Lue keskustelun säännöt.
Pitäisikö ottaa vaan ensimmäinen nainen, joka suostuu olemaan kanssani?
16.05.2017 |
Minulla ei ole ollut elämässäni yhtäkään merkittävää ihmissuhdetta. Äiti, isä ja sisarukset ovat etäisiä ja mitään tunne-elämän tukea ei ole ollut koskaan minulla olemassa. Nyt tietenkin ehdotatte terapiaa, mutta ei terapiasta saa isää tai tyttöystävää.
Tässä on sellainen ongelma, että en ole ollut juurikaan työelämässä ja olen 36. Eikä minulla ole ihmissuhdetaitojakaan ymmärrettävistä syistä. Minulla ei siis ole kauheasti annettavaa naiselle ja sellainen nainen, johon minulla olisi mahdollisuudet ei varmaan minua oikeasti kiinnosta ollenkaan. Kai kuitenkin ajan myötä voi oppia rakastamaan? Onko kellään kokemusta sellaisesta tyytymissuhteesta, joka on kuitenkin päätynyt hyvin?
Olen kohtalaisen hyvännäköinen mies ja kaupungilla näkee, että millaiset naiset katsovat minua vähän pidempään ja hymyilevät. Heidän joukossaan on aika säväyttäviä tapauksia joskus ja luulen että minua jää harmittamaan, jos pariudun esimerkiksi ylipainoisen mt-potilaan kanssa, joka on se realistinen näkymä minulle.
En vain näe elämässä muuta eteen päin pääsyn mahdollisuutta kuin sen, että lähden ensimmäiseen tärkeään ihmissuhteeseen ikinä ja kasvaisin siinä edes joten kuten normaaliksi ihmiseksi. Toisaalta sitten myös se ahdistaa, että käytän jotain naista ponnahduslautana ja menetän kiinnostukseni häneen, kun saan elämäni kuntoon. En haluaisi olla niin paska tyyppi.
Kommentit (33)
Osa ihmisistä kyllä eheyttävät toisiaan parisuhteen kautta.
Itse haluaisin enemmän kumppanin joka haluaa tehdä samantyylisiä asioita kuin minä ja joka on minun puolellani. Eli haluaisin ihmisen joka on tasa- painossa itsensä kanssa. Pitäisi myös olla seksuaalisesti sopiva minulle.
Ymmärrän siis, että aloittaja toivoo tietynlaista naista. Täytyy kuitenkin aloittaa itsestä, laittaa oma pää luntoon jotta saa sen tasapainoisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi. Sain satoja pakkeja naisilta ja vihdoin löysin yhden, joka kelpuutti mut. Nainen on kaukana siitä mitä hain, mutta otin kuitenkin. Kyllä tää sinkkuuden voittaa ja ollaan ajan myötä kasvettu yhteen
Mitä vanhemmaksi olen tullut niin sitä vähemmän enää uskon mihinkään elämää suurempiin romansseihin. Niissä kun tuppaa rskkaus loppumaan kun arki alkaa. Luulen että jokaista kohti on lukuisia naisia joiden kanssa olisi mahdollista muodostaa suhde.
Vierailija kirjoitti:
Osa ihmisistä kyllä eheyttävät toisiaan parisuhteen kautta.
Itse haluaisin enemmän kumppanin joka haluaa tehdä samantyylisiä asioita kuin minä ja joka on minun puolellani. Eli haluaisin ihmisen joka on tasa- painossa itsensä kanssa. Pitäisi myös olla seksuaalisesti sopiva minulle.
Ymmärrän siis, että aloittaja toivoo tietynlaista naista. Täytyy kuitenkin aloittaa itsestä, laittaa oma pää luntoon jotta saa sen tasapainoisen.
Oikeastaan kyllä. Mutta se että odottaa toisen ihmisen automaattisesti sen tekevän ei toimi ja laittaa jo heti kättelyssä itselleen epärealistiset odotukset sille suhteelle. Se tapahtuu vain jos löytää sen oikean ihmisen eli ap jatka valikoimista niin ehkä onnistut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi. Sain satoja pakkeja naisilta ja vihdoin löysin yhden, joka kelpuutti mut. Nainen on kaukana siitä mitä hain, mutta otin kuitenkin. Kyllä tää sinkkuuden voittaa ja ollaan ajan myötä kasvettu yhteen
Mitä vanhemmaksi olen tullut niin sitä vähemmän enää uskon mihinkään elämää suurempiin romansseihin. Niissä kun tuppaa rskkaus loppumaan kun arki alkaa. Luulen että jokaista kohti on lukuisia naisia joiden kanssa olisi mahdollista muodostaa suhde.
Meillä on suhde jossa rakkaus on kestänyt arjessakin. Mutta kumpikaan ei mennyt tyytymään mihinkään vaan kärsivällisesti odotti sitä oikeaa.
Vaikea se on veikata muiden rakkautta tai mitä olisi tapahtunut jos me ei oltaisi koskaan kohdattava. Olisiko kumpikin loppu elämän ollut yksin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kuvittelet että mikään ihmissuhde sinua korjaa?
No itse asiassa...mun ja miehen suhde on "korjannut" mua tosi paljon, koska hän on hyväksynyt mut sellaisena kuin olen ja pysynyt rinnalla ja osoittanut rakkautensa toistuvasti. Lapsuuden ja nuoruuden hylkäys- ja kiusaamiskokemusten jälkeen se on todella auttanut minua eheytymään.
Mutta tämä on ihan erilainen tilanne toki kuin se mitä ap suunnittelee. Miksi ap et voi yrittää esim nettitreffien kautta tavata näitä oikeasti haluamiasi naisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa tosiaan hankkia ensin sisältöä elämään, työ ja kiinnostavia harrastuksia (jos ei vielä ole). Silloin on myös helpompaa löytää itselle sopiva kumppani.
Harva ihminen haluaa olla kumppaninsa elämän ainoa sisältö.
Se on ihan oma valintasi. Otat mitä saat tai olet yksin. Niin se kaikilla muillakin toimii. Jos parisuhde on sinulle tärkeämpi kuin täydellinen kumppani, niin sitten otat sen jolle kelpaat. Ei sinun ole pakko häntä vihille viedä. Jos homma ei ala natsata, niin vaihdat toiseen. Hyvässä lykyssä ihmissuhdetaitosikin ovat siinä karttuneet ja saat paremman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole itse paperilla hyvä kumppaniehdokas, mutta löysin netistä miehen, joka oli työtön, vähän rikkinäinen tausta. Se oli kuitenkin rakkautta, kumpikaan meistä ei tyytynyt. Mies sai töitä suhteemme aikana. Meillä oli onnellinen suhde, kunnes se sitten päättyi. Ajattelen edelleen, että ei tarvitse tyytyä.
Mutta uskon, että kun ottaa huomioon ap:n lähtökohdat, hän saa käydä läpi aika monta naista, ennen kuin löytyy sopiva siitä joukosta, joka on valmis kelpuuttamaan ap:n. Pitäisin suurena ongelmana juuri tuota, että tähänastiset ihmissuhteet ovat olleet kylmiä. Jos näin, kuinka osata rakastaa sitä tulevaa läheistä ihmistä ja täyttää odotuksia?
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa tosiaan hankkia ensin sisältöä elämään, työ ja kiinnostavia harrastuksia (jos ei vielä ole). Silloin on myös helpompaa löytää itselle sopiva kumppani.
Harva ihminen haluaa olla kumppaninsa elämän ainoa sisältö.
Kun tämä on minulle juuri se vaikea osuus elämässä. Olen huomannut, että olen paljon aktiivisempi silloin, kun olen käymässä esimerkiksi vanhempien luona. Myös silloin olin, kun asuin kämppisten kanssa. En saa elämässäni mitään aikaan silloin, kun olen yksin.
En oikein osaa ottaa vastuuta itsestäni, mutta silloin kun on muita ympärillä, niin tulee tsempattua. Tämänkin takia olen ajatellut, että parisuhteesta saisi virtaa erilaisiin tekemisiin.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kuvittelet että mikään ihmissuhde sinua korjaa?
No itse asiassa...mun ja miehen suhde on "korjannut" mua tosi paljon, koska hän on hyväksynyt mut sellaisena kuin olen ja pysynyt rinnalla ja osoittanut rakkautensa toistuvasti. Lapsuuden ja nuoruuden hylkäys- ja kiusaamiskokemusten jälkeen se on todella auttanut minua eheytymään.
Mutta tämä on ihan erilainen tilanne toki kuin se mitä ap suunnittelee. Miksi ap et voi yrittää esim nettitreffien kautta tavata näitä oikeasti haluamiasi naisia?
Itse näen asian niin ettei kyse todellakaan ole siitä että meillä on parisuhde vaan siitä että löysin ihmisen joka on valmis ja haluaa tukea ja auttaa minua, aivan kuten minä häntä.
Ei siihen kuka tahansa pysty. Ja tietysti ehkä merkittävin tekijä on se että rakastamme toisiamme.
Miksi tällä palstalla on niin kummallinen käsitys mielenterveysongelmista? Että samantien on jotenkin epäkelpo ja taakka muille? Kai tiedätte että niitä on hyvin eri asteista ja vielä enemmän erilaisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kuvittelet että mikään ihmissuhde sinua korjaa?
No itse asiassa...mun ja miehen suhde on "korjannut" mua tosi paljon, koska hän on hyväksynyt mut sellaisena kuin olen ja pysynyt rinnalla ja osoittanut rakkautensa toistuvasti. Lapsuuden ja nuoruuden hylkäys- ja kiusaamiskokemusten jälkeen se on todella auttanut minua eheytymään.
Mutta tämä on ihan erilainen tilanne toki kuin se mitä ap suunnittelee. Miksi ap et voi yrittää esim nettitreffien kautta tavata näitä oikeasti haluamiasi naisia?Itse näen asian niin ettei kyse todellakaan ole siitä että meillä on parisuhde vaan siitä että löysin ihmisen joka on valmis ja haluaa tukea ja auttaa minua, aivan kuten minä häntä.
Ei siihen kuka tahansa pysty. Ja tietysti ehkä merkittävin tekijä on se että rakastamme toisiamme.
Niin mekin rakastuimme ensin ja halusimme olla yhdessä, ja nyt 17v myöhemmin ymmärrän miten paljon suhteemme on eheyttänyt minua. Tietenkin aivan eri asia kuin se, että joku miettii "ottavansa" jonkun naisen pelkästään korjaamaan itseään.
Kiinnostavia vastauksia, kiitos niistä. En minä niin paha ihminen ole mitä tuosta tekstistä tulee ilmi. Luin sen itse ja ilmaisin asia kyllä aika huonosti. Lähden nyt salille ja tulen sitten lukemaan lisää.
-ap