Mitä tuumaat jos miehesi kertoisi lähtevänsä viikon työmatkalle toiselle puolelle maapalloa?

"Saako siitä päivärahoja ja jotain matkatyölisää? Onko rokotukset voimassa? Mihin olet piilottanut lapsen tekemän äitienpäivälahjan?"

Mies menisi varmaan Japaniin tai Kanadaan. On noissa joskus ollut töiden/opiskeluiden vuoksi.

Tuumailisin varmaan, että mitä kannattaa pyytää tuliaisiksi. :)

(Niin, ja mitä kannattaa pyytää Portugalista? Jotain helposti hankittavaa, paikallinen herkku tms. Mies menee sinne seuraavaksi, mutta töiden ohessa ei tietenkään ole hirveästi aikaa kierrellä kaupoilla.)

Eihän se erossa oleminen kivaa ole mutta ei meillä yhteistä verenkiertoa ole. Toivottaisin hyvää reissua ja pyytäisin tuliaisia.

"Okei. Onko muista reissuista vielä tietoa?"

Mies siis tekee reissutyötä, joten normaalia arkea tuollaiset matkat.

Hyvä asia jos on töitä. Sinä ap nostaisit mekkalan vai?

Sanoisin voi raukkaa, koska nuo ei ole mitään lomareissuja. Kiinaan tai Japaniin? Järkyttävän pitkät lentomatkat, pitkät päivät asiakkaalla, hotellissa ei muuta tekemistä kuin istua baaritiskillä ja mennä nukkumaan.

Mutta toisaalta olisin hyvilläni koska töitä ja päivärahat.

Järkyttyisin. Peltotyöt on vasta saatu aloitettua, miksi ihmeessä se lähtee kaikkein kiireisimpään aikaan reissuun. Nyt on pakko tehdä töitä 17 tuntia päivässä, kuka kumma tulee viikoksi ne työt tekemään?

Jos tänään ilmoittaisi tuumaisin: "Mutta meillähän on häät viikon päästä!"

Kysyisin että milloin. Jos lähtö olisi jo viikon päästä, repisin hiuksia päästäni. Minun kolmivuorotyöni kun tuo oman haasteen näiden miehen työmatkojen aikana. Turvaverkkoakaan ei liiemmälti ole.

Jos taas vastaus olisi että kuukauden päästä, ilmoittaisin heti esimiehelleni työvuorotoiveita kyseiselle ajankohdalle ja toivoisin hartaasti, että omat työajat järjestyisivät.

Meillä näitä miehen työmatkoja on silloin tällöin enkä asiasta kyllä tykkää. Eniten rasittaa juuri se, että tulee aina kova paine siihen, miten omat työni saan järjestettyä kyseisenä aikana. Ja kyllä sekin on raskasta, että viikon ajan saa yksin hoitaa koko lasten päiväkoti- ja harrastusrallin.

Miest tuli eilen kotiin työmatkalta, minä olen tulossa Suomeen tänään. Viimeviikolla olin edellisellä työmatkalla.

Ei ole meillä mikään ongelma, normiarkea. Matkakohtellakaan ei ole merkitystä

Nykyään ois ihan sama, mutta kun esikoinen oli 1vko vanha ja mies lähti kahdeksi viikoksi Texasiin, aikana jolloin eurokännyt ei toiminu siellä, oli aika orpo olo.

Merkkaan lähtö- ja paluupäivän kalenteriin muiden joukkoon. Jos menee päällekkäin omien kanssa, niin alan järjestellä eläinten hoitojärjestelyitä jne. arkiasioita.

Jos mies olisi sellaisessa työssä, johon kuuluu matkustamista, niin en reagoisi juuri muuten kuin että kysyisi, että onko sulla tarpeeksi puhtaita vaatteita.

Itse lähden työmatkalle maanantaina, eikä tuo nyt kummia reaktioita ole aiheuttanut, tälläkään kertaa.

Mies on lähdössä ensi viikolla kahdeksi kuukaudeksi Kanadaan työmatkalle. Jos se muuttuisi viikoksi, hyppäisin kattoon riemusta :D

Toivottaisin hyvää matkaa ja nauttisi yksinolosta lasten mentyä nukkumaan. Viikonloppuna kutsuisin pe tai la iltana ystävän kylään.

Normiarkea meillä. En aina edes jaksa kysyä, mihin maahan mies menee ja milloin tulee, jos on Euroopassa.

Joskus on lähtenyt kesken työpäivän jonnekin.

Kaukomatkojen kohteet yleensä tiedän.

Ripakopallinen kondomeja mukaan.

Meilläkin tuo on normaalia arkea. Teen työmatkoja Etelä-Amerikkaa 3-4 kertaa vuodessa. Viikko on kyllä niin lyhyt aika, ettei siinä selviä kunnolla edes jetlagista. Mun matkat kestää yleensä 4-6 viikkoa. Vaimo on nyt vauvan kanssa kotona, mutta ennen sitä hän teki työmatkoja n.15-20 vuodessa. Usein 3-5 päivää kerrallaan. Työmatkat kuuluu työhön. M29 ja latino

Pyytäisin soittaan kun pääsee perille.

Täysin normaalia elämää ollut vuosikymmenet, samoin toisin päin. Mikä on kysymyksen tarkoitus? Onko jollekin noin  ylitsekäymätön ongelma hoitaa huusholli ja lapset oman työn ohessa vaivaisen viikon ajan?