Mies ei muista minua äitienpäivänä koska ei ole yhteisiä lapsia

Vierailija kirjoitti:

Jos asutte yhdessä miehen lapsien kanssa, kyllä äitienpäivä kuuluu sinulle.

Vastahan täällä myötämielisesti suhtauduttiin siihen , että myös äitipuolelle tehdään äitienpäiväkortti.

Nyt taas kaikki elämässään epäonnistuneet purkavat pahaaoloaan tässä ketjussa.

Kai te naiset olette sitten sitä mieltä, että naisen uuden miehen kuuluu saada naisen omilta lapsilta isänpäiväkortit ja muut muistamiset?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole yleensä uusperhemyönteinen, mutta kyllä minusta äitienpäivä kuuluu myös äitipuolille. Ei äitiys ole pelkkää synnyttämistä, vaan kyllä äiti on se, joka lapsista huolehtii. Sijoitut lapset, adoptiolapset, kaikilla on oikeus muistaa sitä jota pitää äitinään ja äitejä voi olla joissain tapauksissa useampi.

Nainen on äitipuoli vain jos lasten äiti on död. Muuten hän on vain isän uusi vaimo.

Et taida ymmärtää, että se äitipuoli huolehtii niistä lapsista myös (yleensä). Eli nainen ei vain hengaa jossain taustalla "isän vaimona", vaan osallistuu aktiivisesti miehen lasten elämään. Äitipuolella voi olla isokin rooli lasten elämässä. Voisit vähän enemmän kunnioittaa ihmistä, joka omasta vapaasta tahdostaan osallistuu sinun jälkikasvusi hoitamiseen ja kasvattamiseen. Äitipuolen osa on epäkiitollisin ikinä. Se, että ei muka edes saisi kutsua äitipuoleksi.. huhheijakkaa. Yrittäisit suhtautua vähän nöyremmin ihmiseen, joka osallistuu lastesi hyvinvoinnin turvaamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole yleensä uusperhemyönteinen, mutta kyllä minusta äitienpäivä kuuluu myös äitipuolille. Ei äitiys ole pelkkää synnyttämistä, vaan kyllä äiti on se, joka lapsista huolehtii. Sijoitut lapset, adoptiolapset, kaikilla on oikeus muistaa sitä jota pitää äitinään ja äitejä voi olla joissain tapauksissa useampi.

Nainen on äitipuoli vain jos lasten äiti on död. Muuten hän on vain isän uusi vaimo.

Et taida ymmärtää, että se äitipuoli huolehtii niistä lapsista myös (yleensä). Eli nainen ei vain hengaa jossain taustalla "isän vaimona", vaan osallistuu aktiivisesti miehen lasten elämään. Äitipuolella voi olla isokin rooli lasten elämässä. Voisit vähän enemmän kunnioittaa ihmistä, joka omasta vapaasta tahdostaan osallistuu sinun jälkikasvusi hoitamiseen ja kasvattamiseen. Äitipuolen osa on epäkiitollisin ikinä. Se, että ei muka edes saisi kutsua äitipuoleksi.. huhheijakkaa. Yrittäisit suhtautua vähän nöyremmin ihmiseen, joka osallistuu lastesi hyvinvoinnin turvaamiseen.

Ohiksena totean, että yleistät aikalailla.

Minä olen äitipuoli, olen siis isän kanssa naimisissa, enkä todellakaan osallistu aktiivisesti miehen lasten elämään. En osallistu siihen edes passiivisesti. Minä teen silloin omiani.

Uskon, että uusperheet tuhoaa juuri se, että uusi vaimo osallistuu. Sotten mies kaataa vastuunsa äitipuolen niskaan. Ja äitipuolen taskka kasvaa. Lopulta äitipuoli huomaa roolinsa olevan epäkiitollinen.

Jippo on tämä: älä ota niista lapsista yhtään vastuuta, vaan anna isän hoitaa ja viihdyttää. Lopputulos: uusperhe toimii hyvin eikä ole ongelmia.

Mua ei muista kukaan minään päivänä, siis ei äitienpäivänä, ei naistenpäivänä eikä ystävänpäivänä. Voi nyyyyh sentään. En ole äiti, eikä minulla ole parisuhdetta, ystäväni eivät kannata kaupallistunutta ystävänpäivää. Muutoinhan minua muistetaan kyllä minuna jatkuvasti, ei vain jokin lokeron jäsenenä vaan minuna itsenäni. Voiko sen parempaa kunnianosoitusta ollakkaan? :) En ole äiti enkä nainen enkä ystävä, vaan olen MINÄ.

Itse olen sitä mieltä, että jos miehen lapset juhlistavat äitienpäivänä myös äitipuolta, silloin mieskin voi. Ja jos lapset juhlistavat vain biologista äitiään, silloin miehen ei myöskään tarvitse muistaa tätä äitipuolta.

Eli riippuu ihan siitä kenet lapset kokevat äidikseen. Nuoremmat lapset varmaankin juhlistavat helpommin myös äitipuolta, mutta jos vaikka teini-iässä saa uuden äitipuolen, ei sitä kovin helposti enää osaa mieltää äitihahmona vaan enemmän vain isän uutena naisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole yleensä uusperhemyönteinen, mutta kyllä minusta äitienpäivä kuuluu myös äitipuolille. Ei äitiys ole pelkkää synnyttämistä, vaan kyllä äiti on se, joka lapsista huolehtii. Sijoitut lapset, adoptiolapset, kaikilla on oikeus muistaa sitä jota pitää äitinään ja äitejä voi olla joissain tapauksissa useampi.

Nainen on äitipuoli vain jos lasten äiti on död. Muuten hän on vain isän uusi vaimo.

Et taida ymmärtää, että se äitipuoli huolehtii niistä lapsista myös (yleensä). Eli nainen ei vain hengaa jossain taustalla "isän vaimona", vaan osallistuu aktiivisesti miehen lasten elämään. Äitipuolella voi olla isokin rooli lasten elämässä. Voisit vähän enemmän kunnioittaa ihmistä, joka omasta vapaasta tahdostaan osallistuu sinun jälkikasvusi hoitamiseen ja kasvattamiseen. Äitipuolen osa on epäkiitollisin ikinä. Se, että ei muka edes saisi kutsua äitipuoleksi.. huhheijakkaa. Yrittäisit suhtautua vähän nöyremmin ihmiseen, joka osallistuu lastesi hyvinvoinnin turvaamiseen.

Ohiksena totean, että yleistät aikalailla.

Minä olen äitipuoli, olen siis isän kanssa naimisissa, enkä todellakaan osallistu aktiivisesti miehen lasten elämään. En osallistu siihen edes passiivisesti. Minä teen silloin omiani.

Uskon, että uusperheet tuhoaa juuri se, että uusi vaimo osallistuu. Sotten mies kaataa vastuunsa äitipuolen niskaan. Ja äitipuolen taskka kasvaa. Lopulta äitipuoli huomaa roolinsa olevan epäkiitollinen.

Jippo on tämä: älä ota niista lapsista yhtään vastuuta, vaan anna isän hoitaa ja viihdyttää. Lopputulos: uusperhe toimii hyvin eikä ole ongelmia.

Ei se ihan näinkään mene, esim. vuoropäiväkodissa huomioidaan kaikkien samassa taloudessa asuvien aikuisten työvuorot. Jos asut miehesi kanssa samassa taloudessa ja miehesi lapset tarvitsevat vuorohoitoa, niin myös sinun täytyy niistä lapsista huolehtia, jos miehelläsi on töitä kun sinulla on vapaapäivä ja lapset ovat teillä, niin sinun velvollisuutesi on tällöin ne lapset hoitaa, heitä ei saa tuoda tuolloin päiväkotiin hoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Jos asutte yhdessä miehen lapsien kanssa, kyllä äitienpäivä kuuluu sinulle.

Vastahan täällä myötämielisesti suhtauduttiin siihen , että myös äitipuolelle tehdään äitienpäiväkortti.

Nyt taas kaikki elämässään epäonnistuneet purkavat pahaaoloaan tässä ketjussa.

Kuten myös sinä. ;)

Ei äitipuoleni ole äitini enkä häntä onnittele äitienpäivänä.

Ei ole minun asiani. Ei ole minun äitini.

Jos olisi kohdellut kuin hänen omaa lastaan olisin ehkä eri mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole yleensä uusperhemyönteinen, mutta kyllä minusta äitienpäivä kuuluu myös äitipuolille. Ei äitiys ole pelkkää synnyttämistä, vaan kyllä äiti on se, joka lapsista huolehtii. Sijoitut lapset, adoptiolapset, kaikilla on oikeus muistaa sitä jota pitää äitinään ja äitejä voi olla joissain tapauksissa useampi.

Nainen on äitipuoli vain jos lasten äiti on död. Muuten hän on vain isän uusi vaimo.

Juurikin noin. Ja minuakin huvittaa eräskin nainen, joka naimisissa miehen kanssa, ja heillä ei keskenään yhteisiä lapsia yhtäkään, mutta miehellä on edellisestä liitosta ex.vaimonsa kanssa yksi lapsi, jolla jo omiakin lapsia, niin tämä miehen uusi vaimo kutsuu itseään miehensä lapsenlastensa "mammaksi", kun ei sitä tosiasiassa edes ole, eikä koskaan tule olemaankaan.

Miehensä lastenlasten ainoa mamma/mummo on tässäkin tapauksessa miehen ex.vaimo.

Totuutta ei pidä ryhtyä muuntelemaan tässäkään asiassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole yleensä uusperhemyönteinen, mutta kyllä minusta äitienpäivä kuuluu myös äitipuolille. Ei äitiys ole pelkkää synnyttämistä, vaan kyllä äiti on se, joka lapsista huolehtii. Sijoitut lapset, adoptiolapset, kaikilla on oikeus muistaa sitä jota pitää äitinään ja äitejä voi olla joissain tapauksissa useampi.

Nainen on äitipuoli vain jos lasten äiti on död. Muuten hän on vain isän uusi vaimo.

Juurikin noin. Ja minuakin huvittaa eräskin nainen, joka naimisissa miehen kanssa, ja heillä ei keskenään yhteisiä lapsia yhtäkään, mutta miehellä on edellisestä liitosta ex.vaimonsa kanssa yksi lapsi, jolla jo omiakin lapsia, niin tämä miehen uusi vaimo kutsuu itseään miehensä lapsenlastensa "mammaksi", kun ei sitä tosiasiassa edes ole, eikä koskaan tule olemaankaan.

Miehensä lastenlasten ainoa mamma/mummo on tässäkin tapauksessa miehen ex.vaimo.

Totuutta ei pidä ryhtyä muuntelemaan tässäkään asiassa.

Eikä ole aina näinkään. Mulle on isäpuoli isä ja on ollut aina, vaikka biologinen isäkin oli elossa kun olin lapsi. Isänpäiväkortit ja -lahjat sai isäpuoli, biologinen isä ei saanut mitään. Ei se isyys ja äitiys pelkistä geeneistä ole kiinni, kyllä kyse on aika paljon muustakin.

Sylvi Kekkosen sanoin: "Pieni on sen äidinrakkauden piiri, johon ei muita mahdu kuin hänen omat lapsensa."

Uskomatonta, mitä kaikkea biologinen äitiys saa ihmisen suoltamaan näppäimistöltään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole yleensä uusperhemyönteinen, mutta kyllä minusta äitienpäivä kuuluu myös äitipuolille. Ei äitiys ole pelkkää synnyttämistä, vaan kyllä äiti on se, joka lapsista huolehtii. Sijoitut lapset, adoptiolapset, kaikilla on oikeus muistaa sitä jota pitää äitinään ja äitejä voi olla joissain tapauksissa useampi.

Nainen on äitipuoli vain jos lasten äiti on död. Muuten hän on vain isän uusi vaimo.

Et taida ymmärtää, että se äitipuoli huolehtii niistä lapsista myös (yleensä). Eli nainen ei vain hengaa jossain taustalla "isän vaimona", vaan osallistuu aktiivisesti miehen lasten elämään. Äitipuolella voi olla isokin rooli lasten elämässä. Voisit vähän enemmän kunnioittaa ihmistä, joka omasta vapaasta tahdostaan osallistuu sinun jälkikasvusi hoitamiseen ja kasvattamiseen. Äitipuolen osa on epäkiitollisin ikinä. Se, että ei muka edes saisi kutsua äitipuoleksi.. huhheijakkaa. Yrittäisit suhtautua vähän nöyremmin ihmiseen, joka osallistuu lastesi hyvinvoinnin turvaamiseen.

Ohiksena totean, että yleistät aikalailla.

Minä olen äitipuoli, olen siis isän kanssa naimisissa, enkä todellakaan osallistu aktiivisesti miehen lasten elämään. En osallistu siihen edes passiivisesti. Minä teen silloin omiani.

Uskon, että uusperheet tuhoaa juuri se, että uusi vaimo osallistuu. Sotten mies kaataa vastuunsa äitipuolen niskaan. Ja äitipuolen taskka kasvaa. Lopulta äitipuoli huomaa roolinsa olevan epäkiitollinen.

Jippo on tämä: älä ota niista lapsista yhtään vastuuta, vaan anna isän hoitaa ja viihdyttää. Lopputulos: uusperhe toimii hyvin eikä ole ongelmia.

Ei se ihan näinkään mene, esim. vuoropäiväkodissa huomioidaan kaikkien samassa taloudessa asuvien aikuisten työvuorot. Jos asut miehesi kanssa samassa taloudessa ja miehesi lapset tarvitsevat vuorohoitoa, niin myös sinun täytyy niistä lapsista huolehtia, jos miehelläsi on töitä kun sinulla on vapaapäivä ja lapset ovat teillä, niin sinun velvollisuutesi on tällöin ne lapset hoitaa, heitä ei saa tuoda tuolloin päiväkotiin hoitoon.

Ihanko totta? Sangen outoa. Mitäköhän sitten tapahtuisi meidän tilanteessa? Kun minä en kerta hoitaisi.

Me olemme miehen eksälle sanoneet, että minä en hoida. Jos mies ei työnsä vuoksi pysty ottamaan lapsia, niin minä en niitä ota.

Irl minä autan hädän tullen, mutta kyse on siis vastuun ottamisesta.

Jos minun isälläni olisi toinen nainen ja asuisin heidän kanssaan en missään nimessä sanoisi hänelle hyvää äitienpäivää enkä juhlisi sitä hänen kanssaan koska minulla on oma oikea äiti jonka kanssa juhlitaan, eikä jotain naista joka on isäni kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Sulta ei sit varmaan myöskään odoteta että hoitaisit mitään vanhemmille kuuluvia velvollisuuksia. :) 

Eihän äitipuolella olekaan mitään velvollisuuksia tai oikeuksia toisten ihmisten lapsiin :)

Minä toivotan hyvää äitienpäivää äitienpäivänä kaikille äideille joita tapaan.

Ihan yleissivistystä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole yleensä uusperhemyönteinen, mutta kyllä minusta äitienpäivä kuuluu myös äitipuolille. Ei äitiys ole pelkkää synnyttämistä, vaan kyllä äiti on se, joka lapsista huolehtii. Sijoitut lapset, adoptiolapset, kaikilla on oikeus muistaa sitä jota pitää äitinään ja äitejä voi olla joissain tapauksissa useampi.

Nainen on äitipuoli vain jos lasten äiti on död. Muuten hän on vain isän uusi vaimo.

Et taida ymmärtää, että se äitipuoli huolehtii niistä lapsista myös (yleensä). Eli nainen ei vain hengaa jossain taustalla "isän vaimona", vaan osallistuu aktiivisesti miehen lasten elämään. Äitipuolella voi olla isokin rooli lasten elämässä. Voisit vähän enemmän kunnioittaa ihmistä, joka omasta vapaasta tahdostaan osallistuu sinun jälkikasvusi hoitamiseen ja kasvattamiseen. Äitipuolen osa on epäkiitollisin ikinä. Se, että ei muka edes saisi kutsua äitipuoleksi.. huhheijakkaa. Yrittäisit suhtautua vähän nöyremmin ihmiseen, joka osallistuu lastesi hyvinvoinnin turvaamiseen.

Ohiksena totean, että yleistät aikalailla.

Minä olen äitipuoli, olen siis isän kanssa naimisissa, enkä todellakaan osallistu aktiivisesti miehen lasten elämään. En osallistu siihen edes passiivisesti. Minä teen silloin omiani.

Uskon, että uusperheet tuhoaa juuri se, että uusi vaimo osallistuu. Sotten mies kaataa vastuunsa äitipuolen niskaan. Ja äitipuolen taskka kasvaa. Lopulta äitipuoli huomaa roolinsa olevan epäkiitollinen.

Jippo on tämä: älä ota niista lapsista yhtään vastuuta, vaan anna isän hoitaa ja viihdyttää. Lopputulos: uusperhe toimii hyvin eikä ole ongelmia.

Ei se ihan näinkään mene, esim. vuoropäiväkodissa huomioidaan kaikkien samassa taloudessa asuvien aikuisten työvuorot. Jos asut miehesi kanssa samassa taloudessa ja miehesi lapset tarvitsevat vuorohoitoa, niin myös sinun täytyy niistä lapsista huolehtia, jos miehelläsi on töitä kun sinulla on vapaapäivä ja lapset ovat teillä, niin sinun velvollisuutesi on tällöin ne lapset hoitaa, heitä ei saa tuoda tuolloin päiväkotiin hoitoon.

Ihanko totta? Sangen outoa. Mitäköhän sitten tapahtuisi meidän tilanteessa? Kun minä en kerta hoitaisi.

Me olemme miehen eksälle sanoneet, että minä en hoida. Jos mies ei työnsä vuoksi pysty ottamaan lapsia, niin minä en niitä ota.

Irl minä autan hädän tullen, mutta kyse on siis vastuun ottamisesta.

Se on teidän ongelmanne mitä tekisitte, mutta päivähoitoon niitä lapsia ei saisi tuolloin viedä. Vaihtoehtoina on valehdella työvuorot (sen valtaosa taitaa tehdä) tai sitten isä ja äiti miettii keskenään jonkin ratkaisun.

WTF!! Sä et ole äiti!! Joten miksi sua pitäs muistaa?

ÄITIENpäivä, ymmärrätkö ÄITIENpäivä!

Vierailija kirjoitti:

Öööööö.... Te, joiden mielestä lasten kanssa asuvaa äitipuolta ei tarvitse äitienpäivänä muistaa: kai olette myös sitä mieltä, ettei adoptiovanhempia muisteta äitien- ja isänpäivänä?

Nämä on vähän eriasioita, ettei oikein voi verrata. Toinen eli adoptio on ottanut ne vanhemmat tehtävät omakseen. Näille lapsille he ovat äiti ja isä. Uusperheellisille taas sillä lapsella on se oma biologinen vanhempi mukana yleensä elämässään. Tuollaiseen lähtiessä kannattaisikin ehkä muistaa ettei voi korvata sitä oikean äitiä tai isää lapselle.

Miksi miehesi pitäisi muistaa sinua äitienpäivänä? Eikö se ole miehen lasten tehtävä jos äitipuolten haluavat jotenkin muistaa...

Minun mieheni ei ole lasteni isä, enkä odota hänen (tai lasteni isänkään) muistavan minua äitienpäivänä.

Lapset varmaan askartelee eskarissa ja koulussa minulle jotain ja sunnuntaina vietetään päivä yhdessä ja käydään oman äitini luona. Mitä muuta sitä enää tarvitsisi.

Ihme pihtaamista. (:

Minä ajattelen näin: JOS eroaisimme  mieheni kanssa, JOS hän menisi uuteen liittoon, ja JOS tämä hänen uusi puolisonsa olisi lapsillemme mukava ja turvallinen aikuinen, auttaisi heidän asioissaan  ja tekisi de fakto arjessa paljon asioita, jotka yleensä kuuluvat vanhemmille, niin kyllä hän silloin äitienpäivänä ansaitsisi jonkin sortin muistamisen. Vaikka jonkun herkun tai hieronnan. Keltä se olisi pois? Monen lapsen elämässä äiti- tai isäpuoli on tärkeä aikuinen siinä kuin vaikka mummi tai ukki. Muistetaanhan mummejakin äitienpäivänä, ainakin meidän perheessämme on muistettu. 

Kannattaisi näiden äitien, joiden lapset välillä toisen naisen kotonoa, kunnioittaa vähän enemmän tuota toista naista. Mistä tämä kauhea katkeruus puolisonne uutta vaimoa kohtaan? Tiedän mm tapauksen, jossa äitipuoli järjesti lapsipuolen rippijuhlat. Ex-vaimo asteli valmiisiin juhliin nenä pystyssä ja jälkeenpäin haukkui juhlajärjestelyjä. Miksei järjestänyt itse oman lapsensa juhlia?