Lue keskustelun säännöt.
Lapsellinen, kerro hyvä syy hankkia lapsia jotta teen niin.
Ihanuus
17.05.2017 |
Olen 28-vuotias nainen ja avioliitossa mieheni kanssa ollaan oltu kohta 10 vuotta. Minulla on hyväpalkkainen osa-aikatyö.
Mies taas opiskelee ja pärjätään hienosti.
Olen yrittänyt etsiä hyviä syitä lapsen hankkimiseen, jotta voisin tehdä järkiratkaisun. Tunnetasolla haluaisin lapsia joskus, mutta tarvitsisin myös sen järkisyyn. Auttakaa hyvät äidit ja isät.
Kommentit (59)
Katso vaikka elämääsi tulevaisuudesta käsin. Olisitko kiikkustuolissa tyytyväisempi sellaiseen elettyyn elämään, jossa elämä oli kauttaaltaan nykyisen kaltaista vai sellaiseen, johon kuului parinkymmenen vuoden ajanjakso lapsen kanssa (+ aikuinen lapsi sen jälkeen)? Jos haluat elää elämäsi ennemmin niin, että siihen kuuluu kokemus lapsen saamisesta ja kasvattamisesta -mukavuuden ym. kustannuksella- niin siinä on järkevä syy. Jos sitten tiedät/"päätät" haluavasi saada lapsen ennemmin tai myöhemmin ja puitteet elämässä ok, niin miksei sitten vaikka saman tien!
Pitää nyt vielä sanoa (jottei nousisi myrskyä tästä asiasta), että lapsen saaminen ei tietenkään ole asia, jonka voi itse päättää. Sen voi kuitenkin päättää, että haluaa yrittää. Tästä päätöksestä on nyt kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järkeilyä kirjoitti:
Katso vaikka elämääsi tulevaisuudesta käsin. Olisitko kiikkustuolissa tyytyväisempi sellaiseen elettyyn elämään, jossa elämä oli kauttaaltaan nykyisen kaltaista vai sellaiseen, johon kuului parinkymmenen vuoden ajanjakso lapsen kanssa (+ aikuinen lapsi sen jälkeen)?
Miksi ihmeessä elämän pitäisi jatkua täsmälleen samanlaisena kuin ennenkin vain siksi, ettei hanki lapsia?!
Lapsettoman elämän ehdottomasti paras puolihan on siinä, miten paljon helpompi siitä on tehdä omannäköistä. Voit vaihtaa paikkakuntaa miettimättä, mitä lapsen koulunkäynnille ja kaveripiirille tapahtuu, kouluttautua toiseen ammattiin murehtimatta sen vaikutusta perheeseen tai säästää aggressiivisesti ja muuttaa Kaakkois-Aasiaan lintuja bongaamaan.
Pidän omasta elämästäni kovasti, mutta odotan sen olevan kolmenkymmenen vuoden päästä hyvin eri näköistä – ja edelleen ihanan lapsetonta.
Vierailija kirjoitti:
Järkisyy on, että olet jo 28 vuotias. Olisi hyvä saada esikoinen alle 30 v, jos vaikka hänet saatuasi tahdotkin lisää lapsia. Olisi hyvä ehtiä saamaan kaikki lapset 35 ikävuoteen mennessä, jos vain mahdollista. Hedelmöityshoitojen tarve on epätodennäköisempi, keskenmenoja ja geenivirheiden määrä pienempi, kun ei jätä raskautumista vanhemmalle iälle. Nuoremmat munasolut ja siittiöt ovat laadukkaampia kuin vanhemmat! Lue lisää aiheesta "raskaus ja ikäriski".
Tätä olen miettinyt paljon.. Jos vaikka päädytään nyt siihen, ettei yritetä lasta. Miten sitten jos 40-vuotiaana kadun ja ajattelen ihan toisin ja haluaisinkin lapsen? Olisin silloin fyysisesti huonommassa kunnossa kuin nyt ja lisäksi keskenmenojen että kehitysvammaisuuden riskit olisivat myös korkeammalla.
Toisaalta saattaisin olla henkisesti kypsempi ja olla ok sen kanssa ettei muksuja tullut tehtyä.
Voi kun tietäisi mitä ajattelen viiden, kymmenen ja kahdenkymmenen vuoden päästä! Vasta 8 vuotta sitten ajattelin että lapsia varmasti tulee.
Ap
En olisi halunnut tehdä mutta velvollisuus kutsuu eli pakko vääntää uusia veronmaksajia ja on kiva sitten pötköttää haudassakin kun jälkipolvi käy tervehtimässä ja vela itkee omassa kuopassaan kun on aina yksin ja hauta hoitamatta :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
äkkiseltään ei tule muuta järkisyytä tai edes lähellä järkisyytä mieleeni. Mutta tehkää ihmeessä, jos tiedätte varmasti miten tehdä lapsi. On monia, jotka ovat halunneet vuosia, ellei kauemmin omaa lasta syystä tai toisesta onnsitumatta siinä "perinteisellä tavallla", vaikka apuun olisi valjastettu niin länsimainen lääketiee kuin ne ei niin tieteelliset avut ja keinot.
Itse olisiin valmis saamaan lapsia, mutta puuttuu vain se kumppani, joka on valmis jakamaan tämän haaveen kanssani. - Niin itsekäs, ta halukas en ole, että ryhtyisin puuhaan yksin. En vaikka tiedän, että ei lapsen saanti mitään suojaa tai turvaa. Ei ole lapsen tehtävä kannatella vanhempien parisuhdetta.
Siksi myös haluaisin kumppanin joka olisi valmis jakamaan lapsesta koituvat kärjistäen: ilot ja surut mieluummin yhdessä minun kanssani kuin erikseen arviolat ainakin seurravat 20 -vuotta. Ja vaikka elatusvelvollisuus tuolloin virallisesti päättyy, niin vanhemmuus jollain tasolla säilynee aina hautaan asti. - Vaikka jskus hyvin vanhoja, enempi -vähempi dementoituneita kohdatessani on tuntunut kuin osa heistä olisi mieleltään ja eleiltään lähempänä pientä lasta kuin täysi-ikäsitä ja vastuunsa kantavaa aikusita.
Onko sitten järkisyy se, että saamalla voisi saada jotain pysyvää. - Jotain joka parhaassa tapauksessa jatkaa eloaan sitten kun ei enää ole tässä maailmassa, ainakaan nykyisessä muodossa.
Kuten moni on jo todennut, tee tai yritä tehdä lapsi, jos sellaisen haluat. Jos et halua, älä tee äläkä yritä. Pakko ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei lapsia tehdä "järkisyillä" vaan sen takia että todellakin haluaa oman lapsen. Jos haluat lapsen, teet sen vaikka siinä ei olisi juurikaan järkeä. Ja jos tosiaan ikä alkaa olla jo kysymys, niin kyllä siinä pitää sitten ajakohtaa miettiessä käyttää järkeä, että mitä nuorempana sitä parempi.
Pääsee ilmaiseksi Tavastialle kun penska soittaa siellä, oppii uusia asioita, käy peruskoulun ja lukion uudestaan kun kyselee kokeisiin, saa tosi kummallisia lahjoja jouluna, koskaan ei ole tylsää, pysyy vireänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän lasten hankkimisessa ole kauheasti mitään järkeä. Voit heittää hyvästit pitkille yöunille, omalle rauhalle ja ajalle, vartalo muuttuu, vastuuta tulee, rahaa menee.. kärjistettynä. Mutta, päivääkään en vaihtaisi pois. Kaksi tytärtäni ovat minulle rakkainta maailmassa, enkä koskaan ole katunut hetkeäkään että heidät tähän maailmaan toimme. Päinvastoin, toisinaan jopa puistattaa ajatus jos olisimme jääneet ilman..
Ihme jeesustelua ap:n rahoista. Minulle on neuvolassa sanottu että kyllä yhteiskunta avustaa.
Ap:n tilanteessa alkaisin todenteolla miettiä lasta sitten kun mies on opintonsa päättänyt ja saanut töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pääsee ilmaiseksi Tavastialle kun penska soittaa siellä, oppii uusia asioita, käy peruskoulun ja lukion uudestaan kun kyselee kokeisiin, saa tosi kummallisia lahjoja jouluna, koskaan ei ole tylsää, pysyy vireänä.
Mainiot perustelut! :D
Palasin ketjuun vielä lisäämään, että se mitä vanhemmuus ehdottomasti vaatii on huumorintaju. Jos on tosikko ja aina huolissaan, jos ei osaa nauraa itselleen, niin vanhemmuus on tosi kovaa duunia.
7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
LAPSINEN, vrt. yksilapsinen, monilapsinen.
Lapsellinen ja lapsekas tarkoittavat ihan muuta. Ottakaahan tuo käyttöön.
Jos tulee poika, saa leikkiä autoradalla.
t. Lapsellinen :)
Järkisyyt ovat vain kulissia, pohjimmiltaan kaikki päätökset tehdään tunnepohjalta. Jos tunteesi sanovat että haluat lapsen, siinä on sinulle tarpeeksi järkisyytä. Omien haaveiden mukaan kannattaa elää jos siihen on mahdollisuus, muuten katkeroituu.
Järkisyythän riippuvat ihan maailmankuvastasi. Jos maailmankuvasi on se, että haluat mahdollisimman helpolla päästä ja elää itsellesi niin en missään nimessä suosittele lapsen hankintaa ja niin voi saada varmasti myös kiinnostavan elämän. :)
Mulla on luultavasti eri järkisyyt kuin jollain toisella, itse ne pitää miettiä. Mutta esimerkiksi elämän mielekkyys, kiinnostavaa seurata lapsen kasvua jne.
Tärkeimpänä se että ajattelen elämän tarkoituksen olevan: rakasta ja tule rakastetuksi. Oman lapsen kohdalla tämä toteutuu parhaimmillaan puhtaimmillaan.
T. Onnellinen äiti
Lapsia ei tehdä niitä saadaan. Älkää venyttäkö liiaksi,jos saaminen onkin vaikeaa.
ensimmäistä odoteltiin kaksi vuotta, kyllä meinasi epätoivo iskeä.
vanhemmuus kasvattaa ihmistä.rakkaus omaa lasta kohtaan on niin suurta, ettei sitä voi kuvata, sen ymmärtää vasta kun saa oman.
Jos joku sanoo: "Ei asiaa X tehdä järkisyistä", se on aika vahva merkki olla tekemättä asiaa X.