tohtori-opinnot
Olen filosofian maisteri/aineenope ja nyt työttömänä. Tohtori-opinnot kiinnostaisivat ja näihin minua on jopa kosiskeltu. Gradu arvosana vanha Magna ja suosittelijoitakin löytyisi. Mietityttää vain työllistyminen opintojen jälkeen ,varsinkin humanistina. Ikääkin alkaa olla 35+, joten päätös pitäisi tehdä nyt piakkoin. Tiedän yliopiston rahoitusvaikeudet ja kamppailun apurahoista mutta toisaalta tutkimuskohde olisi mielenkiintoinen ja vähän tutkittukin-voisin näin mahdollisesti helpostikin saada rahoitusta. Myös työ tutkijana noin niin kuin pääsääntöisesti kiinnostaisi, mutta toisaalta taasen epävarmuus on myös kalvavaa.Yksi ongelma on vielä, että yliopisto , jossa tohtori-opinnot tekisin on eri kuin yliopisto jossa opiskelin maisteriksi. Mitä ajatuksia herättää tilanteeni? Ja asiallisia vastauksia kiitos.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen ura on kilpailtu pelikenttä. Sinä olet nytkin työtön, eli kuulut huonoimpaan kymmeneen prosenttiin työhaluisesta väestöstä. Millä lihaksilla aiot pärjätä?
Lisäksi kirjoitustaitosi on heikko, ymmärrys akateemisesta maailmasta mitätön, gradun arvosanakin valitettavan matala, omatoimisuus huonolla tasolla, eikä asioiden looginen jäsentely välity viestistäsi.
Saat kyllä jatko-opintopaikan, mutta lopputulemana on luultavasti heikko väikkäri ja uran loppuminen. En halua olla pessimisti, mutta suosittelen etsimään mukavan perusduunin, jolla turvaat kohtuullisen elintason. Luet sitten vapaa-aikanasi.
Jep, edes opintojen nimen voisi kirjoittaa oikein. Olisiko provo.
Ikävä kyllä voi olla tottakin. Nykypäivänä ei moni osaa edes omaa ammattinimikettään oikein kirjoittaa. On perhepäivä hoitajaa, kahvila myyjää, projekti päällikköä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen ura on kilpailtu pelikenttä. Sinä olet nytkin työtön, eli kuulut huonoimpaan kymmeneen prosenttiin työhaluisesta väestöstä. Millä lihaksilla aiot pärjätä?
Lisäksi kirjoitustaitosi on heikko, ymmärrys akateemisesta maailmasta mitätön, gradun arvosanakin valitettavan matala, omatoimisuus huonolla tasolla, eikä asioiden looginen jäsentely välity viestistäsi.
Saat kyllä jatko-opintopaikan, mutta lopputulemana on luultavasti heikko väikkäri ja uran loppuminen. En halua olla pessimisti, mutta suosittelen etsimään mukavan perusduunin, jolla turvaat kohtuullisen elintason. Luet sitten vapaa-aikanasi.
Miten vanha magna on "valitettavan matala" arvosana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen ura on kilpailtu pelikenttä. Sinä olet nytkin työtön, eli kuulut huonoimpaan kymmeneen prosenttiin työhaluisesta väestöstä. Millä lihaksilla aiot pärjätä?
Lisäksi kirjoitustaitosi on heikko, ymmärrys akateemisesta maailmasta mitätön, gradun arvosanakin valitettavan matala, omatoimisuus huonolla tasolla, eikä asioiden looginen jäsentely välity viestistäsi.
Saat kyllä jatko-opintopaikan, mutta lopputulemana on luultavasti heikko väikkäri ja uran loppuminen. En halua olla pessimisti, mutta suosittelen etsimään mukavan perusduunin, jolla turvaat kohtuullisen elintason. Luet sitten vapaa-aikanasi.
Miten vanha magna on "valitettavan matala" arvosana?
Kun muuten lähtökohdat ovat tuolla tasolla, niin huippugradu olisi luonut uskoa mahdollisuuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko sittenkin miettiä ihan jotakin muuta koulutusta tuohon rinnalle. Tohtorinhattu ei taida olla meriitti juuri missään. Jos nyt sulkeudut tutkijankammioon kymmeneksi vuodeksi, työllistyminen voi olla huonoa.
Aineenopettajista puheenollen satuin katsomaan jotakin ohjelmaa, jossa oli suomalaisia englannin kielen opettajia. Hämmästyin, miten vaatimattomalta heidän kielitaitonsa kuullosti verrattuna siihen, mitä se on privaattipuolella vähänkin vaativammissa tehtävissä.
Miten tuo jälkimmäinen kappale liittyy ketjuun? Ei taida sinunkaan lamppusi kovin kirkkaana loistaa.
Kyllä loistaa, kuin majakka, vaikka sen itse sanonkin. Tiedän, että olen älykäs, pärjään omassa työssäni kenelle tahansa, ja minulla on poikkeuksellinen sosiaalinen äly. Olen hyväntuulinen ja mukava, tulen toimeen ihmisten kanssa vaikeissakin tilanteissa. Pohjalla luonnollisesti vankka akateeminen koulutus ja pitkä, monipuolinen työkokemus. Pidän hyvää huolta itsestäni ja kunnostani, ja olen suosittu niin oman kuin vastakkaisen sukupuolen keskuudessa. Tällainen minä olen, vaikka sen itse sanonkin.
Miksi sitten et osaa kirjoittaa äidinkieltäsi ja poukkoilet ajattelussasi mihin sattuu? Turhaan täällä ylistät itseäsi, kun ainoa evidenssi - kirjoituksesi - puhuvat aivan toista kieltä.
No kylläpäs tämä nyt tuntuu ärsyttävän, mutta ei se minua häiritse.
Alkuperäiselle kyselijälle antaisin vinkiksi miettiä, miten haluaisit että asiasi olisivat väitöskirjan jälkeen ja onko todennäköistä, että ne olisivat haluamallasi mallilla.
Oman, tosin ei mitenkään kovin laajan, kokemukseni perusteella lähes kaikki aikuisiällä tehdyt väitöskirjat ovat aikamoista roskaa. Lahjakkaimmat opiskelijat väittelevät siinä kolmenkympin tuntumassa. Eläkepäivien ratoksi tehdyt väitöskirjat ovat lähinnä säälittäviä, mutta nykyisin menee läpi ilmeisesti mikä vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko sittenkin miettiä ihan jotakin muuta koulutusta tuohon rinnalle. Tohtorinhattu ei taida olla meriitti juuri missään. Jos nyt sulkeudut tutkijankammioon kymmeneksi vuodeksi, työllistyminen voi olla huonoa.
Aineenopettajista puheenollen satuin katsomaan jotakin ohjelmaa, jossa oli suomalaisia englannin kielen opettajia. Hämmästyin, miten vaatimattomalta heidän kielitaitonsa kuullosti verrattuna siihen, mitä se on privaattipuolella vähänkin vaativammissa tehtävissä.
Miten tuo jälkimmäinen kappale liittyy ketjuun? Ei taida sinunkaan lamppusi kovin kirkkaana loistaa.
Kyllä loistaa, kuin majakka, vaikka sen itse sanonkin. Tiedän, että olen älykäs, pärjään omassa työssäni kenelle tahansa, ja minulla on poikkeuksellinen sosiaalinen äly. Olen hyväntuulinen ja mukava, tulen toimeen ihmisten kanssa vaikeissakin tilanteissa. Pohjalla luonnollisesti vankka akateeminen koulutus ja pitkä, monipuolinen työkokemus. Pidän hyvää huolta itsestäni ja kunnostani, ja olen suosittu niin oman kuin vastakkaisen sukupuolen keskuudessa. Tällainen minä olen, vaikka sen itse sanonkin.
Salli mun nauraa! Tosta sun tekstistä ei tule juuri muuta mieleen, kuin se eräs, kirjaimella N alkava sana...
Ilman muuta saat nauraa, ei se minua mitenkään häiritse. Eikä minua häiritse yhtään sekään, jos joku ei usko kuvaukseeni. En vain itse näe siinä mitään kummallista. Jos pidät lahjakasta, mukavaa henkilöä narsistina, se on sinun asiasi. Minulla on lisäksi se onni, että saan työskennellä vastaavien, joskin erilaisten ihmisten kanssa joka päivä.
Mene nyt jo pois trollaamasta. Minäkin haluaisin ajatuksia ap:n kysymykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko sittenkin miettiä ihan jotakin muuta koulutusta tuohon rinnalle. Tohtorinhattu ei taida olla meriitti juuri missään. Jos nyt sulkeudut tutkijankammioon kymmeneksi vuodeksi, työllistyminen voi olla huonoa.
Aineenopettajista puheenollen satuin katsomaan jotakin ohjelmaa, jossa oli suomalaisia englannin kielen opettajia. Hämmästyin, miten vaatimattomalta heidän kielitaitonsa kuullosti verrattuna siihen, mitä se on privaattipuolella vähänkin vaativammissa tehtävissä.
Miten tuo jälkimmäinen kappale liittyy ketjuun? Ei taida sinunkaan lamppusi kovin kirkkaana loistaa.
Kyllä loistaa, kuin majakka, vaikka sen itse sanonkin. Tiedän, että olen älykäs, pärjään omassa työssäni kenelle tahansa, ja minulla on poikkeuksellinen sosiaalinen äly. Olen hyväntuulinen ja mukava, tulen toimeen ihmisten kanssa vaikeissakin tilanteissa. Pohjalla luonnollisesti vankka akateeminen koulutus ja pitkä, monipuolinen työkokemus. Pidän hyvää huolta itsestäni ja kunnostani, ja olen suosittu niin oman kuin vastakkaisen sukupuolen keskuudessa. Tällainen minä olen, vaikka sen itse sanonkin.
Salli mun nauraa! Tosta sun tekstistä ei tule juuri muuta mieleen, kuin se eräs, kirjaimella N alkava sana...
Ilman muuta saat nauraa, ei se minua mitenkään häiritse. Eikä minua häiritse yhtään sekään, jos joku ei usko kuvaukseeni. En vain itse näe siinä mitään kummallista. Jos pidät lahjakasta, mukavaa henkilöä narsistina, se on sinun asiasi. Minulla on lisäksi se onni, että saan työskennellä vastaavien, joskin erilaisten ihmisten kanssa joka päivä.
Mene nyt jo pois trollaamasta. Minäkin haluaisin ajatuksia ap:n kysymykseen.
Annoin tuossa edellä niin hyvän ohjeen kuin pystyn: mieti, mitä haluat väitöskirjallasi saavuttaa. Mieti myös, miten todennäköistä on, että saavuttaisit haluamasi. Onko todennäköistä, että sinulle urkenee vankka, kuukausipalkkainen työ vai onko todennäköisempää, että syrjäydyt työelämästä kokonaan kun palaat tutkijankammiosta ihmisten ilmoille. Väitöskirja ei ole erityinen meriitti yleisillä työmarkkinoilla,monesti päinvastoin.
Ja jälleen, jos joku pitää tätä trollaamisena, niin siitä vaan. Kokemusta on kuitenkin lukemattomista tutkimusten ohjausryhmistä, tutkimussuunnitelmista ym.
älä helvetissä lähde yhdeksi rahan perässä juoksevaksi "tieteelliseksi" narriksi. Aivan tarpeeksi on täyttä epätieteellistä paskaa suoltavia humanistisia "tieteilijöitä" yliopistot täynnä, kaikkialla länsimaissa.
Kevyet tieteet,eli täysi epätiede, eli humanistinen puoli pitää ajaa hevon helvettiin kaikkialta yliopistoista. Näistä elantonsa saavat ovat valmiita suoltamaan 24/7 mitä tahansa valheita ja ideologista propagandaa kunhan ei tarvitse olla työtön.
Mikä on "vanha magna" yliopistossa? Yo-kirjoituksissa arvosana eximia tuli mukaan vuonna 1996, mutta eximia on ollut gradun arvosanana iät ajat. Oli ainakin jo 1980-luvulla. Siksi pidän tätä aloitusta trollina.
Näkee kyllä "kovien tieteiden" edustajan sivistyksen ja logiikan tason tuosta edellisestä viestistä.
Täällä puhutaan työuralta syrjäytymisestä väitöskirjan jälkeen. Voihan jatkaa myös post dociin. Siinä vaiheessa kilpailu tosin kovenee entisestään.
"Gradu arvosana vanha Magna"
Hyväksytyt gradut on arvosteltu jo hyvin pitkään seitsenportaisella asteikolla, jossa mcl:n ja l:n välissä on ecl (ja cl:n alapuolella nsla). Tämä skaala oli käytössä jo ennen kenenkään palstalaisen syntymää.
Vanhasta magnasta puhuminen kertonee ettei ap:lla ole kokemusta yliopistomaailmasta, vaan vain yo-tutkinnosta. Saman kertoo kyllä muukin.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on "vanha magna" yliopistossa? Yo-kirjoituksissa arvosana eximia tuli mukaan vuonna 1996, mutta eximia on ollut gradun arvosanana iät ajat. Oli ainakin jo 1980-luvulla. Siksi pidän tätä aloitusta trollina.
Sun arvosana on: maximia idiotismus
Mikä ihmeen vanha magna kirjoitti:
"Gradu arvosana vanha Magna"
Hyväksytyt gradut on arvosteltu jo hyvin pitkään seitsenportaisella asteikolla, jossa mcl:n ja l:n välissä on ecl (ja cl:n alapuolella nsla). Tämä skaala oli käytössä jo ennen kenenkään palstalaisen syntymää.
Vanhasta magnasta puhuminen kertonee ettei ap:lla ole kokemusta yliopistomaailmasta, vaan vain yo-tutkinnosta. Saman kertoo kyllä muukin.
Tällee vinkkinä, nykyään meillä gradujen arviointi on asteikolla 1-5.
Mensan jäsen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on "vanha magna" yliopistossa? Yo-kirjoituksissa arvosana eximia tuli mukaan vuonna 1996, mutta eximia on ollut gradun arvosanana iät ajat. Oli ainakin jo 1980-luvulla. Siksi pidän tätä aloitusta trollina.
Sun arvosana on: maximia idiotismus
Juu, sulla ei ole mitään käsitystä gradun arvosanoista.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen vanha magna kirjoitti:
"Gradu arvosana vanha Magna"
Hyväksytyt gradut on arvosteltu jo hyvin pitkään seitsenportaisella asteikolla, jossa mcl:n ja l:n välissä on ecl (ja cl:n alapuolella nsla). Tämä skaala oli käytössä jo ennen kenenkään palstalaisen syntymää.
Vanhasta magnasta puhuminen kertonee ettei ap:lla ole kokemusta yliopistomaailmasta, vaan vain yo-tutkinnosta. Saman kertoo kyllä muukin.
Tällee vinkkinä, nykyään meillä gradujen arviointi on asteikolla 1-5.
Kiitos vinkistä, mutta ap ei saanut numeroa gradustaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä opiskelin ensin dippainssiksi ja sitten aineenopettajaksi ja jos tämänkään kevään arvonnoissa ei duunia tule, ajattelin jatko-opintoja. Mun mielestä parempi tehdä jotain järkevää kuin olla toimettomana
DI ja aineenopettajan pätevyys, etkä millään löydä mitään töitä. Mitä ihmettä?
Meillä oli töissä jouluapulaisena lääketieteen maisteri. Ihmettelin, kun hänkin sanoi, ettei vaan ole töitä tarjolla.. Todella hyvin menee Suomessa.
Kiitos kaikille kommenteille, pysyttiin melko hyvin asialinjalla. Tuli paljon uutta pohdittavaa. Tosiaankin keskeinen seikka on elämän rahoitus, jo perheen perustamisenkin näkökulmasta. En myöskään ole hirveän kilpailuhenkinen ja myöskin melko herkkä, joten olen kyllä tietoinen yliopistomaailman raadollisuudesta ja mahdollisuuksistani siellä. Sisäistä paloa kyllä olisi, joten vaikea on tehdä päätöstä. Tuntuu kuin olisi konekivääritulituksessa.
Ehkä mietit asiaa liikaa? Kertoohan sekin jo jotain, jos sua on pyydetty sinne. Entä sitten se ajatus, että voiko tilanne tosta enää huonontua? Jos olet nyt työtön, mitä pahimmillaan sen jälkeen olet?
Muilla samanikäisillä on jo sivujen pituinen julkaisuluettelo ja silti haasteita varmistaa koko ajan rahoituksen jatkuminen. Jos mies elättää ja on varaa alkaa harrastaa tieteitä niin sitten. Muuten en ottaisi riskiä tuon ikäisenä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä mietit asiaa liikaa? Kertoohan sekin jo jotain, jos sua on pyydetty sinne. Entä sitten se ajatus, että voiko tilanne tosta enää huonontua? Jos olet nyt työtön, mitä pahimmillaan sen jälkeen olet?
Mietin tosiaan liikaa, koska viestejä esim. tohtorien työttömyydesta tulee joka ovesta ja ikkunasta. Ehkä syyni vain liiallinen epävarmuus. Aihe olisi hyvä, josta väikärin voisi tehdä, ja gradu-ohjaajani pyysi miettimään kiinnostaisiko. No en sitten jäänyt suoraan, vaan yritin opettajana löytää töitä-turhaan. Ajatuksissa kuitenkin koko ajan ollut mahdollisuus vielä tutkijaksi heittäytyminen, mutta kuten moni jo kommentoinut, niin ikää alkaa jo olla ja julkaisulista todellakin mitätön/olematon. Toki olisi parempi tehdä jotain muuta kuin olla työttömänä ja odotella silloin tällöin -joskus ja jouluna-tulevia opettajan sijaisuuksia. Viran saaminen työkokemuksen puuttuessa on myös melko epätodennäköistä. Suhteita ei juuri ole tai siis ei ole , joten sekin vaikeuttaa asiaa. Että osaakin olla vaikeaa tämä elämä.
Ilman muuta saat nauraa, ei se minua mitenkään häiritse. Eikä minua häiritse yhtään sekään, jos joku ei usko kuvaukseeni. En vain itse näe siinä mitään kummallista. Jos pidät lahjakasta, mukavaa henkilöä narsistina, se on sinun asiasi. Minulla on lisäksi se onni, että saan työskennellä vastaavien, joskin erilaisten ihmisten kanssa joka päivä.