Lue keskustelun säännöt.
Miten oppia hyväksymään raskauden tuhoamat rinnat
15.05.2017 |
Ennen raskautta rinnat olivat koko b ja nyt koko e. Kasvoivat räjähdysmäisesti 3 kokoa jonka seurauksena ovat aivan täynnä raskausarpia ja lisäksi roikkuvat. Nännipihat myös tolkuttoman isot aikaisempaan verrattuna.
Tavallaan ajattelen että rinnat ovat täyttäneet tehtävänsä ja ruokkineet vauvan. Toisaalta en voi olla surematta muuttunutta ulkomuotoa. En haluaisi olla näin pinnallinen. Tiedän että jos kantaisin rinnat itsevarmasti tilanne ei olisi niin paha.
Miten muut palstalaiset ovat oppineet hyväksymään tilanteen?
Miehet miten pahasti muuttuneet rinnat vaikuttavat mielestäsi naisen ulkonäköön?
Kommentit (47)
Minä löysin tyhjät nahkapussit navan vierestä ja mahanahka roikkui niin ettei värkki näkynyt seisoessa.. kävin korjauttamassa molemmat. Mitä sitä turhaan kärvistelemään? Ei ne riipputissit ja orjantappurakruunu minusta parempaa äitiä tee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomaa ettei ihmisillä ole oikeita ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Huomaa ettei ihmisillä ole oikeita ongelmia.
Kaikki on suhteellista ei voi sanoa etteikö ulkonäkö voisi olla oikea ongelma. Mikäli lähdetään vertailemaan ongelmia jollakin menee jossakin aina huonommin.
Eikö silikonien ottajia häiritse se tieto, että rinnat ovat ns. huijausta? Esim. jos joku kehuu rintoja kauniiksi, tietää itse ettei tavallaan "ansaitse" kehuja. Vähän kuin lunttaisi tentissä tms. ja saisi sen avulla hyvän arvosanan. En osaisi iloita siitä, kun tietäisin että kysessä on huijaus. Tämän lisäksi tuntuisi omituiselta kantaa loppuelämä jotain keinotekoista materiaalia kropassa. Pusseja rinnalla, todella omituista. Sen nyt ymmärrän vielä jotenkin jos rintoihin siirretään rasvakudosta muualta kropasta, mikä tuntuu luonnollisemmalta.
T. Pienirintainen nainen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korjauta rinnat, jos häiritsee. Nykyään ei enää tarvitse kärvistellä ulkoisen itseinhon kanssa.
En halua antaa tyttärelleni mallia jossa ulkonäköä lähdetään muokkaamaan kirurgisesti. Haluan oppia hyväksymään ja elämään asian kanssa. Muuttuva ulkonäkö on osa ihmisen elämää ja se täytyy hyväksyä.
Haluaisin siis oppia hyväksymään tilanteen ja kantamaan itseni arvokkaasti. Olen aina ollut sitä mieltä että "viat" ovat merkityksettömiä jos itsensä kantaa itsevarmasti. Yritän parhaillani työstää tätä ongelmaa.
Ap
Kannattaa kuitenkin työstää muualla kuin AV:llä. Mutta muuten hyvä asenne. Entäpä, jos panostat urheilulla ja ruokavaliolla muokattaviin asioihin vaikka PT:n kanssa. Saisit itseluottamusta ja rinnat unohtuisivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Runkkarimies kirjoitti:
Mitä mun pitäisi tehdä kun pihtari muijan takia kassit olivat niin täynnä että venyivät hervottomiksi? Runkkauksen aloituksen jälkeen kassit roikkuu polvissa ja kivekset on kuin herneet siellä.
En voi mennä edes kavereiden kanssa saunaan.
Virossa tehdään myös kivespussien korjauksia,mulla on nyt tiukat ja sileät pussit,maksoi 2000€.
Enpä ole pahemmin jäänyt miettimään asiaa, koska liivien alla ne on piilossa enkä ole porno- tai alastonmalli. Enkä liiku miesten kanssa, jotka mollaisivat luonnollisista olosuhteista tulleita muutoksia. Eli lyhyesti: ketä kiinnostaa. Tein sitä paitsi diilin itseni kanssa; jos saan terveen vauvan, en marise turhista ulkonäköön liittyvistä jutuista. Sain terveen vauvan, joten nyt on oma vuoroni täyttää diilin toinen puoli. Eikä arvoni riipu rinnoista.
Jos vaivaa noin paljon, niin viroon klinikalle tai osamaksulla suomessa. Raskausarvet saa pois laserhoidolla ja rintoja saa muokattua, mutta oikeasti - samalla hinnalla saa rempattua yhden omakotitalon tai ulkomaanreissun all exclusive- rannekkeella. Arvaa kumpaan laitoin omat rahani joita olin rintoja varten säästänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloin treenaamaan salilla 5x/vk saatuani luvan fyssarilta( erkauma sulkeutunut) Synnäriltä päästyäni aloitin välittömästi lenkkeilyn. Liikunta ei ole minulle ongelma olen harrastanut urheilua säännöllisesti jo vuosia..Raskaus kasvatti rinnat jättimittoihin ei läski. Ap
Mun tissit kasvoi c -kupista meloneiksi raskausaikana. Imetysaikana olivat ihan ok, mutta imetyksen loputtua ja painon palauduttua ennalleen, tisseistä jäi jäljelle totaalisen tyhjät, roikkuvat nahkapussit. Siis aivan lohduton näky. En halua silikonia kehooni, eikä rasvaa ole riittävästi siirrettäväksi. Ollaan sitten näin...
Asian hyväksymistä helpottaa hieman uimahallissa vierailu. Siellä näkee kaikenmuotoisia, ihania naisia. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei niihin rintoihin silikonia tarvitse pistää, ne voi myös vaan kohottaa. Kohotetut rinnat kyllä muotoutuu vuosien saatossa "normaalisti" ja 80-vuotiaana ovat ihan samanlaiset kuin muillakin, ei ne pystyyn yksinään jää sojottamaan.
Mulla on taas vatsanahka aivan arpinen ja rutussa :( Tosi ruma näky. Näkyy kuin huutomerkki muuten treenatussa kropassa. Olen joskus miettinyt leikkausta, mutta aina löytyy parempaa tekemistä rahoilla ;) Olen kuitenkin jo 40-vuotias, niin kohta ikäkin kurtistaa koko kropan :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on aina ollut pienet rinnat, kokoa B. Mutta liikunnallisena naisena en koskaan kokenut niitä liian pieniksi. Nyt kahden lapsen imetyksen jälkeen jäljellä on todella enään tyhjiin imetyt, arpiset patalappuset. Todella rumat. Mutta ne ovat hienosti tehneet tehtävänsä ja sitä maitoa riitti molemmille lapsille kylliksi. En kaipaa kehuja, mitä minä niillä teen? Enpähän enään tarvitse rinta liivejä kun kävellessä ei mikään enään hölsky :D ja kyllä oma keho on sitten ihmeellinen ja mihin kaikkeen se pystyykään. Olen ylpeä kehostani ja sen tuotoksista ja niin tulisi sinunkin olla :)
Vierailija kirjoitti:
Minulla on aina ollut pienet rinnat, kokoa B. Mutta liikunnallisena naisena en koskaan kokenut niitä liian pieniksi. Nyt kahden lapsen imetyksen jälkeen jäljellä on todella enään tyhjiin imetyt, arpiset patalappuset. Todella rumat. Mutta ne ovat hienosti tehneet tehtävänsä ja sitä maitoa riitti molemmille lapsille kylliksi. En kaipaa kehuja, mitä minä niillä teen? Enpähän enään tarvitse rinta liivejä kun kävellessä ei mikään enään hölsky :D ja kyllä oma keho on sitten ihmeellinen ja mihin kaikkeen se pystyykään. Olen ylpeä kehostani ja sen tuotoksista ja niin tulisi sinunkin olla :)
Loistava asenne! Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli ihan ok tavalliset b-kupin tissit ennen raskautta ja imetyksen jälkeen jäi tyhjät, ryppyiset läpyskät.
Nyt aikaa imetyksen loppumisesta on kulunut yli kaksi vuotta ja tissit on jotenkin itsestään parantuneet! Aika täyteläiset taas ja kaikki arvetkin melkein hävinneet.
Eli kannattaa sunkin yrittää antaa aikaa kropalle toipua. Ja jos ne tissit jää sellaisiksi, kuin nyt ovat niin kauneushan on jokatapauksessa katoavaista, siis se ulkoinen;)
Rakasta itseäsi ja yritä ajatella vähemmän tissejäsi, kuulostat oikein kivalta ihmiseltä:)
Hyi, yäk. Itse en voisi koskaan tehdä naiselle tuollaista.
t. vapaaehtoisesti lapseton mies
Mullakin on läpyskätissit ja roikkuva mahanahka, mutten juuri koskaan sitä ajattele. Varmaan jos olisi hyvät tissit ja tiukka maha, alkaisin miettiä persettä. Aina on jossain jotain vikaa olevinaan, jos silleen miettii. Mulla on aivan ihanat terveet lapset, hyvä mies ja hyvää seksiä. Kevätkin vielä!
Vierailija kirjoitti:
Minulla on aina ollut pienet rinnat, kokoa B. Mutta liikunnallisena naisena en koskaan kokenut niitä liian pieniksi. Nyt kahden lapsen imetyksen jälkeen jäljellä on todella enään tyhjiin imetyt, arpiset patalappuset. Todella rumat. Mutta ne ovat hienosti tehneet tehtävänsä ja sitä maitoa riitti molemmille lapsille kylliksi. En kaipaa kehuja, mitä minä niillä teen? Enpähän enään tarvitse rinta liivejä kun kävellessä ei mikään enään hölsky :D ja kyllä oma keho on sitten ihmeellinen ja mihin kaikkeen se pystyykään. Olen ylpeä kehostani ja sen tuotoksista ja niin tulisi sinunkin olla :)
En ymmärrä. Oletko ylpeä myös siitä, että erität hikeä, ulostetta, kyynelnestettä ja korvavaikkua?
Ei pahalla mutta en vaan tajua tuota äitiysfiilistelyä. Se, että naaraspuolinen nisäkäs on paksuna, synnyttää ja imettää, ei ole mikään erikoinen brassailun aihe vaan ihan normaalia biologiaa. Keho ei "pysty" mihinkään vaan toimii kuten toimii hormonien ohjaamana. Raskaus, synnytys, imetys eivät ole saavutuksia tai suorituksia vaan normaali juttu, josta suoriutuvat yleensä ongelmitta ihmiset, siat, koirat, antiloopit, kapybarat, rotat, vuohet, marakatit..
Mulla on samanlaiset vaikka 22v eikä lapsia. Raskausarvet onneksi haalistuu. Ollut n. 15-vuotiaasta asti. Kyllä niihin tottuu ja ihmisten ilmoilla hyvät rintaliivit
Tee se konmari-tapaan. Käärit tissit rullalle, silittelet niitä ja kuiskuttelet, miten paljon niitä arvostatkaan.
Saanko kysyä, että minne olet menossa ja kenelle?