Onko teidän puoliso suuttunut kun olette ehdottaneet avioehtoa?

Ei. En olisi yhdessä niin tyhmän ihmisen kanssa, enkä varsinkaan suunnittelisi avioliittoa.

Ei. Ei ollut itse edes ajatellut asiaa. Avioehto tehtiin avioeron varalle, toisen kuollessa ei enää ole väliä.

Vierailija kirjoitti:

Ei. Ei ollut itse edes ajatellut asiaa. Avioehto tehtiin avioeron varalle, toisen kuollessa ei enää ole väliä.

Tällaisen minäkin haluaisin. En näe siinä mitään järkeä että eron sattuessa omaisuus jaettaisiin.

Onko mahdollista loukkaantua sen vuoksi, että uskoo avioehdon ehdottajan olevan epävarma suhteesta/ ei luota siihen että suhde kestää?

t.ap

Itse pidän avioehtoa lähinnä vakuutukseen ja kirjalliseen työsopimukseen verrattavana paperina. Ne tulevat käyttöön vasta sitten, kun jotain on sattunut. Avioehdonkin voi tehdä lähes millaiseksi, ei sen tarvitse olla täysin poissulkeva.

Vierailija kirjoitti:

Onko mahdollista loukkaantua sen vuoksi, että uskoo avioehdon ehdottajan olevan epävarma suhteesta/ ei luota siihen että suhde kestää?

t.ap

On tietenkin mahdollista.

Ehdotin avioehtoa, kun vaimo halusi puolet yhteisestä omaisuudesta käteisenä. Suuttui.

Ihan asiallisesti keskusteltiin ennen naimisiinmenoa avioehdosta ja ei kumpikaan suuttunut.

Tulimme siihen tulokseen että emme tarvitse avioehtoa. Olimme köyhiä opiskelijoita ja kummallekaan ei ole tulossa suuria perintöjä. Päätimme että kaikki avioliiton aikana hankittu/saatu varallisuus on yhteistä joka jaetaan puoliksi jos tulee ero. Meillä oli jo seurusteluaikana yhteiset rahat ja kumpikaan ei ole itsekäs tai pihi tai holtiton rahankäyttäjä. Homma toimii ja kertaakaan ei ole tarvinnut rahasta riidellä.

Ei ole ainakaan vielä tullut eroa ja yhdessä on oltu nyt 26 vuotta.

En suuttunut kun mies ehdotti avioehtoa. Miehelle tulossa perintöä johon miulla ei ole osaa eikä arpaa. Ei se paperi muuta sitä että rakastetaan toisiamme ja halutaan olla loppuelämä yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Ehdotin avioehtoa, kun vaimo halusi puolet yhteisestä omaisuudesta käteisenä. Suuttui.

Miksei sinulle tullut mieleen ehdottaa avioehtoa ennen naimisiinmenoa? Ja kyllähän kummallekin puolisolle kuuluu puolet yhteisestä omaisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdotin avioehtoa, kun vaimo halusi puolet yhteisestä omaisuudesta käteisenä. Suuttui.

Miksei sinulle tullut mieleen ehdottaa avioehtoa ennen naimisiinmenoa? Ja kyllähän kummallekin puolisolle kuuluu puolet yhteisestä omaisuudesta.

No kun ei kuulu. Omaisuus on sen joka sen on hankkinut. Jos ero tai kuolema osuu kohdalle, omaisuus ositetaan ja omaisuuden omistaja saa ihan itse päättää miten sen tasingon suorittaa. Ei tarvitse antaa puolta perintömetsästä, voi antaa käteistäkin. Tai jos haluaa olla hankala, antaa jonkin vaikeasti relaisoitavan mummonmökin perähikiältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Ei ollut itse edes ajatellut asiaa. Avioehto tehtiin avioeron varalle, toisen kuollessa ei enää ole väliä.

Tällaisen minäkin haluaisin. En näe siinä mitään järkeä että eron sattuessa omaisuus jaettaisiin.

Onko mahdollista loukkaantua sen vuoksi, että uskoo avioehdon ehdottajan olevan epävarma suhteesta/ ei luota siihen että suhde kestää?

t.ap

Eihän avioerossa ole mikään pakko jakaa omaisuutta. Sulassa sovussa kumpikin ottaa omansa ja sillä siisti, ei siihen mitään avioehtoa tarvita.

Vai onko sinulla tarkoitus olla se kusipää joka saa toisen raivon partaalle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdotin avioehtoa, kun vaimo halusi puolet yhteisestä omaisuudesta käteisenä. Suuttui.

Miksei sinulle tullut mieleen ehdottaa avioehtoa ennen naimisiinmenoa? Ja kyllähän kummallekin puolisolle kuuluu puolet yhteisestä omaisuudesta.

No kun ei kuulu. Omaisuus on sen joka sen on hankkinut. Jos ero tai kuolema osuu kohdalle, omaisuus ositetaan ja omaisuuden omistaja saa ihan itse päättää miten sen tasingon suorittaa. Ei tarvitse antaa puolta perintömetsästä, voi antaa käteistäkin. Tai jos haluaa olla hankala, antaa jonkin vaikeasti relaisoitavan mummonmökin perähikiältä.

Miten tämä kutittaa sinu persettäsi? Sinullahan ei ole parisuhdetta, eikä omaisuutta.

Meillä tehtiin avioehto niin, että avio-oikeus on voimassa vain kuolemantapauksessa. Tämä kannustaa miestä pysymään yhdessä kuolemaan asti, jos aikoo olla kanssani ja nauttia tästä elintasosta.

Ei suuttunut kun ehdotin ennen avioitumista sen tekemistä. Emme tehneet vaikka puoliso on minua varakkaampi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Ei ollut itse edes ajatellut asiaa. Avioehto tehtiin avioeron varalle, toisen kuollessa ei enää ole väliä.

Tällaisen minäkin haluaisin. En näe siinä mitään järkeä että eron sattuessa omaisuus jaettaisiin.

Onko mahdollista loukkaantua sen vuoksi, että uskoo avioehdon ehdottajan olevan epävarma suhteesta/ ei luota siihen että suhde kestää?

t.ap

No totta hitossa. Jos toinen alkaa kesken avioliiton ehdottelemaan avioehtoa, niin selvästihän jotain on muuttunut kun toinen alkaa varmistella selustaansa eron varalta. Jos kokee tarvetta avioehtoon, niin silloin se otetaan puheeksi jo seurusteluvaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdotin avioehtoa, kun vaimo halusi puolet yhteisestä omaisuudesta käteisenä. Suuttui.

Miksei sinulle tullut mieleen ehdottaa avioehtoa ennen naimisiinmenoa? Ja kyllähän kummallekin puolisolle kuuluu puolet yhteisestä omaisuudesta.

No kun ei kuulu. Omaisuus on sen joka sen on hankkinut. Jos ero tai kuolema osuu kohdalle, omaisuus ositetaan ja omaisuuden omistaja saa ihan itse päättää miten sen tasingon suorittaa. Ei tarvitse antaa puolta perintömetsästä, voi antaa käteistäkin. Tai jos haluaa olla hankala, antaa jonkin vaikeasti relaisoitavan mummonmökin perähikiältä.

Nyt olikin kyse yhteisestä omaisuudesta..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdotin avioehtoa, kun vaimo halusi puolet yhteisestä omaisuudesta käteisenä. Suuttui.

Miksei sinulle tullut mieleen ehdottaa avioehtoa ennen naimisiinmenoa? Ja kyllähän kummallekin puolisolle kuuluu puolet yhteisestä omaisuudesta.

No kun ei kuulu. Omaisuus on sen joka sen on hankkinut. Jos ero tai kuolema osuu kohdalle, omaisuus ositetaan ja omaisuuden omistaja saa ihan itse päättää miten sen tasingon suorittaa. Ei tarvitse antaa puolta perintömetsästä, voi antaa käteistäkin. Tai jos haluaa olla hankala, antaa jonkin vaikeasti relaisoitavan mummonmökin perähikiältä.

Miten tämä kutittaa sinu persettäsi? Sinullahan ei ole parisuhdetta, eikä omaisuutta.

Väärin. Mulla on molemmat. Ei tosin ole avioehtoa kun valitsimme avoliiton ja omaisuuden pitämisen erillään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdotin avioehtoa, kun vaimo halusi puolet yhteisestä omaisuudesta käteisenä. Suuttui.

Miksei sinulle tullut mieleen ehdottaa avioehtoa ennen naimisiinmenoa? Ja kyllähän kummallekin puolisolle kuuluu puolet yhteisestä omaisuudesta.

No kun ei kuulu. Omaisuus on sen joka sen on hankkinut. Jos ero tai kuolema osuu kohdalle, omaisuus ositetaan ja omaisuuden omistaja saa ihan itse päättää miten sen tasingon suorittaa. Ei tarvitse antaa puolta perintömetsästä, voi antaa käteistäkin. Tai jos haluaa olla hankala, antaa jonkin vaikeasti relaisoitavan mummonmökin perähikiältä.

Sinun nyt ainakaan ei kannata mennä naimisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei. Ei ollut itse edes ajatellut asiaa. Avioehto tehtiin avioeron varalle, toisen kuollessa ei enää ole väliä.

Tällaisen minäkin haluaisin. En näe siinä mitään järkeä että eron sattuessa omaisuus jaettaisiin.

Onko mahdollista loukkaantua sen vuoksi, että uskoo avioehdon ehdottajan olevan epävarma suhteesta/ ei luota siihen että suhde kestää?

t.ap

Eihän avioerossa ole mikään pakko jakaa omaisuutta. Sulassa sovussa kumpikin ottaa omansa ja sillä siisti, ei siihen mitään avioehtoa tarvita.

Vai onko sinulla tarkoitus olla se kusipää joka saa toisen raivon partaalle?

Ei missään nimessä, mä olen jo kertaalleen eronnut, tosin avoliitosta ja se oli ihan kamalaa. Haluan minimoida kaiken pa*kan jos ero vielä joskus sattuu omalle kohdalleni. Emme ole vielä naimisissa.

t.ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdotin avioehtoa, kun vaimo halusi puolet yhteisestä omaisuudesta käteisenä. Suuttui.

Miksei sinulle tullut mieleen ehdottaa avioehtoa ennen naimisiinmenoa? Ja kyllähän kummallekin puolisolle kuuluu puolet yhteisestä omaisuudesta.

No kun ei kuulu. Omaisuus on sen joka sen on hankkinut. Jos ero tai kuolema osuu kohdalle, omaisuus ositetaan ja omaisuuden omistaja saa ihan itse päättää miten sen tasingon suorittaa. Ei tarvitse antaa puolta perintömetsästä, voi antaa käteistäkin. Tai jos haluaa olla hankala, antaa jonkin vaikeasti relaisoitavan mummonmökin perähikiältä.

Nyt olikin kyse yhteisestä omaisuudesta..

Sitten myydään perähikiän mökki ja jaetaan rahat. Ts. kumpikaan ei voi mökkiä lunastaa jos siitä ei yhdessä päästä sopuun.