Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sairaalasta ei kerrottu kuolemasta soittaessa
10.05.2017 |
Olen ekaa kertaa tällaisten asioiden äärellä, mutta tätini puoliso vietiin viime yönä ambulanssilla sairaalaan. Matkalla oli tapahtunut jotain, jonka seurauksena tämä puoliso oli menehtynyt ambulanssiin. Tätini soitti aamulla kahdeksan aikaan sairaalaan kysyäkseen tietoja puolisonsa voinnista ja hänelle oli kerrottu, ettei puhelimeen vastannut ole ollut sairaalaan joutuneen hoidossa mukana, joten valitettavasti hänellä ei ole antaa tietoja. Oli annettu ymmärtää, että tätini ilmoitetaan tiedustelleen asiaa ja välitetään pyyntö ottaa yhteyttä. Puolenpäivän jälkeen tädilleni oli soitettu, että puoliso oli kuollut jo matkalla sairaalaan. Ambulanssi oli lähtenyt heidän pihastaan jo kello kymmenen jälkeen illalla. Onko tämä jollakin tapaa "normaali" käytäntö tämä, että omainen saa ensin soittaa tiedustellakseen läheisensä vointia, ei saa kuin ympäripyöreää pakoilua ja puolta vuorokautta tapahtuneesta myöhemmin, lääkäri (ei edes tilannetta hoitanut) ilmoittaa vasta kuolemasta.
Tämä epätietoisuus lisäsi tätini surua entisestään ja haluaisin nyt hänen puolestaan selvittää, onko tällaisesta valituksen tekeminen liioittelua vai tapahtuuko tätä alituisenaan?
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos potilas on menehtynyt matkalla sairaalaan, ei päivystyksen hoitajalla ole oikeutta kertoa asiasta. Vainajan toteaa lääkäri ja siirto kylmiöön tapahtuu joko lanssin tai hauturin toimesta. Hoitaja ei välttämättä edes näe listalta, onko vainaja tuotu todettavaksi. Ja lääkärin tehtävä on ilmoittaa omaisille.
Mahdollisesti byrokratiaan on mennyt aikaa, esim oikeuslääketieteelliseen avaukseen kaikki lääkärit eivät tee pyyntöjä, vaan on ylilääkärin tehtävä. Ja kotona/matkalla menehtynyt avataan poikkeuksetta aina.. Silti todenneen lääkärin olisi pitänyt soittaa omaisille!
Voimia omaisille suruun!
Ymmärrän toki sen, että kun näppäilet vainajan henkilötunnuksen järjestelmään ja luet sieltä mitä luet, ei varmaan kukaan osaa improvisoida omaiselle kovin järkevää lauselmaa kertomatta totuutta ja silti valehtelematta. Mutta että menee puoli vuorokautta ennen kuin asiasta edes ilmoitetaan ja silloinkin ei-tilannetta-hoitaneen lääkärin toimesta, ilman tietoa esim siitä, oliko vuorokausi ehtinyt vaihtua ennen kuolemaa, on mielestäni jossain jotakin todella pahasti pielessä. Täti ei edes tiedä, mikä kunta on puolisonsa kuolinpaikka.
Nämä eivät ole olennaisia tietoja tässä tilanteessa kylläkään. Potilas on kuollut, se on oleellista, ja sen ilmoittaa omaisille vain lääkäri, hoitajalla tai muulla sairaalahenkilökunnalla ei ole lupaa tällaista asiaa paljastaa. Siksi byrokratiaan on mennyt niin kauan aikaa valitettavasti.
Kyllä ne ovat kovin oleellisia tietoja sille ihmiselle, joka on juuri menettänyt rakkaimman ihmisensä, mikäli tämä sellaisia sattuu puhelun aikana tiedustelemaan.
He saavat sen tiedon kyllä aikanaan varmasti. Ihan oikeasti, kaikella kunnioituksella, kuolinaika ei ole mitenkään merkityksellinen. Teillä on nyt menehtynyt omainen, keskittykää suruun, hänen muisteluun, hautajaisien pohtimiseen. Mihinkään näihin ei vaikuta kuoliko mies eilen vai tänään.
Saavatko he sen tiedon milloin? Kun oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus + poliisin tutkimus on tehtynä? Kuinka kauan siihen menee aikaa, olen kuullut puhuttavan puolestakin vuodesta kun kyseessä ei kuitenkaan ole henkirikostutkimus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tätisi oli rakastanut miestään, hän olisi mennyt mukaan sairaalaan. Ambulanssilla tai taksilla perässä. Monet vanhat ihmiset ovat helpottuneita kun puoliso joutuu sairaalaan (kuolee) saa olla yksin, rauhassa, saa perintöä.
Itse en syyllistä hoitajia enkä leskiäkään jos joku kuolee. Mitä väliä kun jo kuollut. Olisi täti ollut viime hetket läsnä.
Ennen kuin ihminen otetaan ambulanssiin kyytiin, hänelle tehdään arvio kotona. Kunto on huono jos sairaalaan lähdetään viemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos potilas on menehtynyt matkalla sairaalaan, ei päivystyksen hoitajalla ole oikeutta kertoa asiasta. Vainajan toteaa lääkäri ja siirto kylmiöön tapahtuu joko lanssin tai hauturin toimesta. Hoitaja ei välttämättä edes näe listalta, onko vainaja tuotu todettavaksi. Ja lääkärin tehtävä on ilmoittaa omaisille.
Mahdollisesti byrokratiaan on mennyt aikaa, esim oikeuslääketieteelliseen avaukseen kaikki lääkärit eivät tee pyyntöjä, vaan on ylilääkärin tehtävä. Ja kotona/matkalla menehtynyt avataan poikkeuksetta aina.. Silti todenneen lääkärin olisi pitänyt soittaa omaisille!
Voimia omaisille suruun!
Ymmärrän toki sen, että kun näppäilet vainajan henkilötunnuksen järjestelmään ja luet sieltä mitä luet, ei varmaan kukaan osaa improvisoida omaiselle kovin järkevää lauselmaa kertomatta totuutta ja silti valehtelematta. Mutta että menee puoli vuorokautta ennen kuin asiasta edes ilmoitetaan ja silloinkin ei-tilannetta-hoitaneen lääkärin toimesta, ilman tietoa esim siitä, oliko vuorokausi ehtinyt vaihtua ennen kuolemaa, on mielestäni jossain jotakin todella pahasti pielessä. Täti ei edes tiedä, mikä kunta on puolisonsa kuolinpaikka.
Nämä eivät ole olennaisia tietoja tässä tilanteessa kylläkään. Potilas on kuollut, se on oleellista, ja sen ilmoittaa omaisille vain lääkäri, hoitajalla tai muulla sairaalahenkilökunnalla ei ole lupaa tällaista asiaa paljastaa. Siksi byrokratiaan on mennyt niin kauan aikaa valitettavasti.
Kyllä ne ovat kovin oleellisia tietoja sille ihmiselle, joka on juuri menettänyt rakkaimman ihmisensä, mikäli tämä sellaisia sattuu puhelun aikana tiedustelemaan.
He saavat sen tiedon kyllä aikanaan varmasti. Ihan oikeasti, kaikella kunnioituksella, kuolinaika ei ole mitenkään merkityksellinen. Teillä on nyt menehtynyt omainen, keskittykää suruun, hänen muisteluun, hautajaisien pohtimiseen. Mihinkään näihin ei vaikuta kuoliko mies eilen vai tänään.
Saavatko he sen tiedon milloin? Kun oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus + poliisin tutkimus on tehtynä? Kuinka kauan siihen menee aikaa, olen kuullut puhuttavan puolestakin vuodesta kun kyseessä ei kuitenkaan ole henkirikostutkimus?
Avaus järjestynee yleensä esim. viikossa nyt viikonloppua vasten jonka jälkeen hautalupa on valmis. Hautaluvasta kyllä ilmenee kuolinpäivä. Virallisessa kuolintodistuksessa voi mennä kuukausiakin, tosin sitä ei omaisille anneta kuin erillisestä pyynnöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos potilas on menehtynyt matkalla sairaalaan, ei päivystyksen hoitajalla ole oikeutta kertoa asiasta. Vainajan toteaa lääkäri ja siirto kylmiöön tapahtuu joko lanssin tai hauturin toimesta. Hoitaja ei välttämättä edes näe listalta, onko vainaja tuotu todettavaksi. Ja lääkärin tehtävä on ilmoittaa omaisille.
Mahdollisesti byrokratiaan on mennyt aikaa, esim oikeuslääketieteelliseen avaukseen kaikki lääkärit eivät tee pyyntöjä, vaan on ylilääkärin tehtävä. Ja kotona/matkalla menehtynyt avataan poikkeuksetta aina.. Silti todenneen lääkärin olisi pitänyt soittaa omaisille!
Voimia omaisille suruun!
Ymmärrän toki sen, että kun näppäilet vainajan henkilötunnuksen järjestelmään ja luet sieltä mitä luet, ei varmaan kukaan osaa improvisoida omaiselle kovin järkevää lauselmaa kertomatta totuutta ja silti valehtelematta. Mutta että menee puoli vuorokautta ennen kuin asiasta edes ilmoitetaan ja silloinkin ei-tilannetta-hoitaneen lääkärin toimesta, ilman tietoa esim siitä, oliko vuorokausi ehtinyt vaihtua ennen kuolemaa, on mielestäni jossain jotakin todella pahasti pielessä. Täti ei edes tiedä, mikä kunta on puolisonsa kuolinpaikka.
Nämä eivät ole olennaisia tietoja tässä tilanteessa kylläkään. Potilas on kuollut, se on oleellista, ja sen ilmoittaa omaisille vain lääkäri, hoitajalla tai muulla sairaalahenkilökunnalla ei ole lupaa tällaista asiaa paljastaa. Siksi byrokratiaan on mennyt niin kauan aikaa valitettavasti.
Kyllä ne ovat kovin oleellisia tietoja sille ihmiselle, joka on juuri menettänyt rakkaimman ihmisensä, mikäli tämä sellaisia sattuu puhelun aikana tiedustelemaan.
He saavat sen tiedon kyllä aikanaan varmasti. Ihan oikeasti, kaikella kunnioituksella, kuolinaika ei ole mitenkään merkityksellinen. Teillä on nyt menehtynyt omainen, keskittykää suruun, hänen muisteluun, hautajaisien pohtimiseen. Mihinkään näihin ei vaikuta kuoliko mies eilen vai tänään.
Saavatko he sen tiedon milloin? Kun oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus + poliisin tutkimus on tehtynä? Kuinka kauan siihen menee aikaa, olen kuullut puhuttavan puolestakin vuodesta kun kyseessä ei kuitenkaan ole henkirikostutkimus?
Avaus järjestynee yleensä esim. viikossa nyt viikonloppua vasten jonka jälkeen hautalupa on valmis. Hautaluvasta kyllä ilmenee kuolinpäivä. Virallisessa kuolintodistuksessa voi mennä kuukausiakin, tosin sitä ei omaisille anneta kuin erillisestä pyynnöstä.
Ja tässäkin tapauksessa kannattaa valita siis hautaustoimisto ja olla heihin yhteydessä, neuvovat kyllä kaikissa järjestelyissä ja kertovat milloin ovat saaneet hautaluvan sairaalasta, omaisille sitä ei yleensä anneta.
Vierailija kirjoitti:
Jos tätisi oli rakastanut miestään, hän olisi mennyt mukaan sairaalaan. Ambulanssilla tai taksilla perässä. Monet vanhat ihmiset ovat helpottuneita kun puoliso joutuu sairaalaan (kuolee) saa olla yksin, rauhassa, saa perintöä.
Itse en syyllistä hoitajia enkä leskiäkään jos joku kuolee. Mitä väliä kun jo kuollut. Olisi täti ollut viime hetket läsnä.
Ennen kuin ihminen otetaan ambulanssiin kyytiin, hänelle tehdään arvio kotona. Kunto on huono jos sairaalaan lähdetään viemään.
Mulla ei onneksi kuollut, mutta tilasin ambulanssin ja veivät sairaalaan ja eivät halunneet ottaa mua mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä se vuorossa oleva hoitsu voi tietää kuka on yöllä kuollut lanssissa? Hoitajat eivät soita omaisille kuolintapauksista, vaan lääkäri!
Potilaan voinnista annetaan tietoja puhelimitse vain yhteyshenkilöille merkityiksi.
Ei ole yksi, eikä kaksi kertaa kun joku utelias esim. naapuri yrittää saada puhelimitse tietoja.
Huonoa toimintaa teillä. Tee vaan kantelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos tätisi oli rakastanut miestään, hän olisi mennyt mukaan sairaalaan. Ambulanssilla tai taksilla perässä. Monet vanhat ihmiset ovat helpottuneita kun puoliso joutuu sairaalaan (kuolee) saa olla yksin, rauhassa, saa perintöä.
Itse en syyllistä hoitajia enkä leskiäkään jos joku kuolee. Mitä väliä kun jo kuollut. Olisi täti ollut viime hetket läsnä.
Ennen kuin ihminen otetaan ambulanssiin kyytiin, hänelle tehdään arvio kotona. Kunto on huono jos sairaalaan lähdetään viemään.
Uskomatonta. Sinun jälkeesi ei taida jäädä edes ketään, joka helpottuisi.
Olen sairaalassa hoitajana ja minulla ei ole oikeutta ilmoittaa kuolemasta vaan lääkäri hoitaa ilmoittamisen. Enkä myöskään voi mennä tuosta vain aukaisemaan jonkun potilaan tietoja ja katsoa onko joku kuollut, vaan voin katsoa vain niiden potilaiden tietoja joihin minulla on hoitosuhde.
Ymmärrän oikein hyvin että omaisille tämä on ikävää mutta on syyt että toimitaan näin. Ja jos potilas on kuollut ambulanssiin ei häntä enää tuoda päivystykseen hoidettavaksi vaan viedään suoraan eteenpäin. Tällöin myöskään päivystyksen henkilökunnalla ei ole hoitosuhdetta potilaaseen eikä tällöin oikeutta katsoa tietoja.
Myöskin potilaan tiedoista täytyy käydä ilmi kuka on lähiomainen ja kenelle tietoja saa antaa. Kehotankin kaikkia tarkistamaan omat tietonsa ja siitä kenelle saa tietoja antaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja lääkärin tehtävä on ilmoittaa omaisille.
Mahdollisesti byrokratiaan on mennyt aikaa, esim oikeuslääketieteelliseen avaukseen kaikki lääkärit eivät tee pyyntöjä, vaan on ylilääkärin tehtävä. Ja kotona/matkalla menehtynyt avataan poikkeuksetta aina.. Silti todenneen lääkärin olisi pitänyt soittaa omaisille
Ei ihan aina kotiin kuollutta avata.
En käyttäisi sanaa byrokratia. Koska tuolla sanalla voi ikäänkuin leimata kaikki laiskuudesta tyhmyyteen. Kuoleman ilmoittamiseen omaiselle on oltava prosessi, joka ei jumiudu. Tekisin valituksen, ja kehottaisin käymään läpi tämän ilmoittamisvastuun.
Höpöhöpö 27. Missä oikein työskentelet, kun hoitaja ei saa soittaa omaiselle kuolemantapauksesta. Sehän kuuluu työhömme!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos tätisi oli rakastanut miestään, hän olisi mennyt mukaan sairaalaan. Ambulanssilla tai taksilla perässä. Monet vanhat ihmiset ovat helpottuneita kun puoliso joutuu sairaalaan (kuolee) saa olla yksin, rauhassa, saa perintöä.
Itse en syyllistä hoitajia enkä leskiäkään jos joku kuolee. Mitä väliä kun jo kuollut. Olisi täti ollut viime hetket läsnä.
Ennen kuin ihminen otetaan ambulanssiin kyytiin, hänelle tehdään arvio kotona. Kunto on huono jos sairaalaan lähdetään viemään.
Kuulostatpa empaattiselta ja lämpimältä ihmiseltä.
Meidän sukulaiselle kävi ihan samoin pari vuotta sitten. Kukaan ei ollut muistanut ilmoittaa! Tilanne oli ihan samankaltainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä2888 kirjoitti:
Höpöhöpö 27. Missä oikein työskentelet, kun hoitaja ei saa soittaa omaiselle kuolemantapauksesta. Sehän kuuluu työhömme!
Hoitajat ilmoittaa jostain vuodeosastolta, kun sitä kuolemaa jo odotellaan ja on sovittu kenelle ilmoitetaan. Jos kuollut matkalla tai kuollut löytyy jostain lojumasta asiasta ilmoitaa kuoleman todennut lääkäri tai poliisi.
Samoin kävi kun kaverin serkku kuoli. Isänsä merkitty lähiomaiseksi, asuivat eri kaupungeissa ja pe tämä serkkuni joutui ambulanssilla sairaalaan , kuoli päivystyksessä. Ma tuli sitten isälle soitto että "by the way, poikas kuoli perjantaina". No ei nyt kirjaimellisti noin sanottu, mutta asenne oli uskomattoman välinpitämätön ja jokuhan tuossa mokasi!
Yrittivät vanhemmat vastauksia vaatia, mutta luovuttivat ja keskittyivät suruunsa. 90-luvun alussa tapahtui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tätisi oli rakastanut miestään, hän olisi mennyt mukaan sairaalaan. Ambulanssilla tai taksilla perässä. Monet vanhat ihmiset ovat helpottuneita kun puoliso joutuu sairaalaan (kuolee) saa olla yksin, rauhassa, saa perintöä.
Itse en syyllistä hoitajia enkä leskiäkään jos joku kuolee. Mitä väliä kun jo kuollut. Olisi täti ollut viime hetket läsnä.
Ennen kuin ihminen otetaan ambulanssiin kyytiin, hänelle tehdään arvio kotona. Kunto on huono jos sairaalaan lähdetään viemään.Uskomatonta. Sinun jälkeesi ei taida jäädä edes ketään, joka helpottuisi.
Voin kertoa että yksi jää, samppanjapullo on kylmänä jo odottamassa tapahtumaa.
Minulle eivät sukulaiset kertoneet isäni kuolemasta - ei edes äitipuoli. Soitin sairaalaan ja kuulin, kun hoitajat kuiskailivat. Sitten joku tuli sanomaan, että ota yhteys äitiisi. Siis eivät tienneet, että hän on äitipuoli. Se ei tietenkään ole ihmeellistä. Kauhistutti vaan etten tiennyt silloin isäni jo kuolleen.
Ei ole hoitovirhe mutta törkeää ja kannattaa valittaa että joutuvat edes vähän miettimään toimintatapoja. Valita ylilääkärille
Käyttäjä226 kirjoitti:
Ja lääkärin tehtävä on ilmoittaa omaisille.
Mahdollisesti byrokratiaan on mennyt aikaa, esim oikeuslääketieteelliseen avaukseen kaikki lääkärit eivät tee pyyntöjä, vaan on ylilääkärin tehtävä. Ja kotona/matkalla menehtynyt avataan poikkeuksetta aina.. Silti todenneen lääkärin olisi pitänyt soittaa omaisille
Ei ihan aina kotiin kuollutta avata.
En käyttäisi sanaa byrokratia. Koska tuolla sanalla voi ikäänkuin leimata kaikki laiskuudesta tyhmyyteen. Kuoleman ilmoittamiseen omaiselle on oltava prosessi, joka ei jumiudu. Tekisin valituksen, ja kehottaisin käymään läpi tämän ilmoittamisvastuun.
Ei obduktiota tehdä jos on sairaus, johon voi olettaa menehtyneen. Turhaa varojen käyttämistä. Kotiin kuolevat käy poliisi tarkistamassa rikoksen poissulkemiseksi. Hautausluvan voi antaa mikäli rikosta ei epäillä ja tiedossa on pitkäaikaissairaus.
Alue: Aihe vapaa
He saavat sen tiedon kyllä aikanaan varmasti. Ihan oikeasti, kaikella kunnioituksella, kuolinaika ei ole mitenkään merkityksellinen. Teillä on nyt menehtynyt omainen, keskittykää suruun, hänen muisteluun, hautajaisien pohtimiseen. Mihinkään näihin ei vaikuta kuoliko mies eilen vai tänään.