Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi vanhemmat pitävät omana ansionaan lapsensa menestymistä, mutta epäonnistuminen onkin lapsen omaa syytä?
13.05.2017 |
Useasti vanhempien kanssa puhuessa on tullut esiin kummallinen ajatuskuvio; kun on kyse jonkun erityisen hyvästä menestyksestä esim. opinnoissa tai urallaan, vanhemmat ovat polleina pätemässä kuinka sitä on tehty jotakin oikein kun meidän tytöstä/pojasta tuli noin fiksu että oli se vaan hyvä että kannustettiin ja vietiin harrastuksiin. Samoja lauseita toistellaan myös tuntemattomien lasten kohdalla, että kyllä siinä on vanhemmat onnistuneet kasvatuksessa kun lapsi aikuisena on vaikkapa alansa merkittäviä nimiä tai mitä nyt kukakin menestyksenä pitää.
Mutta kuinka ollakaan, kun jonkun lapsi on vaikkapa alkoholisoitunut tai tekee rikoksia, vanhemmat eivät yhtäkkiä olekaan missään vastuussa asiasta, vaan tämä lapsi on oma erillinen henkilö, joka itse vastaa tekemisistään eikä hänen virheistään voi vanhempia syyttää. Itsehän hän on asiansa sellaisiksi tehnyt, että on ongelmissa.
Mikä ihmeen logiikka tässä on? Jos lähdetään ajatuksesta, että vanhemmat "tekevät" lapsesta sen millainen hänestä aikuisena tulee, sehän pätee silloin sekä onnistumiseen että epäonnistumiseen. Ja vastaavasti, jos vanhemmilla ei ole mitään osuutta siihen, että lapsella on aikuisena ongelmainen elämä, perusteena että hänellä on oma tahto ja omat valinnat, eihän heillä silloin voi olla osuutta siihenkään että lapsi menestyy vaan tämäkin on lapsen oman tahdon ja valintojen ansiota.
Mistä tällainen outo kaksoisstandardi johtuu?
Kommentit (6)
Eikö se ole ihan tutkittukin, että vaikka jokainen tekeekin aikuisena omat valintansa ja on tietenkin niistä vastuussa, lapsuudessa kasvatus, vanhemmat ja ympäristö muokkaavat ihmistä. Itsetunto ja käsitys omasta itsestä, on se sitten myönteinen tai kielteinen muodostuu (varhais)lapsuudessa ja tämä paljolti ohjaa valintoja nuoruudessa ja aikuisuudessa. Että siinä missä kannustavat ja kehuvat vanhemmat kokevat olevansa lapsen myöhemmän onnistumisen takana, voisi ajatella että samalla tavalla vanhemmat ovat voineet olla myötävaikuttamassa epäonnistumiseenkin lyttäämällä ja vähättelemällä. Mitenkään tietetenkään poissulkematta sitä tosiasiaa, että jokainen menestyjä ei tule ns. hyvistä oloista ja jokainen epäonnistuja ns. huonoista, mutta kaikki eivät ole samoista palikoista rakennettuja, joten toisiin lapsuuden kokemukset vaikuttavat voimakkaammin kuin toisiin.
Kyllä lapsuudella on valtava merkitys ihmisen tulevaisuudelle. Suuntaan jos toiseenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä epäloogista kehua ja puolustelua tehdään myös tuntemattomien kohdalla, eikä vain itsen. Vanhemmat ovat ihastelemassa toisten vanhemmuutta kun kyse on menestyksestä, mutta vastakkaisessa tapauksessa toiset vanhemmat ovat helposti selittämässä, kuinka lapsen teoista on turha vanhempia syyttää koska itsehän se nuorena miehenä tekemisensä valitsee. No eihän niistä hyvistä teoistakaan silloin voi vanhempia kehua? Vaimitensenytoli?
Taitaa olla herkkä aihe kun ei keskustelua synny.
Tuotahan se on työpaikoillakin, mammat kilvan retostelevat kuinka meidän insinööripoikakin sai juuri omakotitalonsa valmiiksi ja siinä ohessa eteni johtotehtäviin ja toiset mammat ihastelevat naama viurussa, mutta kysypä samassa mammalaumassa yhdeltä mammalta, että olikos se sinun poika jota tuolla poliisit lastasivat autoon kun kännissä örvelsi kaupan pihassa niin jopa otettiinkin esille aihe, josta ei olisi saanut edes mainita. Ja tosiaan tämä "eihän se minun syyni ole mitä aikuinen poika tekee". Mutta insinööripojan talonrakennus ja uranousu kuitenkin ovat??????
Sama juttu esim. urheilussa. Kun joku suomalainen urheilija voittaa niin Suomi voittaa mutta kun häviää niin häviää henkilökohtaisesti.
Ottamatta kantaa siihen, onko lasten menestymiset ja flopit vanhempien ansiota tai syytä, niin asiassa on kuitenkin oltava looginen. Jos lähtee sille linjalle, että menestys on vanhempien ansiota, silloin myös floppaus on vanhempien syytä. Jos vanhemmuudella ja lapsuudella on merkittävä vaikutus ihmiseen hyvässä, silloin niin on myös pahassa. Ja jos taas lähdetään siitä, että jokainen on yksilö, jolla on oma järki ja oma tahto, silloin sekin toimii molempiin suuntiin ja mammoilla ei ole syytä itsekehuun sen enempää kuin itsesyytöksiinkään. Loogisuus on erinomaisen hyvä asia.
Alue: Aihe vapaa
Oman egon pönkityksestä.
Kun reputin yo-kirjoituksissa, se oli omaa laiskuuttani. Kun sitten kuitenkin menestyin elämässäni, äitini pitää sitä omana saavutuksenaan ja kehuskelee tutuilleen.