Tulevien Isovanhempien odotukset lapsen tapaamisesta, tuntuu kohtuuttomalta mua ja miesystävääni kohtaan.

Olen 36v nainen, ja elänyt tähän asti varsin vanhemmistani vapaata elämää. Asuvat .50 kilometrin päässä, ja käyn n.3 krt vuodessa. Silloinkin visiitti kestää vain muutamia tunteja. Sanomattakin on selvää, että meillä ei oikein klikkaa, ja muutamassa tunnissakin mielnsäpahoitus on aika pomminvarmaa. Äitini on lapsesta asti pyrkinyt sanelemaan mitä minun pitää tehdä, ja miten. Isäni stemmatessa häntä vierestä. Nyt kun hän kuuli heinäkuun alussa syntyvästä lapsesta, niin sanoi heti painokkaasta, että; Pyhät sitten tulette tästälähtien meille kaikki. Näin hekin kuulemma tekivät isäni kanssa (aikana jolloin äidin vanhemmilla ei ollut puhelinta, saatika autoa, tuskin pyörääkään oli keksitty....) Aika kohtuutonta, että minu pitäisi muuttaa elämäni heidän mieleiseksi, vain siksi että saan lapsen. Miesystävääni ja lapsen isää eivät ole koskaan edes tavanneet, ja nyt hänenkin kuulemma pitää alkaa pyhisin istumaan vanhempieni pienessä 67 neliön kerrostalokolmiossa. Näin kun kuulemma hekin aikanaan tekivät. Miesystävälläni on vanha rintamamiestalo, jossa on aina paljon remontoitavaa ja tekemistä. Mies ilmoitti tiukkaan sävyyn, että hän ei todellakaan aja viikonloppuina vanhempieni luokse, kun tekemistä on muutenkin kädet täynnä. Tästä tulee helvetti :(