Lue keskustelun säännöt.
Onko teillä kaikilla yhteiset tilit ja yhteiset rahat?
26.03.2006 |
Mä en tiedä, mutta en voisi edes ajatella että mulla ja miehelläni ois yhteinen tili. Meillä on omat tilit ja " omat" rahat. Molemmat maksavat perheen menoja niistä " omista" rahoistaan. Eli molemmat osallistuu siis perheen elättämiseen omien maksukykyjensä mukaan. Mulla on pienemmät tulot, kun olen ollut kotona muutaman vuoden ja näillä näkymin vielä pari vuotta.
Ite olen ottanut opikseni siitä miten monille ystäville ja siskolleni on käynyt, kun on ollut miehen kanssa yhteinen tili. Mies on laittanut rahat menemään ne naisenkin rahat sieltä yhteiseltä tililtä näin on ollut muutamalla tapauksella, parilla ystävällä ja siskollani edelleen se tilanne että mies vaatii joka kauppakuitin itelleen tarkastettavaksi mihin ne " yhteiset" rahat ovat menneet ja vaatii tietoa mihin tuo " kesäkuun 24. päivä nostettu 30¿ on käytetty" .
Kommentit (27)
Avioliitossakin oleva voi säilyttää itsenäisyytensä edes jotenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä on monta eri tiliä mukamas eri tarkoituksiin, jotta osataan hahmottaa mihin sitä rahaa menee jne :)
mutta rahat ovat yhteisiä ja molemmilla on käyttöoikeus kaikkiin tileihin. kummallekaan ei tule fiilistä, että käyttää toisen rahoja. meidän perhe on meidän yritys ja rahat ovat yhteisiä.
ikinä ei olla rahasta tapeltu.
Kulut yritämme jakaa mahdollisimman tasan. En ikinä pitäisi mieheni kanssa yhteistä tiliä. Olisi meillä takuuvarma riidanaihe.
Kummallakin omat tilit mitä oli ennen suhdettakin. Yhteenmuutossa hankittiin yhteinen tili jonne kumpikin laittaa rahaa kuukausittain, kummallakin tähän tiliin pankkikortti. Toimii hyvin. En kai olisi mennyt naimisiin, jos en voisi luottaa mieheni harkintakykyyn.
Tämä tilanne vaatiikin toki sen, että puolisoiden välillä on luottamus... Ei kaikista ole siihen.
Meillä siis yksi tili, ollut koko avioliiton ajan. Sille menee kaikki tulot ja siltä maksetaan kaikki menot. Yhdessä päätetään isot hankinnat (uudet kodinkoneet, talvitakit, juhlavaatteeet, vauvan vaunut jne.), mutta kumpikin puolisoista saa oman harkinnan mukaan esim. ostella vaatteita tai harrastusvälineitä, jos niitä tarvitsee. Molemmat toivoo toisensa parasta ja sen takia ei kumpikaan tuhlata. Mutta ei myöskään kytätä toisen kauppakuitteja. Luotan mieheni harkintakykyyn ja hän minun.
Rahasta on tosi harvoin riitaa. Ei ollut silloin kun oltiin köyhä opiskelijapari, jolla ei jäänyt tosiaan edes mihinkään vaatteisiin tai harrastuksiin rahaa. Eikä ole nyt, kun käydään molemmat töissä ja tienataan ihan tarpeeksi meidän tilanteeseen.
Meille en voisi kuvitellakaan muuta vaihtoehtoa kuin tämän. Tilanne on siis aina ollut sama. Välillä olen minä tienannut enemmän ja välillä mies. Mutta kuten sanoin, eihän tällainen onnistu kuin parilta, joka todella luottaa toisiinsa ja toisen haluun tehdä parhaansa perheen eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säästätkö sinne pesämunaa eron varalta vai mitä?
Vierailija:
Avioliitossakin oleva voi säilyttää itsenäisyytensä edes jotenkin.
Vierailija:
Tämä tilanne vaatiikin toki sen, että puolisoiden välillä on luottamus... Ei kaikista ole siihen.Meillä siis yksi tili, ollut koko avioliiton ajan. Sille menee kaikki tulot ja siltä maksetaan kaikki menot. Yhdessä päätetään isot hankinnat (uudet kodinkoneet, talvitakit, juhlavaatteeet, vauvan vaunut jne.), mutta kumpikin puolisoista saa oman harkinnan mukaan esim. ostella vaatteita tai harrastusvälineitä, jos niitä tarvitsee. Molemmat toivoo toisensa parasta ja sen takia ei kumpikaan tuhlata. Mutta ei myöskään kytätä toisen kauppakuitteja. Luotan mieheni harkintakykyyn ja hän minun.
Rahasta on tosi harvoin riitaa. Ei ollut silloin kun oltiin köyhä opiskelijapari, jolla ei jäänyt tosiaan edes mihinkään vaatteisiin tai harrastuksiin rahaa. Eikä ole nyt, kun käydään molemmat töissä ja tienataan ihan tarpeeksi meidän tilanteeseen.
Meille en voisi kuvitellakaan muuta vaihtoehtoa kuin tämän. Tilanne on siis aina ollut sama. Välillä olen minä tienannut enemmän ja välillä mies. Mutta kuten sanoin, eihän tällainen onnistu kuin parilta, joka todella luottaa toisiinsa ja toisen haluun tehdä parhaansa perheen eteen.
jotka maksaa paljon. Mutta ei hel.. mulla ainakaan tulisi mieleeni miehen kanssa neuvotella siitä ostetaanko mulle se talvitakki vai ei. Eli jos sen tarvin niin se ostetaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä on kummallakin oma tili. kun toinen tienaa enemmän, tämä erotus tasoitetaan. tuntuisi hoopolta, että äitiysrahalainen kärsisi siitä että hoitaa lasta kotona eikä tee " tuottavaa" työtä. eräänlaista perheensisäistä sosiaalitukea siis... yhteiset menot maksetaan puoliksi, mutta sen jälkeen on todella helpottavaa kun kumpikin saa käyttää rahansa niin kuin haluaa, eikä toisen menot ole toiselta pois. eipä ole tullut riitoja rahankäytöstä ja taloudellisen itsenäisyyden tuntu säilyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu ostetaan mullekin talvitakki jos tarvin, mutta me keskustellaan miehen kanssa kyllä sen hinnasta. Eli mietitään, onko varaa siihen ihanaan 300 euroa maksavaan vai pitääkö tyytyä 50 euron aletakkiin. Meille tuollaiset n. 100 euroa ja yli menevät on isoja hankintoja. Kaikille eivät tokikaan ole. Mutta me emme siis ui rahassa.
Mutta itse jutun pointti kai meni sulta ohi, kun et enää muuta keksinyt...?
t. 9
Olemme rahan käytössä aika lailla samanlaisia, eikä kyttäillä toistemme rahankäyttöä. Isommista ostoksista sovimme yhdessä. Muutamien satasten shoppailukeikat eivät ole sellaisia. Mutta esim tietokoneen, kodinelektroniikan ja huonekalujen ym hankinnoista sovimme yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laskut maksetaan sieltä, missä rahaa on; kummallakin on toistensa tunnusluvut tiedossa. Laina sattuu menemään minun tililtäni ja aika usein sitten muut isommat laskut miehen tililtä. Mitään ei lasketa eikä todellakaan tasailla mitään tuloeroja. Ok, olemme siinä mielessä onnellisessa asemassa, että meidän ei tarvitse miettiä rahanmenoa tai hankintoja, koska molemmilla on hyvä palkka (nettotulot ehkä 7 teur/kk).
Pikku vinkkinä sanoisin kaikille, että vaikka teillä olisi omatkin tilit, niin laittakaan käyttöoikeus toiselle. Jos toinen sattuisi sairastumaan tai pahimmassa tapauksessa kuolemaan, niin on aika ikävää ettei yhteisiä raha-asioita pääse hoitamaan.
Isoista hankinnoista sovitaa yhdessä. Silti kumpikin ostaa surutta uusia vaatteita tai mitä nyt tarvitseekaan, kun kohdalle sattuu. Kumpikin hallitsee rahankäytön. Kaikkea tilillä olevaa ei tarvitse tuhlata.
Mä en tajua, että tavallaan varaudutaan ennakolta siihen " jos/kun sitten erotaan, niin eipä oo epäselvyyksiä raha-asioissa" !
Kauppojen kassalla huvittaa ja kummastuttaa pariskuntien keskustelut " Maksatkos sä nyt nää, kun mä maksoin viimeksi?" tai " Lainaatko sen verran, että ostan tän hiuslakan? Kukkaro jäi kotiin, maksan heti takasin, kun päästään kotiin."
Kukin taaplaa tyylillään. Tiedän, että kaikkien kanssa yhteisen tilin malli ei toimisi. Jos jompi kumpi ei hallitse rahankäyttöä, on ehkä parasta pitää rahat erillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
" yhteiset rahat on, ja pienemmistä ostoista päätetään itse, mutta jos tarviin silmälasit tai uudet piilarit, sitten neuvotellaan miehen kanssa."
Siis OIKEESTI??? JOKU TÄÄLLÄ TARVII MIEHENSÄ LUVAN SILMÄLASIEN OSTOON??? Vuonna 2006 ???
on omat tilit , omat tulot ja menot.
Tätä käytäntöä edesauttaa se että olemme molemmat ns. nuukia rahankäytössä - siis aina on molempien tilillä vähintään 1500-2000 ¿. Emme ole tuhlailevia, molemmilla on osakkeita ja rahastoja. Seuraamme talousasioita ja teemme itsenäisesti sijoituspäätökset.
Rahat on kuitenkin yhteiset tällä hetkellä, kun on niin tiukkaa.
saa nähdä sitten tulevaisuudessa kun on lapsia ja lainaa...
lupa johonkin hankintaan.. saati sitten että mies maksaisi minulle jotakin tasinkoa....Olen ollut 2 x 10 kk. äitiyslomalla (mutta hyvän äp-rahan turvin en silloinkaan tarvinnut miehen rahoja)
Vierailija:
Mä en tajua, että tavallaan varaudutaan ennakolta siihen " jos/kun sitten erotaan, niin eipä oo epäselvyyksiä raha-asioissa" !
tyylillä se ostaa kellä on lompakko mukana. jos toinen haluaa jotain ja ei oo rahaa niin toinen maksaa