Lue keskustelun säännöt.
Puolison on vaikea ottaa vastuuta
12.05.2017 |
Ja ihan aluksi, kun kuitenkin joku ihmettelee miksi otatte tälläisiä miehiä puolisoksenne -- kaikki asiat eivät näy heti alussa, vaan tulevat pidemmän päälle ilmi.
Eli, olemme miehen kanssa olleet muutaman vuoden yhdessä ja asuneet noin vuoden. Alussa minä maksoin vuokraa, koska mies opiskeli, joten se oli ihan ok minulle +itsellä kauhean hektistä elämää, enkä kiinnittänyt näihin asioihin niin kovasti huomiota.
Nyt tässä vuoden saatossa olen alkanut huomaamaan tiettyjä asioita, jotka saavat minut repimään hiuksia päästäni: mies ei osaa ottaa vastuuta. Ei siis tiedä milloin vuokranmaksu päivä on (olen sanonut sen 100 kertaa), joka kuukausi sitä saa muistuttamaan maksamaan sen. Ei hanki matkakorttia, vaikka käyttää junaa joka päivä (joo joo huomenna), ei maksa laskuja ajoissa, ei muista soittaa asioista, ei selvitä asioita, ei tee veroilmoitustaan ajoissa, ei vie autoa korjaamolle (odottanut nyt vuoden), ei korjaa pyöräänsä, ei osta uusia kenkiä (puhunut nyt vuoden tästä), ei siivoa oma-aloitteisesti..... Ja näitä löytyy!
Miehellä ei siis ole minkäänlaista pitkäjänteisyyttä, tai vastuunottokykyä? Esim. koulutehtävät pitää palauttaa kuukauden päästä -- tekee ne vikana iltana 2h ennen.
Mä en ole mieheni äiti, mä en ala paimentamaan tai tekemään puolesta. Sanon kyllä asioista, mutta yritän että mies itse tajuaisi.. Mutta mä en PYSTY elämään näin, kun itse olen niin tarkka ja teen asiat hyvissä ajoin..
Mitä mä voin tehdä? Kokemuksia? Elää asian kanssa? Erota en kyllä haluaisi. On muuten niin ihana ihminen, hyväsydäminen, kiltti ja rakas. Ei vain koskaan ole "joutunut" ottamaan vastuuta ja tämä saa mut vain niin ahdistuneeksi.
Pitäisikö minun sitten viedä se auto korjaamolle ja hoitaa näitä asioita koska minä olen siinä niin hyvä? Eli pitäisikö jotenkin käyttää hyväkseen omia vahvoja puolia ja tukea näin puolisoa? Äh. En tiedä. Oisi vain kiva jos joku muukin pitäisi asioista huolta..
Kommentit (28)
Valitettavasti on varmasti pitkä ja kivinen tie, jos haluat pysyä tuossa ja "kouluttaa".
Oma mies suhteen alussa myöhästyi aina puolesta tunnista kahteen tuntiin. Viidentoista vuoden jälkeen hän myöhästyi enää vartin, mutta täsmällistä hänestä ei saanut. Ympärillä vaan ihmiset sopeutui siihen. Meidän perhe kutsuttiin juhliin yhdeksi, mutta kaikki tiesivät että tulemme aikaisuntaan vartin yli. Viidentoista vuodenkaan jälkeen ei voinut sanoa että ihmiset olisivat hyväksyneet sen, mutta sietivät sitä.
Meillä seisoi aina joku romuauto vähintään viisi vuotta pihassa, koska mies ei saanut aikaiseksi hankkiutua eroon. Joskus kun yritin heittää pois jotain tuollaista, hän haki sen takaisin.
Kaikki remontit kestivät vähintään vuoden. Kerran meillä oli vessa ja kylppäri remontissa kolme vuotta. Ei suostunut ottamaan remonttimiestä.
Elikkä jos haluat tuon miehen kanssa elää, tiettyyn määrään joudut vaan hyväksymään että se on sit tuota.
Vuokranhan voi panna menemään automaattisesti tililtä, samoin kuin muut säännölliset laskut. Näin sinulla on mielenrauha että ne hoituu.
Kaiken tekemisen voi ulkoistaa, esim renkaanvaihdon.
Ehdottoman tärkeää tuollaisen miehen kanssa on, ettei koskaan muuta omakotitaloon. Eikä muuta asuntoon, joita pitää yhtään remontoida. Ei hanki mitään sellaista kuin vene tai moottoripyörä, joka täytyy saada lumelta suojaan.
Eikä muuta minnekään mitä täytyy lämmittää ouilla, eikä minnekään mistä ei pääse töihin ilman autoa.
Ei myöskään liian isoa asuntoa, koska kaikki tila täyttyy tavaralla jota ei pysty heittään pois.
Kaiken kaikkiaan siisti, kompakti kerrostaloasunto, jossa voi vaikka lopun ikää kuunnella musiikkia stereofonisessa keskipisteessä.
Näin jälkeenpäin luulen, että tuo voisi olla aspergeria.
Eli tietyllä lailla puoliso tulee olemaan lopun ikää se tukihenkilö arjen sujumisessa, koska ihminen ei vaan pysty niihin oma-aloitteisesti.
Jos on muuten niin täydellinen ja sinun sielunkumppani, että olet valmis olemaan teidän arjen projektipäällikkö ja kantava voima, niin sitten voit ryhtyä. Mutta helppoa ei tule olemaan ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luit varmaan rivien välistä että on nykyisin ex. Nyt minulla on tekevä, normaali, vastuuta kantava mies. Se on valtavan helpottavaa. Suuri osa minun energiasta vapautui kaikkeen muuhun, kun en huolehdi kaikesta tuollaisesta yksin.
Järjestin esim kaikki meidän matkat ja juhlat yksin.
-2
Onko tällä miehen leväperäisyydellä jotain seurauksia? Siis muu kuin sinun ärtymys teidän erilaisuudesra. :) Onko luottotiedot tallella? Onko auto katsastettu ajallaan ja tieliikennekelpoinen? Pääseekö kursseista läpi? En olisi huolissani, jos saa kaiken joka tapauksessa hoidettua. Lapsia en uskaltaisi kuvailemasi miehen kanssa hankkia tai sitten ottaisin täyden vastuun lapsesta (muuten olisi vain tiedossa pitkä ja riitaisia tie eroon ja yksinhuoltajuuteen).
Jokaisessa ihmisessä on jotain vikoja. Jos olet etsimässä täydellistä miestä, niin silloin kannattaa kyllä elää yksin ja keskittyä siihen omaan täydellisyyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika usein näihin vastuunkantoasioihin auttaa myös se, että sovitaan selvästi, kuka mistäkin asiasta vastaa, eikä niin, että kaikki vastaa vähän kaikesta ja sitten kukaan ei oikein vastaa mistään. Toisin sanoen, sopikaa, mikä on miehen vastuulla ja mikä vaimon.
Sitten annatte toisen hoitaa sen oman tonttinsa, epäonnistua jos epäonnistuu ja oppia siitä. ETTE mene pelastelemaan ja säätämään ja neuvoman ja opettamaan ja mikrojohtamaan, jollei toinen pyydä.
Mikrojohtaminen ei toimi työelämässä eikä yritysmaailmassa eikä kotona. Se vie toisilta kehittymien mahdollisuuden ja toiset se polttaa loppuun. Te ette siedä sitä pomoiltanne työelämässä, mutta teidän on helppo sortua siihen kotona lastenne ja puolisoittenne kanssa. Lopettakaa se. Heti.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisessa ihmisessä on jotain vikoja. Jos olet etsimässä täydellistä miestä, niin silloin kannattaa kyllä elää yksin ja keskittyä siihen omaan täydellisyyteen.
Tuon mittakaavan puute ei varmaan haittaa jos ei ikinä aio muuttaa yhteen eikä perustaa perhettä. Esim keski-ikäisten suhde.
Mutta perheenisänä nuo puutteet ovat tosi raskaita puolisolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki mahdolliset laskut e-laskuiksi kuten jo ehdotettiinkin.Muuten hoidat vain omat asiasi,anna
miehen hoitaa omansa ja opettele sulkemaan silmäsi hänen leväperäisyydeltään. Mutta älä hanki lapsia
tuon kanssa- yksin joudut kaiken junailemaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On asioita joihin voi vaikuttaa ja asioita joihin ei voi. Mistä vastuuttomuus johtuu? Jos hän on aina ollut sellainen todennäköisesti kyse on persoonallisista ominaisuuksista eikä niitä ainkaan ulkopuolinen voi muutaa.
Häiritseekö häntä itseään vastuuttomuus? Mikä hänen näkökulmastaa motivoisi ottamaan vastuuta? Jatkuva muistuttaminen tuskin tehokas keino on motivoida.
Mä veikkaan että vastuuttomuus johtuu siitä, että on aina saanut kaiken niin helpolla. On nuorin perheessä ja muuttanut vanhempana suoraan tyttöystävän luokse, joka oli sellainen äitihahmo.
Ja häiritsee. Pyytele aina kovasti anteeksi, ja yrittää muuttua, mutta se kestää vain hetken..
Jep, en halua muistutella.. Olen yrittänyt antaa olla, että itse huomaisi, mutta mutta. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti on varmasti pitkä ja kivinen tie, jos haluat pysyä tuossa ja "kouluttaa".
Oma mies suhteen alussa myöhästyi aina puolesta tunnista kahteen tuntiin. Viidentoista vuoden jälkeen hän myöhästyi enää vartin, mutta täsmällistä hänestä ei saanut. Ympärillä vaan ihmiset sopeutui siihen. Meidän perhe kutsuttiin juhliin yhdeksi, mutta kaikki tiesivät että tulemme aikaisuntaan vartin yli. Viidentoista vuodenkaan jälkeen ei voinut sanoa että ihmiset olisivat hyväksyneet sen, mutta sietivät sitä.Meillä seisoi aina joku romuauto vähintään viisi vuotta pihassa, koska mies ei saanut aikaiseksi hankkiutua eroon. Joskus kun yritin heittää pois jotain tuollaista, hän haki sen takaisin.
Kaikki remontit kestivät vähintään vuoden. Kerran meillä oli vessa ja kylppäri remontissa kolme vuotta. Ei suostunut ottamaan remonttimiestä.
Elikkä jos haluat tuon miehen kanssa elää, tiettyyn määrään joudut vaan hyväksymään että se on sit tuota.
Vuokranhan voi panna menemään automaattisesti tililtä, samoin kuin muut säännölliset laskut. Näin sinulla on mielenrauha että ne hoituu.
Kaiken tekemisen voi ulkoistaa, esim renkaanvaihdon.
Ehdottoman tärkeää tuollaisen miehen kanssa on, ettei koskaan muuta omakotitaloon. Eikä muuta asuntoon, joita pitää yhtään remontoida. Ei hanki mitään sellaista kuin vene tai moottoripyörä, joka täytyy saada lumelta suojaan.
Eikä muuta minnekään mitä täytyy lämmittää ouilla, eikä minnekään mistä ei pääse töihin ilman autoa.
Ei myöskään liian isoa asuntoa, koska kaikki tila täyttyy tavaralla jota ei pysty heittään pois.Kaiken kaikkiaan siisti, kompakti kerrostaloasunto, jossa voi vaikka lopun ikää kuunnella musiikkia stereofonisessa keskipisteessä.
Näin jälkeenpäin luulen, että tuo voisi olla aspergeria.
Eli tietyllä lailla puoliso tulee olemaan lopun ikää se tukihenkilö arjen sujumisessa, koska ihminen ei vaan pysty niihin oma-aloitteisesti.Jos on muuten niin täydellinen ja sinun sielunkumppani, että olet valmis olemaan teidän arjen projektipäällikkö ja kantava voima, niin sitten voit ryhtyä. Mutta helppoa ei tule olemaan ikinä.
Niin. Tähän lopputulokseen mä olen tullut, että mun vain pitää olla se joka tekee kaiken ja toivoa että mies joku päivä huomaisi mitä pitäisi tehdä.
Enkä todellakaan aio ottaa mitä remppakohteita, ellei nyt remppamies erikseen palkata :D
Ajattelin että laskut voisi mennä mun tililtä, ja minä pyytäisin miestä aina siirtämään mulle rahan. Ainakin tiedän että laskut on mennyt. AP.
Vierailija kirjoitti:
Onko tällä miehen leväperäisyydellä jotain seurauksia? Siis muu kuin sinun ärtymys teidän erilaisuudesra. :) Onko luottotiedot tallella? Onko auto katsastettu ajallaan ja tieliikennekelpoinen? Pääseekö kursseista läpi? En olisi huolissani, jos saa kaiken joka tapauksessa hoidettua. Lapsia en uskaltaisi kuvailemasi miehen kanssa hankkia tai sitten ottaisin täyden vastuun lapsesta (muuten olisi vain tiedossa pitkä ja riitaisia tie eroon ja yksinhuoltajuuteen).
Siis on kaikki raha-asiat kunnossa. Auto on katsastettu ja renkaat vaihdettu jne, eli varmaan sen takia ei ole kiire korjata tuota yhtä vikaa, kun auto ihan toimintakykyinen..
Ja ei. Lapsia en aio hankkia ennen kuin oppii ottamaan vastuuta kunnolla.. :/
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokaisessa ihmisessä on jotain vikoja. Jos olet etsimässä täydellistä miestä, niin silloin kannattaa kyllä elää yksin ja keskittyä siihen omaan täydellisyyteen.
Kuka on täydellisen tavoittelemisesta puhunut? Onhan nämä aika isoja asioita, ja raskasta ottaa yksin kaikki vastuu.. AP
Muuttakaa takaisin erilleen. Mies ei muutu varmasti ikinä, kun tietää että sinä hoidat kuitenkin jos hän ei. Vain pakko voi opettaa, ehkä. Jos ei, niin on helpompi erota lopullisesti kun ette enää asu yhdessä.
Minun kaverillani on tuollainen mies. Miehellä on add. Onneksi vaimo on erityisope, joten hänellä on keinot. Ja lehmänhermot. Raskasta se on silti.
Käytännössä tarkoittaa tätä: Vaimo hoitaa pakolliset asiat, kuten lapset ja laskut. Hän palkkaa ulkopuolista apua. Hänellä on hyvä verkosto, jotta elämä lasten kanssa sujuu. Ja loppu on rempallaan.
Kun mies ei tajua, ei hän tajua. Ei sitä voi opettaa.
Vierailija kirjoitti:
Muuttakaa takaisin erilleen. Mies ei muutu varmasti ikinä, kun tietää että sinä hoidat kuitenkin jos hän ei. Vain pakko voi opettaa, ehkä. Jos ei, niin on helpompi erota lopullisesti kun ette enää asu yhdessä.
En halua erota. Etsin vain vinkkejä miten tälläisen kanssa selvitä ja toimia :)
Haluan kuitenkin pysyä yhdessä ja kannustaa toista ja kasvaa yhdessä.
Tullaan kuitenkin niin hyvin toimeen muuten.
Ap
Ap tulet vielä kärsimään ja kovasti mikäli teette lapsia.
Usko pois, tiedän mistä puhun. Aluksi kun olette vain kahdestaan ja vielä ehkä alkuhuumassa, tuntuu tuo jopa suloiselta. Kymmenen vuoden päästä ei. Siivoat yksin, teet ruuan yksin, hoidat lapset ja eläimet yksin, leikkaat nurmikot, lasket budjetit ja stressaat raha-asioista. Hoidat lasten lääkärit, palaverit, vaateasiat. Ripustat taulut, käyt ruokakaupassa, muistat anopin synttärit.
Ei tuollainen mies lähenny lastenkaan kanssa, eli joudut hommaamaan hoitajan esim. oman lääkärisi ajaksi. Ja se mieslapsi kaipaa samalla tukea koko ajan, kun kaikki on niin rankkaa ja ihmiset vaativia.
Itselläni tunteet kuolivat ja välillä jopa vihaan koko ihmistä. Vei niin monta vuotta elämästäni, toisen mukana roikottaminen on henkisesti erittäin raskasta.
Vierailija kirjoitti:
Ap tulet vielä kärsimään ja kovasti mikäli teette lapsia.
Usko pois, tiedän mistä puhun. Aluksi kun olette vain kahdestaan ja vielä ehkä alkuhuumassa, tuntuu tuo jopa suloiselta. Kymmenen vuoden päästä ei. Siivoat yksin, teet ruuan yksin, hoidat lapset ja eläimet yksin, leikkaat nurmikot, lasket budjetit ja stressaat raha-asioista. Hoidat lasten lääkärit, palaverit, vaateasiat. Ripustat taulut, käyt ruokakaupassa, muistat anopin synttärit.
Ei tuollainen mies lähenny lastenkaan kanssa, eli joudut hommaamaan hoitajan esim. oman lääkärisi ajaksi. Ja se mieslapsi kaipaa samalla tukea koko ajan, kun kaikki on niin rankkaa ja ihmiset vaativia.
Itselläni tunteet kuolivat ja välillä jopa vihaan koko ihmistä. Vei niin monta vuotta elämästäni, toisen mukana roikottaminen on henkisesti erittäin raskasta.
No en nyt tiedä. Ei tää elämä ihan tuollaista kuitenkaan ole :D
Rankkaa sulla näyttää olevan enkä ikinä tuollaiseen suostuisi.
Kyllä tuo on ihan toimiva, kunnollinen ihminen on ja tekee kyllä aina kun puhutaan jostain, mutta luonnostaan sysää kaiken "ensi viikkoon".
Erona ehkä tässä on ettei tuo kuitenkaan välinpitämätön ole!
Ja siis mulla itselleni on lapsia eli uusioperhe ollaan. Vähän kokemusta jo asiasta. Eli en todellakaan ole eroamassa tämän asian kanssa. Ei kuitenkaan ihan täysin mieslapsi ole.. totta kai olen enemmän aikaansaavampi ja toivoisin enemmän vastuunottokykyä ja muistavuutta, mutta ehkä pitää muistuttaa itseni ettei ihan noin huonosti meillä ole asiat :)
Ap
On asioita joihin voi vaikuttaa ja asioita joihin ei voi. Mistä vastuuttomuus johtuu? Jos hän on aina ollut sellainen todennäköisesti kyse on persoonallisista ominaisuuksista eikä niitä ainkaan ulkopuolinen voi muutaa.
Häiritseekö häntä itseään vastuuttomuus? Mikä hänen näkökulmastaa motivoisi ottamaan vastuuta? Jatkuva muistuttaminen tuskin tehokas keino on motivoida.