Miksi ihmiset, joilla on lapsi/lapsia, kutsuttavat itseään lapsettomiksi, jos eivät saa lisää lapsia?

Sekundäärisesti lapseton on lääketieteellinen termi kuvaamaan naista, jonka on mahdollista tulla raskaaksi, mutta joka ei toiveesta ja yrityksestä huolimatta tule. Esim. naiset, jotka ovat kokeneet keskenmenon ja raskaaksituleminen on myöhemmin vaikeaa. He ovat myös sekundäärisesti lapsettomia. Samoin abortin joskus tehneet tai  yhden tai useamman lapsen äidit, jotka toivovat raskautta, mutta sitä ei kuulu. Sekundäärisesti lapseton on varsin tarpeellinen termi - se kertoo että kalusto on kunnossa, noin periaatteessa. Se on jo paljon se. Primääri lapsettomuus kertoo siitä, että nainen ei ole koskaan tullut raskaaksi toiveesta ja yrityksestä huolimatta. Suuri ero. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitähän lapsettomat ihmiset ajattelevat tällaisesta "ihan pienestä", itse keksitystä käsitteiden uudelleenmäärittelystä. Minusta tosi itsekästä ja epäsolidaarista sellaisia kohtaan, jotka lasta kovasti yrittävät tai ovat yrittäneet ja odosttavat hyviä uutisia tai eivät lasta koskaan saaneet.

Tätä kutsutaan ihan virallisestikin sekundääriseksi lapsettomuudeksi, ka sitä hoidetaan lapsettomuushoidoilla. Mutta onhan se kieltämättä hieman hassu termi kun esikoisen kannalta asiaa katsotaan.

Kun itse kärsin lapsettomuudesta, ymmärsin kyllä sekundäärisesti lapsettomia hyvin. Samanlaisia hoitoja ja tuntemuksia kävivät läpi.

Lapsettomuudesta voi kärsiä vaikka olisi useampikin lapsi. Terminä se on ehkä hassu, mutta omalla tavallaan myös kuvaava. Teknisesti voisi kai puhua myös hedelmättömyydestä. Vaikka olisikin saanut yhden lapsen, voi toisen tai useamman lapsen kaipuu olla suuri. Aivan huuhaata sanoa, että "lapsettomiin, jotka ei lasta koskaan saaneet, sattuu, jos karitatykät sanoo kärsivänsä lapsettomuudesta." Toisen lapsen lapsettomuuskin sattuu varmasti aivan yhtä lailla. Saman prosessin joutuu käymään läpi: toiveen, hajoamisen joka kuukausi, uuden toivomisen, hirveän stressin, mahdoliset hormoonikuurit, tunteen siitä, että jotain puuttuu, järjettömän ison asian kantamisen mukana ja vain harvoille puhumisen...Lapsettomuus ei ole vain totaalilapsettomien juttu. Se on asia, josta pitää voida puhua vaikka olisikin vaikka yksi tai useampia lapsia. Lapsettomuus sattuu. Aina. 

Hedelmättömyys -  jatkoon. Otetaan latina avuksi konseptiohaasteellisuus. "Kärsin konseptiohaasteellisuudesta." Lisää ehdotuksia?

Vierailija kirjoitti:

Sekundäärisesti lapseton on lääketieteellinen termi kuvaamaan naista, jonka on mahdollista tulla raskaaksi, mutta joka ei toiveesta ja yrityksestä huolimatta tule. Esim. naiset, jotka ovat kokeneet keskenmenon ja raskaaksituleminen on myöhemmin vaikeaa. He ovat myös sekundäärisesti lapsettomia. Samoin abortin joskus tehneet tai  yhden tai useamman lapsen äidit, jotka toivovat raskautta, mutta sitä ei kuulu. Sekundäärisesti lapseton on varsin tarpeellinen termi - se kertoo että kalusto on kunnossa, noin periaatteessa. Se on jo paljon se. Primääri lapsettomuus kertoo siitä, että nainen ei ole koskaan tullut raskaaksi toiveesta ja yrityksestä huolimatta. Suuri ero. 

Lääketieteellinen terminologia onkin selkeää, mutta arkipuheessa tuntuu kovin oudolta, että lapsen/lasten vanhemmat puhuvat lapsettomuudesta.

Miten lapsettomuus määrittää jotenkin ihmistä, se ärsyttää. No kun sä olet lapseton niin...

Meillä oli yksi lapsi ja toista ei meinattu millään saada. En kokenut missään vaiheessa olevani lapseton tai oikein edes sekundäärisesti lapseton, vaikka sitä "virallisesti" olin. Ymmärrän, että joku voi tuntea suunnatonta surua, jos ei haaveiltu lapsiluku toteudu, mutta silti mun mielestä ei ole oikeasti lapseton, jos on edes yksi elossa oleva lapsi.