Olenko kauhea äiti kun olen jättänyt lapset kampaajalle ja mennyt sillä aikaa kauppaan?
10-vuotias poika meni parturiin ja sanoin sillä aikaa käyväni kaupassa. 8-vuotias pikkusisko pyysi saada jäädä katselemaan siksi aikaa isoveljen hiusten leikkuuta, ja kysyin kampaajalta sopiiko se, kampaaja sanoi että tottakai. Lähdin siis kauppaan ja kun tulin takaisin, 10-vuotiaan hiukset oli jo leikattu ja istuivat kiltisti odottamassa minua, olin pois reilusti alle puoli tuntia.
En tajunnut tehneeni mitenkään väärin, mutta ilmeisesti olen toiminut tosi juntisti..? Vai olenko?
Kommentit (23)
Häh? Mä menin 8-vuotiaana yksin kampaajalle ja maksoinkin itse (tai siis äidin antamalla setelillä). Lähiön pieni kampaamo.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoisia kommentteja. 10-vuotias nyt on ainakin asiakas, ei siihen äitiä viereen tarvita. Poika menee jo vitosluokalle, eli ei siinä ainakaan pitäisi mitään outoa olla. Ja tunnustan että en edes ajatellut ettei parturi olisi kehdannut kieltäytyä.. voihan se olla niinkin. Itse tunnen tyttöni ja tiedän että hän on kovasti kiinnostunut kampaajan työstä, ja ujo vieraissa paikoissa, eli todellakin istuu hiljaa ja seuraa vierestä toimenpidettä, mutta eihän se kampaaja häntä tunne, joten toimin ehkä hölmösti.
Mutta oletteko ihan tosissanne että kohta kolmasluokkalainen lapsi kokee itsensä turvattomaksi jäädessään omasta tahdosta isoveljensä kanssa kampaajalle :D oottepa te hassuja :D
ap
No et todellakaan tehnyt mitään tyhmää. Palstamammoillahan on niin kauhukakarat että tarvitsevat 13-vuotiaaksi lapsenvahtia ja 14-vuotiaasta poliisia kun ei ole kasvatettu.
Öh, olet.
Jos joku tulisi mun työpaikalle pudottamaan pari lasta ja katoaisi toiselle osastolle, soittaisin poliisit. Ei meidän henkilökuntaa ole mitoitettu niin runsaaksi että aikaa olisi asiakkaiden palvelemisen, kassatyön ja osaston siistinä pitämisen lisäksi lasten vahtimiseen.