa, olen investoinut vuosia tähän suhteeseen ja tiedän jääväni aivan tyhjän päälle, lähdin tai jäin.
Anteeksi, pakko avautua johonkin. On niin paha mieli
Kommentit (52)
Sun puoliso tekee kuolemaa ja sä mietit vaa rahaa?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis en tiedä onko kuolemaksi. Hänellä on yskää ja väsymystä. Mutta ei hae apua. Lääkäri määrää yskänlääkettä, ei kuulemma auta, ja sen sijaan että hän hakisi apua, hän makaa sohvalla ja valittaa. Olen varannut hänelle lääkärinaikoja, ei mene. Olen yrittänyt etsiä lääkkeitä, ei käytä. Olemme kamppailleet tämän ongelman kanssa jo kolme vuotta! Hän ei suostu hakemaan apua. Sanoo aina vain "joo pitäisi" ja "myöhemmin" ja "täytyy varmaan jossain vaiheessa", mutta ei suostu tekemään mitään lopulta. Välillä tuntuu siltä että enemmän kerjää sääliä. Olen ollut kauhuissani, väsynyt, tehnyt töitä molempien puolesta kun toinen ei kannattele arkea yhtään vaan makaa ja voihkii. Miten sitä jaksaisi enää enempää?!
Henkilö #2: sinä et ole tässä tilanteessa. Olen tehnyt kaiken jo niin monta vuotta, sairastumisen alusta asti, hakenut miehelle apua ja hän ei sitä suostu ottamaan.
Mahdatko nyt liioitella? Ei kuolemansairasta jonossa pidettäisi ilman apua.
Masentunut se on, eikä kuolemaisillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritän siis pyörittää taloutta, hakea työtä ja pyöritellä raha-asioita jotka ei ole helppoja. Mies tulee töistä kotiin, menee sohvalle, valittaa että on taas vaikeaa, yskähtelee ja hinkuu, toljottaa telkkaa tai nukkuu, välillä valittaa että mahaan sattuu tai keuhkoon sattuu. Mutta jos hänelle varaat lääkärinajan, hän ei sinne mene. Toteaa että kyllä hänen jonotusaikansa sitten puolen vuoden päästä riittää. Ei suostu ymmärtämään sitä, että kun talo on hänen nimissään ja hänellä velkaa eikä suostu sitä kunnolla lyhentämään vaan törsää muuhun, niin minäkin menetän kotini jos hän todella kuolee. Pistää omat rahansa kaikkeen turhuuteen ja huvitteluun vaikka voisi maksaa velkaa pois koska korko on matala... niin on mutta ei ikuiseen!!! Mitä tässä voisi muuta kuin etääntyä?
Vähän liikaa juttuja olet tähän provoon tunkenut. Julkisen terveydenhuollon jonot, perintövero, palkattomat työharjoittelut, huono puoliso...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehelläsi on huomionhakuinen persoonallisuushäiriö. Se ei (ikävä kyllä) ole kuolemaksi.
Kiitos vaan, numero 8. Unohdin taas että tänne on turha tulla pyytämään apua tai neuvoja. Jessus mikä kusipäävyöry tätäkin palstaa vaivaa. Joo ei ole provo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähän liikaa juttuja olet tähän provoon tunkenut. Julkisen terveydenhuollon jonot, perintövero, palkattomat työharjoittelut, huono puoliso...
+ otsikossa junttimainen kiintiökirjoitusvirhe
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vaan, numero 8. Unohdin taas että tänne on turha tulla pyytämään apua tai neuvoja. Jessus mikä kusipäävyöry tätäkin palstaa vaivaa. Joo ei ole provo.
Sait mitä tilasit. Ethän sä edes tiedä onko se mies kuolemaisillaan, vai ei ja silti oot jo hautaamassa sitä. Ota ero jos noin ahdistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sun puoliso tekee kuolemaa ja sä mietit vaa rahaa?!
Naiset...
Turha murehtia mistään perintöveroista jos kerran talosta on paljon velkaa. Lapsiakaan ei onneksi tunnu olevan, joten ap joutaa hyvin muuttamaan johonkin pienempään asuntoon. Ei työttömän tarvitse asua isossa talossa, johon hänellä ei ole varaa.
Sinänsä ymmärrän tuon raha-asioista murehtimisen. Itsekin aina välillä katsastan tilanteen, mitä tapahtuu jos mies kuolee. Excelin kautta se tulevaisuus jollain tapaa hahmottuu ja sitten ei tarvitse murehtia, kun se ei ole mikään tuntematon peikko vaan joku sellainen näkymä, jonka kanssa pystyy elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vaan, numero 8. Unohdin taas että tänne on turha tulla pyytämään apua tai neuvoja. Jessus mikä kusipäävyöry tätäkin palstaa vaivaa. Joo ei ole provo.
Miehellä on "yskää ja väsymystä" ja sinä olet varma, että hän on kuolemassa, eikä ole provo? Siinä tapauksessa olet päästäsi pahasti vialla.
No jos talo on lähinnä velkaa, niin ei siitä mitään perintöverojakaan tule.
Pankki omistaa talon, joten toki talo menee pankille, selvä se. Mutta ap ei joudu mitään veroja sen takia maksamaan.
Huoli pois kovasti velkainen kuolinpesä jos jää niin ei jää perittävää eikö sitten tule perintöveroakaan. Velat ei periydy.
Tupakoiko? Tai onko työssä/työpaikalla jotain mikä voisi aiheuttaa kroonista yskää?
Kuolemanvakavalta tuo ei vakuta jos 3 v jo jatkunut samana.
Lähde menemään. Iso ihminen on vastuussa itsestään. Hän käyttää sinua hyväkseen.
Jos nyt tuoni veisi, niin itsepä on osansa valinnut. Ei hoitamatonta sairasta voi pitää tahdonvoimalla hengissä.
Tiedän tapauksia, joissa on menty syöpään ja hautaan mutta sairaalaan ja lääkäriin ei. Mieluummin kärsitään, sairaus alkaa muka diagnoosista.
Siis tarkoitatko että se on töiden lisäksi vain maannut sohvalla ja valittanut jo kolme vuotta????
No mikä sairaus hänellä on todettu ja kuinka nopeasti se etenee terminaalivaiheeseen?