Miten joku voi syödä kokonaisen kääretortun?
Kommentit (26)
miksi ei voisi? mä tein pari tuntia sitten 12 kananmunasta omeletin, vetäsin pari kuppia kahvia ja äsken kävin päristelemässä helvetinmoiset paskat tuolla vessassa. suoli toimii.
Voisin kyllä syödä mutta tulisi syntinen olo.
En pystyisi. Pari-kolme palaa menisi, mutta sitten täytyisi pitää taukoa.
Kaipa se päivän aikana voisi mennä kokonaan jos en söisi muuta.
En tajua sitäkään miten joku voi vetää kokonaisen sipsipussin. Ja vielä dippi päälle! Tai kokonaisen suklaalevyn, ja niin edelleen. Tällä palstalla kyllä törmää sellaisiin juttuihin, että alan ymmärtää miten ihmisistä tulee 150-kiloisia.
Varmaankin pala kerrallaan. Kiinnitin siihen otsikkoon huomioni ja mietin, etä tortunsyöjän pitäisi kehittää jokin toinen tapa sietää omia tunteitaan kuin ahmiminen. Sehän syömishäiriöiden ja paino-ongelmien takana genetiikan ohella on: tunne-elämän häiriö. Sullotaan kiukku/ahdistus/häpeä tms. ruuan kanssa kurkusta alas.
Ihmiset: tunteet ovat pelkkää välittäjäainemyrskyä aivoissa. Niihin ei kuole ja ne menevät ohi kun antaa niiden mennä. Vähän kuin pierut, tuuli vie. Ette te jää omaan pierupilveenne hekumoimaan, miksi jäisitte vellomaan ikävissä tunteissa.
Näin helppoa se on, ja minun piti käydä terapia läpi tajutakseni tämän.
Syön töissä kilon ruokaa joka tauolla eli noin 3 kiloa ruokaa päivässä. Silti paino laskee pikkuhiljaa.
Suorastaan typerä kysymys. Ihmiset ovat erilaisia. Monelle ei ole mikään ponnistus syödä yhtä kääretorttua tai yhtä suklaalevyä tai yhtä perhepitsaa.
Ei mitään ongelmaa syödä kokonaista kääretorttua, suklaalevyä tai vaikka paria litraa jäätelöä. Harvemmin kuitenkaan syön, koska ei ole kovin terveellistä apetta.
Kyllä sellaisen tavallisen kaupan vadelmakääretortun pystyy yksistään syömään vaikka muutaman tunnin aikana, ei se mikään ihme ole. Tai suklaalevyn, tai litran jätskipaketin. Tuleehan siitä huono olo ja morkkis, ja tunne, et pitäis lähtee kahden tunnin hikilenkille siitä hyvästä, mutta nyt taisi olla kyse siitä, että saako sellaisen uppoamaan napaansa vai ei.
Ahmiminen ei ole vaikeaa. Se karmea olo, mikä sen jälkeen tulee, on se syy, miksi sitä ei kannata harrastaa. Kilot alkaa kertyä vasta, jos mättämisestä tulee tapa.
Helposti menee vaikka vartissa, etenkin jos ei ole täyttänyt mahaansa jollain muulla ensin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sellaisen tavallisen kaupan vadelmakääretortun pystyy yksistään syömään vaikka muutaman tunnin aikana, ei se mikään ihme ole. Tai suklaalevyn, tai litran jätskipaketin. Tuleehan siitä huono olo ja morkkis, ja tunne, et pitäis lähtee kahden tunnin hikilenkille siitä hyvästä, mutta nyt taisi olla kyse siitä, että saako sellaisen uppoamaan napaansa vai ei.
Ahmiminen ei ole vaikeaa. Se karmea olo, mikä sen jälkeen tulee, on se syy, miksi sitä ei kannata harrastaa. Kilot alkaa kertyä vasta, jos mättämisestä tulee tapa.
En ole ap, mutta en ymmärrä nimenomaan sitä, miten tuollaisen määrän saa alas. Eikö ala oksettaa tai tule vatsa niin kipeäksi, ettei pysty enää jatkamaan?
Minulle ei ole koskaan tullut huonoa oloa siitä, että olen joskus satunnaisesti syönyt jotain makeaa oikein urakalla. Kun olen syönyt kokonaisen kääretortun, suklaalevyn tai suklaakeksipaketillisen, olo on ollut mitä mainioin. Tarkoitan nyt tilannetta, jossa syöminen tapahtuu yhteen menoon, siinä samalla kahvia juoden. Niin erilaisia me olemme. Kai tilanne on myös erilainen, jos tällainen mässäily on erityisen säännöllistä. Mutta esim. jouluna tai muuten vaan juhlapäivinä tapahtunut rankka herkuttelu ei aiheuta minulle minkäänlaista huonoa oloa eikä varsinkaan morkkista.
Sipsejä en olekaan tänä vuonna vielä maistanut, täytynee juhannuksena korjata tilanne ja syödä pussillinen (pusseja on monenlaisia).
Joo, jos ei ole kauhean imelä (vähän vaikka kirpeämpiä vattuja täytteessä) niin ei tule ällötys niin nopeaan. Joku suklaa-toffee onkin sitten vaikeampi. Söin tällä viikolla suklaalevyn päivässä, ensi kertaa elämässäni, eikä fyysisesti ällöttänyt jälkikäteen (googlasin kyllä tietoja diabeteksesta). "Kurvikkaat" naisethan vetävät kevyesti naamansa moninkertaisia määriä plus suolaiset ja limujuomat päälle.
Suosittelen nuoren katraan valkokastiketta ja kädenlämpöistä kaalimehua palan painikkeeksi.
Vierailija kirjoitti:
En tajua sitäkään miten joku voi vetää kokonaisen sipsipussin. Ja vielä dippi päälle! Tai kokonaisen suklaalevyn, ja niin edelleen. Tällä palstalla kyllä törmää sellaisiin juttuihin, että alan ymmärtää miten ihmisistä tulee 150-kiloisia.
Hyvin onnistuisi se suklaalevy. Siksi en ostakaan enää Fazerin lontoonraetta. Muita vielä jotenkin pystyn vastustamaan ja muillekin jää.
Minä olen ahminut 5 omar-munkkia yhdeltä istumalta. Ihan helposti menee ahmimishäiriöisellä.
Söin silloin kun sairastin bulimiaa. Söin kääretortun lisäksi keksipaketin ja suklaalevyn.
Söin kerran paketillisen pågenin sitruunamuffinsseja. Tuli tosi huono olo...