Ruma ihminen parisuhteessa jää vaille ihailua ja ihastumista, masentavaa

En muista elämäni aikana kenenkään olleen ihastunut minuun, ainakaan niin, että olisin saanut tästä tietää itse. Itse taas olen ollut ihastunut moneenkin mieheen. Parisuhteissani, joita on ollut kaksi, olen ollut se aloitteentekijä ja se joka on ollut ihastunut sekopäisesti toiseen ja halunnut viettää kaiken aikansa tämän ihmisen kanssa. Nyt olen jälkeenpäin miettinyt asiaa ja todennut, ettei kumpikaan miehistä ollut ihastunut minuun, ainakaan suuresti. He olisivat varmaan ottaneet jonkun toisen, jos olisivat saaneet. En ole koskaan saanut ihailevia katseita mieheltäni, ei kauniita sanoja muuta kuin lepyttelymielessä, ei mitään erityisiä yllätyksiä tai lahjoja. Ei mitään sellaista "palvon maata jalkojesi alla"-tyyppistä.

Olen päätellyt, että tämä johtuu rumuudestani. Jos olisin kaunis, saisin varmasti ihailua osakseni ja suhteeni nykyiseenkin mieheeni olisi varmasti kiihkeämpi. Olenko jäänyt jostain paitsi? Pitäisikö minun pelätä, että mieheni hullaantuu aidosti jostain toisesta ja jättää minut rumuuteni vuoksi?

Masentavaa. Olenko vain osittain nainen, kun en koskaan saa ihailua osakseni? Onneksi en tiedä, miltä se tuntuisi, joten en osaa sitä niin suureesti kaivatakaan...