Atooppinen ihottuma hoituu ruokavaliolla

Vierailija kirjoitti:

Aloittajan väite kuulostaa yhtä yleispätevältä kuin takavuosina saatu neuvo ppp:n (palmoplantaris pustulosis) hoitoon. Joku oli kaveriltansa kuullut että jalat kannattaa pestä joka päivä, ja samassa yhteydessä vaihtaa myös puhtaat sukat. Varmasti akuuttivaiheessa hyödyllinen toimenpide, mutta luulisi että jokainen jo tähän maailmanaikaan noin myös tekee. Se onko pesulla ja sukkien vaihtamisella muuta vaikutusta kuin pidetään sekundääriset infektiot loitolla onkin sitten jo eri asia.

Näinhän se tietty on, jos ei ole ymmärrystä.

Voin sanoa vielä tuohonkin että minä olen lapsesta asti kärsinyt atooppisesta ihosta vaikka minä olen juuri ollut se joka on könynnyt jokaisen kuusen alla ja ryöminyt jokaisen kanon alle mihin on vain päässyt kiivennyt jokaiseen puuhun ja kääntänyt jokaisen kiven. 

Tiede tutkii asioita ja se on hyvä. Mutu tuntumalla heitetyt poppaskonstit manskikoista ja viljoista ja maidoista eivät auta tässä tapauksessa ymmärtämään tätä sairautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitäpaitsi tässä talin muodostuksessa on todistettu ettei ruokavaliot rasvat tai vitramiinit vaikuta siihen että ruumis puskee läpi aineita joita sen ei kuuluisi, atooppisessa ihottumassa, eli autoimmuuni taudissa. Siksi tätä sanotaa autoimmuuni taudiksi. Jos sitä ei ymmärrä niin ei ymmärrä atopiaakaan.

Autoimmuunitaudit ovat nimenomaan riippuvaisia ruuasta.

Ei vaan autoimmuunisairaudessa riippumatta ruokavaliosta tapahtuu kehossa asioita joita ei pitäisi tapahtua. Sinulla ei ole mitään käsitystä mistä tässä puhutaan. Emme puhu nyt uskosta vaan ihan tieteellisesti todistetuista asioista kuten siitä ettei sen talin muodotumiseen vaikuta rasvat ruokavalio tai vitamiinit vaan autoimmuunisairaus ihmisessä. 

Näytä toki se tutkimus, jossa on havaittu ruokavalion vaikuttamattomuus autoimmuunisairauksiin tai atooppiseen ihottumaan.

P.S. Tieteessä ei koskaan todisteta mitään. Ainoastaan matematiikassa.

Autoimmuunisairaudet liittyvät ihmisen puolustusmekanismeihin, immunologiaan, monimutkaiseen järjestelmään, jonka tehtävänä on torjua elimistöön tunkeutuvia pieneliöitä ja vieraita aineita. Autoimmuunisairaus-termissä sana auto tarkoittaa "itse", immuuni viittaa elimistön puolustusjärjestelmään.

Elimistö voi torjua kehoon tunkeutuvia vieraita aineita ja mikrobeja kahdella tapaa. Torjuntaan erikoistuneet luuytimessä syntyneet solut muodostavat vereen kiertäviä vasta-aineita, jotka auttavat tekemään tunkeutujat vaarattomiksi. Toinen torjuntatapa ovat erikoistuneet imusolut (lymfosyytit), jotka veren kautta hakeutuvat paikalle tuhoamaan tunkeilijoita. Autoimmuunitautien syntyyn osallistuvat erityisesti tietyllä tavalla ohjelmoituneet imusolut.

Miten autoimmuunitauti syntyy

Autoimmuuni-ilmiössä torjunta kohdistuu virheellisesti joitakin elimistön omia kudoksia kohtaan. Osalla ihmisiä on siihen perinnöllinen alttius. Ihmisen kehityksen ja varhaisen lapsuuden aikana rintalastan takana sijaitseva kateenkorva on tärkeä immuunivasteen säätelijä. Siellä muun muassa karsitaan omien kudosten rakenteita tunnistavat imusolut pois. Joillakin ihmisillä tämä prosessi häiriintyy ja omia kudoksia vastaan ohjelmoituneita imusoluja jää toimintaan.

Autoimmuunitautien (ja allergioiden) yleistymisen arvellaan ainakin osittain johtuvan nykyisestä liian hygieenisestä elämästä lapsuuden aikana. Joudumme aikaisempaa vähemmän tekemisiin maassa ja eläimissä olevien mikrobien kanssa. Se saattaa häiritä immuunijärjestelmän kypsymistä, minkä seurauksena immuunisolut ovat alttiimpia suuntaamaan toimintansa virheellisesti omia kudoksia kohtaan.

Sen lisäksi tarvitaan ulkoisia tekijöitä, jotka kuitenkin tunnetaan huonosti. Arvellaan niiden olevan usein bakteereita tai viruksia. Niiden rakenteet voivat muistuttaa siinä määrin jonkin ihmiskudoksen rakenteita, että imusolut eivät erota niitä toisistaan. Tällöin bakteeria vastaan muodostuneet imusolut voivat vaurioittaa kudosta. Ilmeisesti bakteerit tai virukset voivat myös muuttaa joidenkin kudosten molekyylejä siten, että elimistö ei enää tunne niitä omaksi ja alkaa muodostaa vasta-aineita niitä vastaan.

Jos torjuntaan erikoistuneet imusolut ja vasta-aineet kohdistuvat johonkin tiettyyn ihmisen elimeen, ne vähitellen vaurioittavat sen soluja. Tapahtuma on tavallisesti hidas ja yleensä kestää vuosia. Lopputuloksena on, että elimen toiminta häiriintyy. Jos kohde-elin on hormonia tuottava rauhanen, sen kyky valmistaa hormonia heikkenee. Silloin kun kohteena ovat nivelkapselin rakenteet, niihin ilmaantuu pitkäaikainen ja kivulias tulehdustila, jollainen todetaan esimerkiksi nivelreumassa. Jos kohde-elin on veren punasolu, seurauksena on solun hajoaminen ja hemolyyttinen anemia (ks.«Anemia (alhainen hemoglobiini)»1).

Autoimmuunisairauksia......

Autoimmuunisairauksia on lukuisia. On arvioitu, että sadasta ihmisestä noin viidellä on jokin autoimmuunisairaus. Naiset sairastuvat selvästi useammin kuin miehet. Yleisimpiä autoimmuunisairauksia ovat nivelreuma (ks. «Nivelreuma»2) ja kilpirauhasen autoimmuunitulehdus (ks. «Kilpirauhasen tulehdukset (tyreoidiitit)»3). Melko yleisiä ovat muut reumaattiset nivel- ja sidekudossairaudet (ks. «Yleistyneet sidekudossairaudet»4) sekä tyypin 1 diabetes (ks. «Diabetes (”sokeritauti”)»5). Harvinaisempia ovat esimerkiksi lisämunuaisen vajaatoiminta (ks. «Lisämunuaisen sairauksia»6), autoimmuunihemolyyttinen anemia (AIHA), B12-vitamiinin puutteesta johtuva pernisiöösi anemia (ks. «B12-vitamiinin tai foolihapon puutos»7), verihiutaleiden autoimmuunisairaus (ITP; ks. «Trombosytopenia (vähän verihiutaleita) )»8) ja lihasten voimattomuutena ilmenevä myasthenia gravis (ks. «Lihastaudit»9).

Autoimmuunisairauksien hoito

Jos autoimmuunitautiin liittyy välittömiä oireita, kuten esimerkiksi nivelreumassa, autoimmuuni-ilmiöön liittyvää tulehdusreaktiota voidaan hillitä kortisonivalmisteilla tai immuunivastetta heikentävillä solunsalpaajilla.

Monissa autoimmuunisairauksissa tulehdusreaktiota hillitsevää lääkitystä ei tarvita, vaan hoidetaan sairaudesta johtuvia seuraamuksia. Esimerkiksi autoimmuunitulehduksesta johtuvaa kilpirauhasen tai lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoimintaa hoidetaan hormonivalmisteella ja pernisiöösiä anemiaa B12-vitamiinilla.

Ehkäisy

Autoimmuunisairauksiin ei tällä hetkellä tunneta tutkimuksiin perustuvaa ehkäisyä. On kuitenkin todennäköistä, että runsas altistuminen lapsuudessa maaperän erilaisille bakteereille vähentää allergioita ja autoimmuunisairauksia.

Käytettyjä lähteitä

Vaarala O, Seppänen M, Miettinen A. Autoimmuunisairauksien etiologia. Kirjassa Immunologia. Kustannus Oy Duodecim 2011.

Haahtela T, Hanski I, von Hertzen L ym. Luontoaskel tarttumattomien tulehdustautien torjumiseksi. Duodecim 2017;133:10-26. 1

Onko sulla mitään omaa ajatusta asiasta, vai kopsaatko vain muiden juttuja ilman ajatusta??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitäpaitsi tässä talin muodostuksessa on todistettu ettei ruokavaliot rasvat tai vitramiinit vaikuta siihen että ruumis puskee läpi aineita joita sen ei kuuluisi, atooppisessa ihottumassa, eli autoimmuuni taudissa. Siksi tätä sanotaa autoimmuuni taudiksi. Jos sitä ei ymmärrä niin ei ymmärrä atopiaakaan.

Autoimmuunitaudit ovat nimenomaan riippuvaisia ruuasta.

Ei vaan autoimmuunisairaudessa riippumatta ruokavaliosta tapahtuu kehossa asioita joita ei pitäisi tapahtua. Sinulla ei ole mitään käsitystä mistä tässä puhutaan. Emme puhu nyt uskosta vaan ihan tieteellisesti todistetuista asioista kuten siitä ettei sen talin muodotumiseen vaikuta rasvat ruokavalio tai vitamiinit vaan autoimmuunisairaus ihmisessä. 

Näytä toki se tutkimus, jossa on havaittu ruokavalion vaikuttamattomuus autoimmuunisairauksiin tai atooppiseen ihottumaan.

P.S. Tieteessä ei koskaan todisteta mitään. Ainoastaan matematiikassa.

Autoimmuunisairaudet liittyvät ihmisen puolustusmekanismeihin, immunologiaan, monimutkaiseen järjestelmään, jonka tehtävänä on torjua elimistöön tunkeutuvia pieneliöitä ja vieraita aineita. Autoimmuunisairaus-termissä sana auto tarkoittaa "itse", immuuni viittaa elimistön puolustusjärjestelmään.

Elimistö voi torjua kehoon tunkeutuvia vieraita aineita ja mikrobeja kahdella tapaa. Torjuntaan erikoistuneet luuytimessä syntyneet solut muodostavat vereen kiertäviä vasta-aineita, jotka auttavat tekemään tunkeutujat vaarattomiksi. Toinen torjuntatapa ovat erikoistuneet imusolut (lymfosyytit), jotka veren kautta hakeutuvat paikalle tuhoamaan tunkeilijoita. Autoimmuunitautien syntyyn osallistuvat erityisesti tietyllä tavalla ohjelmoituneet imusolut.

Miten autoimmuunitauti syntyy

Autoimmuuni-ilmiössä torjunta kohdistuu virheellisesti joitakin elimistön omia kudoksia kohtaan. Osalla ihmisiä on siihen perinnöllinen alttius. Ihmisen kehityksen ja varhaisen lapsuuden aikana rintalastan takana sijaitseva kateenkorva on tärkeä immuunivasteen säätelijä. Siellä muun muassa karsitaan omien kudosten rakenteita tunnistavat imusolut pois. Joillakin ihmisillä tämä prosessi häiriintyy ja omia kudoksia vastaan ohjelmoituneita imusoluja jää toimintaan.

Autoimmuunitautien (ja allergioiden) yleistymisen arvellaan ainakin osittain johtuvan nykyisestä liian hygieenisestä elämästä lapsuuden aikana. Joudumme aikaisempaa vähemmän tekemisiin maassa ja eläimissä olevien mikrobien kanssa. Se saattaa häiritä immuunijärjestelmän kypsymistä, minkä seurauksena immuunisolut ovat alttiimpia suuntaamaan toimintansa virheellisesti omia kudoksia kohtaan.

Sen lisäksi tarvitaan ulkoisia tekijöitä, jotka kuitenkin tunnetaan huonosti. Arvellaan niiden olevan usein bakteereita tai viruksia. Niiden rakenteet voivat muistuttaa siinä määrin jonkin ihmiskudoksen rakenteita, että imusolut eivät erota niitä toisistaan. Tällöin bakteeria vastaan muodostuneet imusolut voivat vaurioittaa kudosta. Ilmeisesti bakteerit tai virukset voivat myös muuttaa joidenkin kudosten molekyylejä siten, että elimistö ei enää tunne niitä omaksi ja alkaa muodostaa vasta-aineita niitä vastaan.

Jos torjuntaan erikoistuneet imusolut ja vasta-aineet kohdistuvat johonkin tiettyyn ihmisen elimeen, ne vähitellen vaurioittavat sen soluja. Tapahtuma on tavallisesti hidas ja yleensä kestää vuosia. Lopputuloksena on, että elimen toiminta häiriintyy. Jos kohde-elin on hormonia tuottava rauhanen, sen kyky valmistaa hormonia heikkenee. Silloin kun kohteena ovat nivelkapselin rakenteet, niihin ilmaantuu pitkäaikainen ja kivulias tulehdustila, jollainen todetaan esimerkiksi nivelreumassa. Jos kohde-elin on veren punasolu, seurauksena on solun hajoaminen ja hemolyyttinen anemia (ks.«Anemia (alhainen hemoglobiini)»1).

Autoimmuunisairauksia......

Autoimmuunisairauksia on lukuisia. On arvioitu, että sadasta ihmisestä noin viidellä on jokin autoimmuunisairaus. Naiset sairastuvat selvästi useammin kuin miehet. Yleisimpiä autoimmuunisairauksia ovat nivelreuma (ks. «Nivelreuma»2) ja kilpirauhasen autoimmuunitulehdus (ks. «Kilpirauhasen tulehdukset (tyreoidiitit)»3). Melko yleisiä ovat muut reumaattiset nivel- ja sidekudossairaudet (ks. «Yleistyneet sidekudossairaudet»4) sekä tyypin 1 diabetes (ks. «Diabetes (”sokeritauti”)»5). Harvinaisempia ovat esimerkiksi lisämunuaisen vajaatoiminta (ks. «Lisämunuaisen sairauksia»6), autoimmuunihemolyyttinen anemia (AIHA), B12-vitamiinin puutteesta johtuva pernisiöösi anemia (ks. «B12-vitamiinin tai foolihapon puutos»7), verihiutaleiden autoimmuunisairaus (ITP; ks. «Trombosytopenia (vähän verihiutaleita) )»8) ja lihasten voimattomuutena ilmenevä myasthenia gravis (ks. «Lihastaudit»9).

Autoimmuunisairauksien hoito

Jos autoimmuunitautiin liittyy välittömiä oireita, kuten esimerkiksi nivelreumassa, autoimmuuni-ilmiöön liittyvää tulehdusreaktiota voidaan hillitä kortisonivalmisteilla tai immuunivastetta heikentävillä solunsalpaajilla.

Monissa autoimmuunisairauksissa tulehdusreaktiota hillitsevää lääkitystä ei tarvita, vaan hoidetaan sairaudesta johtuvia seuraamuksia. Esimerkiksi autoimmuunitulehduksesta johtuvaa kilpirauhasen tai lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoimintaa hoidetaan hormonivalmisteella ja pernisiöösiä anemiaa B12-vitamiinilla.

Ehkäisy

Autoimmuunisairauksiin ei tällä hetkellä tunneta tutkimuksiin perustuvaa ehkäisyä. On kuitenkin todennäköistä, että runsas altistuminen lapsuudessa maaperän erilaisille bakteereille vähentää allergioita ja autoimmuunisairauksia.

Käytettyjä lähteitä

Vaarala O, Seppänen M, Miettinen A. Autoimmuunisairauksien etiologia. Kirjassa Immunologia. Kustannus Oy Duodecim 2011.

Haahtela T, Hanski I, von Hertzen L ym. Luontoaskel tarttumattomien tulehdustautien torjumiseksi. Duodecim 2017;133:10-26. 1

Ei ku jeesus on parempi ja jooga, länsimainen lääketiede on hapatusta siksi alapeukku. Minä tiedän parhaiten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässähän keskustellaan siitä, hoituuko atooppinen ihottuma ruokavaliolla, ja omien kokemusteni perusteella väittäisin, että se voi hyvinkin hoitua tai ainakin lieventyä, jos ihottuma johtuu nimenomaan ruokavaliosta. Mutta voi se iho ärsyyntyä muistakin tekijöistä, jolloin on yritettävä parhaan kykynsä mukaan selvittää, mitä ne muut tekijät ovat. Niin, se on tietenkin helpommin sanottu kuin tehty. Joka tapauksessa terveellinen ruokavalio on hyväksi kenelle tahansa - niin atoopikoille kuin muillekin.   

Olet edelleen atoopikko joten saivartelusi ei muuta sitä totuutta ettei ruokavaliolla voi atopiaa hoitaa vaan se tulee sinulle pahana tai lievänä säännöllisesti riippumatta ruokavaliostasi. Eri asia on jos sinun ruokavaliosi aiheuttaa sinulle muita iho-oireita ne EIVÄT ole atopiaa. 

Kyllä, olen edelleen atoopikko, mutta on aivan eri asia olla atoopikko, jonka allergia on ruokavalion ansiosta joko kokonaan oireeton tai hyvin lieväoireinen kuin kulkea jatkuvasti kaula, kädet ja taipeet rikki raavittuina. Yritä nyt ymmärtää, että allergeenit ovat YKSI ATOOPPISTA IHOTTUMAA AIHEUTTAVA TEKIJÄ, MUTTEI AINOA. Yritä myös ymmärtää, että se mikä, lieventää yhden atoopikon oireita tai poistaa ne kokonaan, ei välttämättä auta toista atoopikkoa. Jokaisen on löydettävä oma ratkaisunsa. Joillakin se sattuu olemaan oikeanlainen ruokavalio.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitäpaitsi tässä talin muodostuksessa on todistettu ettei ruokavaliot rasvat tai vitramiinit vaikuta siihen että ruumis puskee läpi aineita joita sen ei kuuluisi, atooppisessa ihottumassa, eli autoimmuuni taudissa. Siksi tätä sanotaa autoimmuuni taudiksi. Jos sitä ei ymmärrä niin ei ymmärrä atopiaakaan.

Autoimmuunitaudit ovat nimenomaan riippuvaisia ruuasta.

Ei vaan autoimmuunisairaudessa riippumatta ruokavaliosta tapahtuu kehossa asioita joita ei pitäisi tapahtua. Sinulla ei ole mitään käsitystä mistä tässä puhutaan. Emme puhu nyt uskosta vaan ihan tieteellisesti todistetuista asioista kuten siitä ettei sen talin muodotumiseen vaikuta rasvat ruokavalio tai vitamiinit vaan autoimmuunisairaus ihmisessä. 

Näytä toki se tutkimus, jossa on havaittu ruokavalion vaikuttamattomuus autoimmuunisairauksiin tai atooppiseen ihottumaan.

P.S. Tieteessä ei koskaan todisteta mitään. Ainoastaan matematiikassa.

Autoimmuunisairaudet liittyvät ihmisen puolustusmekanismeihin, immunologiaan, monimutkaiseen järjestelmään, jonka tehtävänä on torjua elimistöön tunkeutuvia pieneliöitä ja vieraita aineita. Autoimmuunisairaus-termissä sana auto tarkoittaa "itse", immuuni viittaa elimistön puolustusjärjestelmään.

Elimistö voi torjua kehoon tunkeutuvia vieraita aineita ja mikrobeja kahdella tapaa. Torjuntaan erikoistuneet luuytimessä syntyneet solut muodostavat vereen kiertäviä vasta-aineita, jotka auttavat tekemään tunkeutujat vaarattomiksi. Toinen torjuntatapa ovat erikoistuneet imusolut (lymfosyytit), jotka veren kautta hakeutuvat paikalle tuhoamaan tunkeilijoita. Autoimmuunitautien syntyyn osallistuvat erityisesti tietyllä tavalla ohjelmoituneet imusolut.

Miten autoimmuunitauti syntyy

Autoimmuuni-ilmiössä torjunta kohdistuu virheellisesti joitakin elimistön omia kudoksia kohtaan. Osalla ihmisiä on siihen perinnöllinen alttius. Ihmisen kehityksen ja varhaisen lapsuuden aikana rintalastan takana sijaitseva kateenkorva on tärkeä immuunivasteen säätelijä. Siellä muun muassa karsitaan omien kudosten rakenteita tunnistavat imusolut pois. Joillakin ihmisillä tämä prosessi häiriintyy ja omia kudoksia vastaan ohjelmoituneita imusoluja jää toimintaan.

Autoimmuunitautien (ja allergioiden) yleistymisen arvellaan ainakin osittain johtuvan nykyisestä liian hygieenisestä elämästä lapsuuden aikana. Joudumme aikaisempaa vähemmän tekemisiin maassa ja eläimissä olevien mikrobien kanssa. Se saattaa häiritä immuunijärjestelmän kypsymistä, minkä seurauksena immuunisolut ovat alttiimpia suuntaamaan toimintansa virheellisesti omia kudoksia kohtaan.

Sen lisäksi tarvitaan ulkoisia tekijöitä, jotka kuitenkin tunnetaan huonosti. Arvellaan niiden olevan usein bakteereita tai viruksia. Niiden rakenteet voivat muistuttaa siinä määrin jonkin ihmiskudoksen rakenteita, että imusolut eivät erota niitä toisistaan. Tällöin bakteeria vastaan muodostuneet imusolut voivat vaurioittaa kudosta. Ilmeisesti bakteerit tai virukset voivat myös muuttaa joidenkin kudosten molekyylejä siten, että elimistö ei enää tunne niitä omaksi ja alkaa muodostaa vasta-aineita niitä vastaan.

Jos torjuntaan erikoistuneet imusolut ja vasta-aineet kohdistuvat johonkin tiettyyn ihmisen elimeen, ne vähitellen vaurioittavat sen soluja. Tapahtuma on tavallisesti hidas ja yleensä kestää vuosia. Lopputuloksena on, että elimen toiminta häiriintyy. Jos kohde-elin on hormonia tuottava rauhanen, sen kyky valmistaa hormonia heikkenee. Silloin kun kohteena ovat nivelkapselin rakenteet, niihin ilmaantuu pitkäaikainen ja kivulias tulehdustila, jollainen todetaan esimerkiksi nivelreumassa. Jos kohde-elin on veren punasolu, seurauksena on solun hajoaminen ja hemolyyttinen anemia (ks.«Anemia (alhainen hemoglobiini)»1).

Autoimmuunisairauksia......

Autoimmuunisairauksia on lukuisia. On arvioitu, että sadasta ihmisestä noin viidellä on jokin autoimmuunisairaus. Naiset sairastuvat selvästi useammin kuin miehet. Yleisimpiä autoimmuunisairauksia ovat nivelreuma (ks. «Nivelreuma»2) ja kilpirauhasen autoimmuunitulehdus (ks. «Kilpirauhasen tulehdukset (tyreoidiitit)»3). Melko yleisiä ovat muut reumaattiset nivel- ja sidekudossairaudet (ks. «Yleistyneet sidekudossairaudet»4) sekä tyypin 1 diabetes (ks. «Diabetes (”sokeritauti”)»5). Harvinaisempia ovat esimerkiksi lisämunuaisen vajaatoiminta (ks. «Lisämunuaisen sairauksia»6), autoimmuunihemolyyttinen anemia (AIHA), B12-vitamiinin puutteesta johtuva pernisiöösi anemia (ks. «B12-vitamiinin tai foolihapon puutos»7), verihiutaleiden autoimmuunisairaus (ITP; ks. «Trombosytopenia (vähän verihiutaleita) )»8) ja lihasten voimattomuutena ilmenevä myasthenia gravis (ks. «Lihastaudit»9).

Autoimmuunisairauksien hoito

Jos autoimmuunitautiin liittyy välittömiä oireita, kuten esimerkiksi nivelreumassa, autoimmuuni-ilmiöön liittyvää tulehdusreaktiota voidaan hillitä kortisonivalmisteilla tai immuunivastetta heikentävillä solunsalpaajilla.

Monissa autoimmuunisairauksissa tulehdusreaktiota hillitsevää lääkitystä ei tarvita, vaan hoidetaan sairaudesta johtuvia seuraamuksia. Esimerkiksi autoimmuunitulehduksesta johtuvaa kilpirauhasen tai lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoimintaa hoidetaan hormonivalmisteella ja pernisiöösiä anemiaa B12-vitamiinilla.

Ehkäisy

Autoimmuunisairauksiin ei tällä hetkellä tunneta tutkimuksiin perustuvaa ehkäisyä. On kuitenkin todennäköistä, että runsas altistuminen lapsuudessa maaperän erilaisille bakteereille vähentää allergioita ja autoimmuunisairauksia.

Käytettyjä lähteitä

Vaarala O, Seppänen M, Miettinen A. Autoimmuunisairauksien etiologia. Kirjassa Immunologia. Kustannus Oy Duodecim 2011.

Haahtela T, Hanski I, von Hertzen L ym. Luontoaskel tarttumattomien tulehdustautien torjumiseksi. Duodecim 2017;133:10-26. 1

Onko sulla mitään omaa ajatusta asiasta, vai kopsaatko vain muiden juttuja ilman ajatusta??

Miksi se sinua kiinnostaa. Että omia ajatukisia tyyliin ketjun mukaisesti, onko jeesus lääke ja jooga vai  että tukijat on väärässä. Esim länsimaiset arvot ovat väärässä ja siksi pitää uskoa intian mystiikkaa mielummin. Tai jos Trumpin kannattajalta kysyy niin toimittajilla on salaliitto jossa ihmisille valehdellaan.Tällaisia mielipiteitäkö tarkoitat?

Pienellä kummilapsellani on atooppinen iho, myös isällään ja isänäidillään. Eivät halunneet kortisonia käyttää niin pienelle, kokeilivat sitten kaikkea mahdollista muuta. Maitoproteiinin poisjättö pitää oireet täysin kurissa, vehnä myös suurimmaksi osakseen pannassa. Voita syö kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässähän keskustellaan siitä, hoituuko atooppinen ihottuma ruokavaliolla, ja omien kokemusteni perusteella väittäisin, että se voi hyvinkin hoitua tai ainakin lieventyä, jos ihottuma johtuu nimenomaan ruokavaliosta. Mutta voi se iho ärsyyntyä muistakin tekijöistä, jolloin on yritettävä parhaan kykynsä mukaan selvittää, mitä ne muut tekijät ovat. Niin, se on tietenkin helpommin sanottu kuin tehty. Joka tapauksessa terveellinen ruokavalio on hyväksi kenelle tahansa - niin atoopikoille kuin muillekin.   

Olet edelleen atoopikko joten saivartelusi ei muuta sitä totuutta ettei ruokavaliolla voi atopiaa hoitaa vaan se tulee sinulle pahana tai lievänä säännöllisesti riippumatta ruokavaliostasi. Eri asia on jos sinun ruokavaliosi aiheuttaa sinulle muita iho-oireita ne EIVÄT ole atopiaa. 

Kyllä, olen edelleen atoopikko, mutta on aivan eri asia olla atoopikko, jonka allergia on ruokavalion ansiosta joko kokonaan oireeton tai hyvin lieväoireinen kuin kulkea jatkuvasti kaula, kädet ja taipeet rikki raavittuina. Yritä nyt ymmärtää, että allergeenit ovat YKSI ATOOPPISTA IHOTTUMAA AIHEUTTAVA TEKIJÄ, MUTTEI AINOA. Yritä myös ymmärtää, että se mikä, lieventää yhden atoopikon oireita tai poistaa ne kokonaan, ei välttämättä auta toista atoopikkoa. Jokaisen on löydettävä oma ratkaisunsa. Joillakin se sattuu olemaan oikeanlainen ruokavalio.

Se ei lievennä atopiaasi. Atopiasi on riippumatta ruokavaliostasi. Jos saat ruokavaliostasi oireita se ei ole atopiaa, mainitsitkin allergiat. HUOM allergeenin syöminen silloin tällöin kokeeksi ja siedätykseski ei vaikuta mitenkään minun atopiaani. Tätä on testattu monia kertoja. 

Usko ei ole mikään totuus.

 

Vierailija kirjoitti:

Pienellä kummilapsellani on atooppinen iho, myös isällään ja isänäidillään. Eivät halunneet kortisonia käyttää niin pienelle, kokeilivat sitten kaikkea mahdollista muuta. Maitoproteiinin poisjättö pitää oireet täysin kurissa, vehnä myös suurimmaksi osakseen pannassa. Voita syö kuitenkin.

Voi onkin hyvää ravintoa. Margariinit ja muut teollisuusrasvat pahentaa asiaa.

Eri asia on mikä atopiaksi määritellään. En itse ole mitenkään varma lääkärien diagnosointi taidoista vaikka olin ihan allergiasairaalassa. Lääkäri suuttui silmin nähden kun ehdotin että voiko tämä olla jotain muuta tai jotain muutakin kuin atopiaa. Hän sanoi ihottumassa on terävät rajat se on atopiaa piste. Halusin vain varmennusta asialle ja sainkin jauhot suuhun tyylisen vastauksen. 

Autoimmuunisairaudet ovat siinä mielessä hanurista kun ovat niin äärimmäisen henkilökohtaisia. Flunssa, syöpä, tippuri? Hoito, usein vielä toimiva ja suht helposti säädettävissä potilaan tarpeisiin löytyy useammin kuin ei. Autoimmuunipuolella hoitohenkilökunta ei ole kuullut sairaudesta, kaikki olemassa oleva tutkimustieto on puoskarointia, ja jos/kun et parane samoilla tropeilla kuin edellinen samoja oireita valitellut potilas oot hoitovastainen ja hankala.

Vierailija kirjoitti:

Eri asia on mikä atopiaksi määritellään. En itse ole mitenkään varma lääkärien diagnosointi taidoista vaikka olin ihan allergiasairaalassa. Lääkäri suuttui silmin nähden kun ehdotin että voiko tämä olla jotain muuta tai jotain muutakin kuin atopiaa. Hän sanoi ihottumassa on terävät rajat se on atopiaa piste. Halusin vain varmennusta asialle ja sainkin jauhot suuhun tyylisen vastauksen. 

Sä voit ihan itse vaikuttaa ihosi kuntoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisipa parantunut. Kymmenen vuotta sitten jätin gluteenin pois, vähensin sokeria ja aloin syömään paljon kasviksia ja hyviä rasvoja. Lisäaineet ja makeutusaineet jäi pois. Kiinnitin huomiota d- ja e-vitamiinin saantiin ja aloin syödä maitohappobakteereja. Heitin mineraaliöljy-silikonivoiteet roskiin ja aloin käyttää vain paria luonnonöljyä ja huolellisesti valittuja voiteita. Iho parani jonkin verran tuskallisen hitaasti muutamassa vuodessa, mutta atopia vaivaa edelleen, nytkin on kädet ja kaula verillä. =) Mutta luoja ties minkälaisessa kunnossa ihoni olisi jos söisin mitä sattuu. Mutta ikävä kyllä atopia ei aina parane ruokavaliolla. Ja itselläni ihon kunto parani tuskallisen hitaasti elämänmuutosten jälkeen. Suosittelen kuitenkin kaikkia kokeilemaan.

En ole koskaan syönyt mitä sattuu olenhan allerginen muutamalle asialle ja laitan ruokani itse, mutta minulla on atopiaa ja välillä hyvinkin pahana vaihdellen. Millään ruokavaliolla en ole ikinä saavuttaanut

mitään parantavaa vaikutusta, mikää ruokavalio ei ole koskaan osoittautunut vaikuttavan atopiaani mitenkään. 

Älä kokeile jotain "ruokavaliota" vaan testaa omat syömiset.

Ai niin, ethän sä voi kun ei ole valmista kaavaa, vaan joutuu itse miettimään.

Testattu on. Ruokavalioni on seasonaalinen. Vuodet eivät siltikään ole todenneet että juuri nyt kun syön kaalia niin atopiani pahenisi tai kun syön paljon kalaa keväisin ja loppukesästä niin atopiani mitenkään parantuisi. Ruokavalion muutoksilla ei yksinkertaisesti ole mitään vaikutusta atopiaani. Hassua että juuri tätä totuutta sinä et halua hyväksyäö. Tuntuu kuin puhuisin uskovaisen kanssa jolle ainoa ratkaisu atopiaan on viljojen jättäminen ja maidoton ruokavalio. Haloo onko ketääään kotona? Kortisoni on olennainen apu sillä saa oikeasti merkittävän tuloksen aikaiseksi. Sitä on vain osattava käyttää. Itse käytän heti kun oireilee ja lopetan niin nopeasti kun pystyn jotten läträisi liikaa sen kanssa. Ruokavaliolla ei tule mittään reaktiota. Tämä ehdotuksesi että tutki ruokaaine kerrallaan on tarpeeton. Jos kyse olisi jostain aineesta ruokavaliossani saisin säännöllisesti tietyssä vaiheessa sitä ainetta, eikä atopiani katoisi välillä kuten se tekee.  Ruokavaliolla ei selkeästi ole  mitään tekemistä atopian kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eri asia on mikä atopiaksi määritellään. En itse ole mitenkään varma lääkärien diagnosointi taidoista vaikka olin ihan allergiasairaalassa. Lääkäri suuttui silmin nähden kun ehdotin että voiko tämä olla jotain muuta tai jotain muutakin kuin atopiaa. Hän sanoi ihottumassa on terävät rajat se on atopiaa piste. Halusin vain varmennusta asialle ja sainkin jauhot suuhun tyylisen vastauksen. 

Sä voit ihan itse vaikuttaa ihosi kuntoon.

Iho on ihan kunnossa, et huomaisi minua atoopikoksi katsomalla ihoani, atopia on se joka oireilee. 

Ravinnolla voi olla yhteys autoimmunisairauksiin esimerkiksi seuraavalla tavalla. Viljojen syönti saa minulla aikaan pitkä-aikaisen ihottuman lisäksi nivelkipuja. Kuin neulalla tuikittaisiin nivelten sisään. Elimistöni hyökkää viljojen proteiineja vastaan. Nivelissä on samantapaista proteiinia (huom ei samaa), jota vastaan elimistöni hyökkää myös. Tästä seuraa nivelen tulehtuminen ja myöhemmin nivelrikko. Nivelkivut pysyvät täysin poissa, jos maltan noudattaa viljatonta ruokavaliota. Yksi keksi riittää aktivoimaan kivut.

Lääkärit ovat oikeasti aika avuttomia atopian kanssa. Veikkaan, että hyvin monella (ei toki kaikilla) ihottuman takana voi olla jokin tunnistamatta jäänyt yliherkkyys. Lääkäriltä saat toki voiteita, mutta iho pääsee paranemaan vasta yliherkkyyden aiheuttajan välttämisen jälkeen.

Itselläni ihottuman saavat ryöpsähtämään seuraavat asiat:

kuraveden bakteerit

eläinten hiki ja sylki

viljat

hartsit ja polyuretaani

mansikka + hikoilu

Jos mitään näistä tekijöistä ei ole, voi atooppinen ihottumani oikein hyvin eikä sitä näy.

Joku toinen voi reagoida johonkin muihin molekyyleihin.

Vierailija kirjoitti:

Ravinnolla voi olla yhteys autoimmunisairauksiin esimerkiksi seuraavalla tavalla. Viljojen syönti saa minulla aikaan pitkä-aikaisen ihottuman lisäksi nivelkipuja. Kuin neulalla tuikittaisiin nivelten sisään. Elimistöni hyökkää viljojen proteiineja vastaan. Nivelissä on samantapaista proteiinia (huom ei samaa), jota vastaan elimistöni hyökkää myös. Tästä seuraa nivelen tulehtuminen ja myöhemmin nivelrikko. Nivelkivut pysyvät täysin poissa, jos maltan noudattaa viljatonta ruokavaliota. Yksi keksi riittää aktivoimaan kivut.

Lääkärit ovat oikeasti aika avuttomia atopian kanssa. Veikkaan, että hyvin monella (ei toki kaikilla) ihottuman takana voi olla jokin tunnistamatta jäänyt yliherkkyys. Lääkäriltä saat toki voiteita, mutta iho pääsee paranemaan vasta yliherkkyyden aiheuttajan välttämisen jälkeen.

Tuo autoimmuunisairauden kuvaus tuntuu kyllä sopivan ihan nappiin minun atopiaani, itselläni on tulehtuneet ihottumat yleisiä. Hoidot sitten onkin eri asia. Lääkärit ohjeistavat mielellään rasvaamaan, joka ei minulle sovi. Ihoni kuivuu rasvojen kanssa läträämisestä, eikä iho ole kuiva, vaan ihan terve iho sieltä mistä se ei ole rikki. Siltä missä se on rikkinäinen ollut, uusii ihottuma samaan paikaan nilkkoihin ja sormiin yleisimmin, tai vaeltaa hieman jalkateriin tai kämmensyrjiin. Joskus ihottuma tulee symmetrisesti kumpaakin nilkkaan tai samoihin kohtiin eri käsien sormissa ja kämmenissä. 

Nopea reagointi kortisonilla on edessä jos iho aukeaa. Kun iho on jo auki niin sen kiinnisaaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin se että reagoit nopeasti.

Kortisoni auttaa mutta siinä on vaaransa. Kortisonia ei kannata läträtä vaan käyttää mahdollisiman vähän ja vain alueelle jossa ihottumaa on.

Vierailija kirjoitti:

Voin sanoa vielä tuohonkin että minä olen lapsesta asti kärsinyt atooppisesta ihosta vaikka minä olen juuri ollut se joka on könynnyt jokaisen kuusen alla ja ryöminyt jokaisen kanon alle mihin on vain päässyt kiivennyt jokaiseen puuhun ja kääntänyt jokaisen kiven. 

Tiede tutkii asioita ja se on hyvä. Mutu tuntumalla heitetyt poppaskonstit manskikoista ja viljoista ja maidoista eivät auta tässä tapauksessa ymmärtämään tätä sairautta.

Ei vaikka ne ilmoittaisi "molekyyleiksi". Mansikka molekyylit.

Helokkiöljy auttaa.