Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen pettynyt kuopuksemme kummiin
13.05.2017 |
Kyseessä meidän molempien lapsuudenystävä.
Pojalla on ikää nyt 1-vuotta, eikä kummi ole oikein mitenkään tekemisssä lapsen kanssa. Ei uskalla edes ottaa syliin. Merkkipäivinä lahjat ja muistamiset hoitaa kummin avovaimo, jos poikaa pitää vahtia, tämä avovaimo hoitaa.
Lapsi vierastaa kummiaan, alkaa hirveä huuto jos tämä edes on samassa huoneessa.
Lahjat ovat yleensä halpoja ja ihan muuta kuin ollaan pyydetty. Tuodaan hiekkaleluja vaikka on erikseen toivottu, että ei niitä koska hukutaan niihin jo ennestään. Tuodaan vanhemmille lapsille suunnattuja leluja. En tiedä antaako kummin avovaimo miehensä valita itse mitä hankkii lahjaksi, vai miksi tulee joka kerta entistä aivottomammat lahjat.
Kommentit (15)
Oletpa säälittävä! Kai sinä tiedät, mikä on kummin tehtävä? Tiedäthän? Se EI ole lahjojen osto, lastenvahtina oleminen jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin? Mietipä lapsia joita ei kasteta, heillä ei ole virallisia kummeja joilta vanhemmat voisivat vaatia kaikkea mahdollista. Ja silti perheet pärjäävät ja lapset kasvavat.
Montakos merkkipäivää tässä nyt on vuoden ikään ehtineellä jo ehtinyt olla?
Kukas sen kummin valitsi?
Olisitte ottaneet ennemmin sen avovaimon tai edes molemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Montakos merkkipäivää tässä nyt on vuoden ikään ehtineellä jo ehtinyt olla?
Varmaan nimipäivä, toisen nimen päivä, kolmannen jne... Joulu, syntymäpäivä, kastepäivä, kyläilypäiviä..
Tän täytyy olla provo. Kummi sitä ja kummi tätä ja pieleen menee ja lapsikin vierastaa. Ihan hyvin tuo lapsesi kummi avovaimoineen on kummin tehtävänsä hoitanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kummi en lahja-automaatti, mutta silti mietin, että mitähän minun on soveliasta antaa lahjaksi nuorimmalle kummilapselleni, joka sattumoisin juuri täyttää vuoden. Uskoisin lapseni olevan itse iloinen saamastaan lahjasta, mutta kun vaikuttaa toisinaan sille, että lahjan kuuluisi olla enemmän mieleen lapsen vanhemmille (tai ainakin toiselle heistä).
tämä on just niitä, 'minun lapseni ja minä olemme maailman napoja' -tyyppejä. Ihan hirveää kiittämättömyyttä ja typeryyttä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oho JO 1-v ja nyt jo pettynyt LAHJOIHIN
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Montakos merkkipäivää tässä nyt on vuoden ikään ehtineellä jo ehtinyt olla?
Varmaan nimipäivä, toisen nimen päivä, kolmannen jne... Joulu, syntymäpäivä, kastepäivä, kyläilypäiviä..
eka hammas, oppi istumaan, oppi ryömimään, oppi seisomaan... johan nyt kummin nyt lahjoja tarvii tuoda
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis te PYYDÄTTE lahjan ja sitten petytte, kun tulee jotain muuta. Ettäs kehtaatkin, aikuinen ihminen.,
Johtuiskohan siitä, että vain ilmoititte, että 'sinä olet sitten kummi' - suurena 'kunniana' tietenkin. Ei olis voinut vähempää kiinnostaa, mutta sukulaisena ja muutenkin toiselle teistä aikuisita lähimmäisenä, ei vaan ollut pokkaa kieltäytyä. Se kakara ei kiinnosta pätkääkään. Sori vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraavalla kerralla kannattaa kysyä haluatko lapseni kunnialapsenvahdiksi, erikoislahjojen ostajaksi ja pidäthän lastani spesiaalina timanntina, jota jaksat ihastella alati.
Tulet huomaamaan ettei moni halua.
Alue: Aihe vapaa
Lopetin lukemisen kohtaan "lahjat on yleensä halpoja".