Miten suhtautuisit jos 18-vuotias lapsesi ottaa tatuoinnin?
Jos hän ei kertoisi sinulle mitään etukäteen, mitä ajattelisit? Ollaan tässä kamppailtu viimeisen viikon ajan kun 18-vuotias tyttäremme käytti lahjarahansa tatuointiin, ja nyt hänellä on iso tatuointi kyynärvarressa. Olen itkenyt, mutta myös miettinyt, että siinä lapseni kasvaa, enkä voi estää häntä. Lisää vastuuta, mutta lisää vapauksia. Silti vielä jotenkin pelottaa, että miten työpaikat yms tuohon suhtautuvat.
Kommentit (14)
Sitten minulla ei olisi enää lasta ja kaikille kyselijöille sanoisin tämän kuolleen, kuten jokainen kunnon vanhempi tekisi.
Ei menisi perintöä mun lapselle jos tekisi noin.
Ymmärtäisin että olen ollut huono äiti.
Eipä siinä oikeen mitään voi tehdä. Nuoret ovat lyhytnäköisiä, ja lisäksi sosiaalinen paine (kavereilla on tatskat). Toisaalta nykypäivänä tatuoinnit eivät ole niin iso asia. Enemmän isot venytyskorut sekä naamatatuoinnit ovat vähän enemmän kaduttavissa.
18-vuotias on täysi-ikäinen ja vastaa itse tekemistään typeryyksistä. Siis jos ei ole holhouksen alainen.
Sain itse äidiltäni 18 -vuotislahjaksi tatuoinnin. Olin todella pitkään haaveillut kauniista taideteoksesta iholla, ja aihe josta halusin tatuoinnin oli minulle hyvin tärkeä. Äitini on ns. vanhan kansan ihminen, joka ei ymmärtänyt ollenkaan miksi haluaisin 'pilata ihoni ja kauneuteni'. Lopulta kuitenkin lähes yhdessä suunniteltiin pöydän ääressä koko lopputulos ja olen edelleen tyytyväinen vielä kahdeksan vuoden jälkeen. Niin myös äitini, joka tuli vieläpä mukaani tatuointistudioon tsemppaamaan. Lisää en kuulemma saa ottaa, eikä niitä tulekaan. Tämä iso taiteenpalanen on minä ja kuulemma ilman sitä minua ei olisikaan. Se kulkee mukanani menin minne vain tai sattui mitä vain. Ihana äiti!
Mitä siihen voi sanoa? Lapsi on aikuinen ja ei sitä voi poistaakaan. Omani otti 18-vuotiaana tatuoinnin ison leikkausarven peitoksi niskaansa ja on nyt paljon tyytyväisempi itseensä, kehtaa pitää hiuksia ponnarilla eikä peittele enää niskaansa huivilla kesälläkin.
Ei olisi mikään ongelma. Itsellänikin on tatuointi, melko iso vielä. Lisäksi on yliopistotutkinto, vakkarityö, 4000e kkpalkka. Lapsia, aviomies, ystäviä. Lainaakin sain pankista omakotitaloon. Välit äitiini kunnossa. Uskon Jumalaan. En käytä päihteitä, en ole rikollinen enkä tee huorin.
Been there done that. Lapsi otti tatuoinnin ja minä hyväksyin sen. Riidat käytiin kun oli 15 eikä saanut silloin ottaa.
Harmittaisi tosi paljon lapsen ajattelemattomuus kun ihana ja kaunis iho on ikuisesti pilalla. Toivottavasti omalla lapsella pysyisi järki päässä.
En ole wt tai muuta, mutta oletan, että annan luvan omalleni jopa alle 18v. Tie on ollut raskas, liiankin kanssa. En kyllä itse pidä tatuoinneista, ja jälkikasvu sen tietää.
Mutta tietävät kyllä, että olen kaikesta huolimatta heidän äitinsä.
Suhtautukaa hyvällä ja antakaa rahaa. Huomenna tatuoin nuorta tyttöä ja lauantaina yhtä toista.
Eiköhän työpaikat missä joku tatuointi on ongelma kannata jättää suosiolla väliin.
Et voi oikein mitään, mutta ymmärrän huolesi. Viiden vuoden kuluttua ovat pois muudista ja tyttösi on niiiiiin WT että.