Lue keskustelun säännöt.
Keittelinpä ite itelleni äitienpäiväkahvit :(
14.05.2017 |
Istuskelen sohvalla ja kattelen takapihalle. Mies on puhelimella ja lapsi nukkuu. Ei lahjaa, ei passausta, ei korttia, ei mitään.
Kommentit (163)
Minä valvoin juuri kuusi tuntia putkeen kirkuva lapsi sylissä. Äitienpäivälahjaksi toivoisin vain muutaman tunnin unta mutta tuskinpa tulen sitäkään saamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kello on seitsemän aamulla! Ihme ettet ole mennyt herättämään lastasi ja tivaamaan missä kerhossa askarreltu kortti, anna se tänne HETI!
No eikö ole ihana kun saa olla rauhassa ja juoda kahvia? Sama se kai kuka sen on keittänyt. Anna lapsen nukkua, kyllä se sieltä herää korttinsa tuomaan.
Et sitten viitsinyt nukkua kunnolla kun tilaisuus oli
Niin minäkin keitin, muu perhe nukkuu.
Rauhallinen aamu ja kahvikuppi, ihan riittävästi lahjaa. Tai no lahjan jatko- osa on töihin meno, mies ja lapset hoitavat vierailun anoppilassa ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin keittelin minäkin. Heräsin tänä aamuna puoli kuudelta. En edes odottanut sitä, että mies ja lapset hyppisi hereille jo viideltä keittämään kahvia.
Minäkin keitin. Mies kuuluu kuorsaavan ja vauva jokeltelee sängyssään siellä vieressä. Hymyillen istun sohvalla kahvikupin kanssa ja odotan että poika herättää isänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin minäkin. Mies töissä ja lapset nukkuu. Ihana rauhallinen kahvihetki. 😊 herään aina ennen 6. En vain saa nukuttua. Lapset heräilee 9 maissa. Sanoivat eilen, että en saa herätä ennen heitä. Vaan pakkohan mun on. Jos väkisin torkun, saan päänsäryn. Mutta sängyssä lueskelen nyt ja selaan nettiä.
Mä sain herätä lasten kanssa klo 6, mies nukkuu krapulaansa pois. Lapset 2 ja 4, joten sainpa minäkin keittää kahvin ihan itse.
Paha mieli. Tosin eipä tämä yllätys ole, mies keksi tikusta riitaa eilen, että sai aikaan riidan -> syy ryypätä. Aamulla huono olo -> ei tarvi tehdä aamupalaa. Miksi mä tuota katselen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse minäkin kahvini keitin. Ole onnellinen tärkeistä asioista (esim. terveydestä, jos sinulla ja läheisilläsi sitä on) ja jätä toissijaiset asiat omaan arvoonsa.
Palstalla taas niin hyvä ja epäitsekkäitä äitejä ja vaimoja hohhoijjaa. Ap:lla on surullinen mieli ja täällä mammat rivien välissä haukkuu epäkiitolliseksi.
Harmittaa ap sun puolesta, aika törppä mies. Kysäse jos viittisi sulle kahvit myöhemmin keittää. Jotkut tarvitsee kädestä pitäen ohjausta. Olet arvokas, uskalla vaatia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä sain herätä lasten kanssa klo 6, mies nukkuu krapulaansa pois. Lapset 2 ja 4, joten sainpa minäkin keittää kahvin ihan itse.
Paha mieli. Tosin eipä tämä yllätys ole, mies keksi tikusta riitaa eilen, että sai aikaan riidan -> syy ryypätä. Aamulla huono olo -> ei tarvi tehdä aamupalaa. Miksi mä tuota katselen?
No niinpä! Helpompaa olisi yksin.
Niin minäkin. Kuten muinakin aamuina. :)
Teini nukkuu. Olen sinkku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Palstalla taas niin hyvä ja epäitsekkäitä äitejä ja vaimoja hohhoijjaa. Ap:lla on surullinen mieli ja täällä mammat rivien välissä haukkuu epäkiitolliseksi.
Tää mullakin päällimmäinen ajatus tätä ketjua lukiessa. Ja aina näissä äp-ketjuissa, "ethän sinä ole miehesi äiti!!" Ei se silti olisi mieheltä iso teko antaa hieman ekstrahuomiota naiselle, joka on kuitenkin lastensa äiti, sellaisista pienistä asioista se hyvä parisuhde vahvistuu.
Ymmärrän hyvin mielipahasi ap. 😔 Toivottavasti kahvi kuitenkin maistuu hyvälle ja saat lapseltasi jonkun söpön muistamisen hänen herättyään. Teet arvokasta työtä äitinä, muista se, vaikkei miehesi osaa sitä ehkä ainakaan ulospäin näyttää. Iloista, lämmintä, rakkaudellista äitienpäivää sinulle ja muillekin huomiotta jääneille äideille. ❤
Niin minäkin. Mies ja lapset nukkuu.
14 v poika oli kyllä järjestänyt yllärin: kun tulin makkarista, oli hän roudannut huoneen ulkopuolelle monitorin, joka oli päällä. Hän oli kuvanmuokkausohjelmalla liittänyt meidän pupulle minun kasvoni. Yhdessä minulla oli pupun korvat ja toisessa pupulla minun silmälasini. Lisäksi monitorissa luki hyvää äitienpäivää.
Niin keittelin minäkin ja tein herkullisen aamupalan. En kuitenkaan valita vaan tykkään tästä 😊 Mies on tenhyt paljon töitä ja nyt sai nukkua vähän pitempään. En pidä itseäni niin erinomaisena äitinä (vaikka olenkin 😉 ), että mua pitäisi jotenkin passata.
Sain muuten äitienpäiväkukkien sijasta purkin maalia - omasta toiveestani.
Ymmärrän hyvin ap sinua! Mielestäni ei ole paljoa odotettu, että yhtenä päivänä vuodessa vähän muistettaisiin ja hyvänä pidettäisiin. Tällä palstalla naisetkin tuntuvat olevan kovia toisillen, mielipahaansa ei saisi tuoda edes julki.
Äitienpäivään liittyy paljon monenlaista tunne- ja odotuslatausta. Toiset saavat ihanaa muistamista, toiset ei mitään ja osa mitätöi koko päivän itsekin. Onhan tämä vähän surullista!
Minulla on myös mies, joka ei muista eikä hemmottele. Tein itse eilenillalla itselleni kakun ja olen sitä nyt aamiaiseksi jo syönyt. Olen vaan päättänyt olla odottamatta mieheltä enää mitään ja olen sanonutkin hänelle, että sanon sitten mitä haluan ja herra on hyvä ja hankkii. Näin ollaan menty - tänä vuonna en halunnut mitään.
Olen ajatellut, että pääasia on että pidän itse itseäni ja äitiyttäni arvossa. Eihän se tietenkään poissulje sitä surua mikä tulee siitä, kun huomaa ettei se lähin perhe arvosta. Mutta tämä taitaa olla kova, kylmä Suomi, jossa jokainen pärjätkööt omillaan ja toisilta ei mitään kannata odottaa....
Halaus ap:lle ja arvostus täältä kanssasisarelta!
Mä en ymmärrä jotain hiton äitienpäiviä! Mulla on 3 lasta mutta en koe että mua tarvitsee mitenkään erikseen paapoa ja huomioida jonain tiettynä päivänä. Normaali reilu ja hyvä kohtelu vuoden jokaisena päivänä riittää mainiosti. Lapsille on tietysti tärkeää antaa se koulussa tehty kortti ja se onkin kiva saada mutta muuten en kyllä mitään hössöttämistä kaipaa. Kahvit osaan keittää itsekin ja osaa toi mieskin vaikka ei äitienpäivä sattuisi olemaankaan.
Vierailija kirjoitti:
No miks miehen pitäis lahja antaa? Eikse oo sen lapsen tehtävä.
Musta nää tällaiset kommentit on toisaalta huvittavia, toisaalta surullisia.
Miten se lapsi oppii juhlimaan äitien- tai isänpäivää, jos isä/äiti ei sitä vietä koska "et oo mun äiti/isä"?
Lisäksi, kai sitä rakkaalle ihmiselle haluaa hyvän mielen, jos tämä on äiti tai isä, ja on hänen juhlapäivänsä?
Tekisi mieli vetää lättyyn jokaista, joka keksii heittää tuon "nerokkaan" "en oo sun äiti/isä"-lohkaisun.
No miks miehen pitäis lahja antaa? Eikse oo sen lapsen tehtävä.