Mies ei muista minua äitienpäivänä koska ei ole yhteisiä lapsia

MInusta miehen olisi asiallista toivottaa hyvää äitienpäivää ja muistuttaa heti perään, että vaikka et ole oikasti äiti, niin on syytä onnitella, ettet taas vedä hernettä nenään lapsettomuutesi takia.

Yhyy. Mieheni ei muista minua veteraanien päivänä, vaikka pappani oli sodassa. Pitääkö jättää se sika?

Minun eksäni ei muistanut minua äitienpäivänä, vaikka oli yhteiset lapset, koska en ole hänen äitinsä.

Vierailija kirjoitti:

Häh? Ap, olen elänyt uusperheessä nyt 18 vuotta. Miehellä kolme lasta, minulla yksi lapsi, ei yhteisiä lapsia. En todellakaan ole koskaan odottanut, että mieheni minua jotenkin äitienpäivänä muistaisi - en ole hänen äitinsä, enkä hänen lastensa äiti. Nyt toki lapsemme ovat olleet jo aikuisia kauan aikaa, he olivat kouluikäisiä, kun tapasimme. Joten en kyllä ymmärrä ollenkaan, miksi miehen pitäisi sinua muistaa äitienpäivänä?

Sama kuvio täällä. Ja ajattelenkin samoin.

Vierailija kirjoitti:

Jos asutte yhdessä miehen lapsien kanssa, kyllä äitienpäivä kuuluu sinulle.

Vastahan täällä myötämielisesti suhtauduttiin siihen , että myös äitipuolelle tehdään äitienpäiväkortti.

Nyt taas kaikki elämässään epäonnistuneet purkavat pahaaoloaan tässä ketjussa.

Mitä helkatin pahaaoloaan puretaan ja mukamas elämässämme olisimme jopa epäonnistuneita, jos kerromme tolle ap:lle totuuden kokolailla tästä asiasta, kun näyttää olevan epätietoinen asiasta, ja varmaankin pettynyt, kun miehensä ei muista häntä äitienpäivänä, vaikka ei ole minkäänlaista aihetta muistaa aloittajaa, koska hän ei ole miehensä lasten äiti.

Miehensä omien lastensa äiti on jossakin muualla, olkootpa vaikkapa jo hautausmaalla tai elävänä, mutta hän on lasten Ä I T I!!!!!!!!

Vierailija kirjoitti:

äitienpäivä voitaisiin vaihtaa mielensäpahoittajien päiväksi

Tästä vuoden idea-palkinto. Kannatetaan!

Kyllä minä olen ainakin näin aikuisena muistanut äitipuoltani äitiespäivänä. Ei ehkä synnyttänyt minua, mutta on ollut tukena ja mukana 27 vuotta. Miksipä tätä ei pitäisi muistaa? Hänkin puhuu neljästä lapsestaan (kaksi omaa ja kaksi kasvatettua).

Eikös yleensä ole lasten homma muistaa omaa äitiään. Oletko miehesi äiti?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä olen ainakin näin aikuisena muistanut äitipuoltani äitiespäivänä. Ei ehkä synnyttänyt minua, mutta on ollut tukena ja mukana 27 vuotta. Miksipä tätä ei pitäisi muistaa? Hänkin puhuu neljästä lapsestaan (kaksi omaa ja kaksi kasvatettua).

Minulla kävi sama mielessä, että ap:n miehellä ei ole ainkaan varaa odottaa kovin äidillistä otetta lapsiinsa, koska noin jyrkästi tuomitsee asian. 

Jos lapset ASUVAT teillä niin olisi asianmukaista muistaa myös sinua. Sinähän hoidat periaatteessa äidin hommia silloin, kun lapset ovat luonanne. Jos lapset käyvät joka toinen viikonloppu.. Ei ehkä sinua tarvitse muistaa. Tai no riippuu teidän perheenne käytännöstä. Itse olen "joka toisen viikonlopun äitipuoli" enkä odota saavani mitään.

Ex ei muistanut koskaan vaikka meillä on yhteinen lapsi.

Öööööö.... Te, joiden mielestä lasten kanssa asuvaa äitipuolta ei tarvitse äitienpäivänä muistaa: kai olette myös sitä mieltä, ettei adoptiovanhempia muisteta äitien- ja isänpäivänä?

Meillä miehen 8 v. Poika mietti jo kaksi viikkoa sitten miehen mennessä yksin kauppaan, että ostaakohan mies minulle sillä reissulla äitienpäivälahjan XD.

Lapset ovat niin ihanan avarakatseisia eivätkä takerru muotoseikkoihin, jos joku aikuinen ei niitä lapselle syötä.

Sulta ei sit varmaan myöskään odoteta että hoitaisit mitään vanhemmille kuuluvia velvollisuuksia. :) 

Olen sijoituslapsi, ja kyllä minä äitienpäivänä muistan edelleen kasvatusäitiä, vaikka on biologinenkin.

Lapsipuolet eivät minua ole huomioineet koskaan.

Edes kun oli yhteisiä lapsia, mies ei huomioinut minua vaan omaa äitiään.

Vierailija kirjoitti:

Öööööö.... Te, joiden mielestä lasten kanssa asuvaa äitipuolta ei tarvitse äitienpäivänä muistaa: kai olette myös sitä mieltä, ettei adoptiovanhempia muisteta äitien- ja isänpäivänä?

Ihanko tosissasi sä vertaat adoptiovanhempia äiti- tai isäpuoleen?! Ei jessus mikä idiootti.

Vierailija kirjoitti:

Normaalia. Teillä ei ole yhteisiä lapsia.

Ja vaikka olisikin niin silti olisit ainoastaan niiden lastenne äiti, et miehesi äiti.

Vierailija kirjoitti:

Öööööö.... Te, joiden mielestä lasten kanssa asuvaa äitipuolta ei tarvitse äitienpäivänä muistaa: kai olette myös sitä mieltä, ettei adoptiovanhempia muisteta äitien- ja isänpäivänä?

Riippuu äitipuolesta. Jos lapsi on jo vauvasta lähtien asunut äitipuolen kanssa suurimman osan ajastaa, on muistaminen luontevaa. Jos lapsi käy vain joka toinen vkl, äitipuoli ei leiki hänelle äitiä, niin muistaminen on sama kuin kummitädille äitienpäiväkortin lähettäisi.

Oletettavasti lapsi on adoptiovanhemmillaan koko ajan, eli muistaminen on luontevaa. He kun hoitavat äidin velvollisuuksia,

Vierailija kirjoitti:

En ole yleensä uusperhemyönteinen, mutta kyllä minusta äitienpäivä kuuluu myös äitipuolille. Ei äitiys ole pelkkää synnyttämistä, vaan kyllä äiti on se, joka lapsista huolehtii. Sijoitut lapset, adoptiolapset, kaikilla on oikeus muistaa sitä jota pitää äitinään ja äitejä voi olla joissain tapauksissa useampi.

Nainen on äitipuoli vain jos lasten äiti on död. Muuten hän on vain isän uusi vaimo.

Vierailija kirjoitti:

Häh? Ap, olen elänyt uusperheessä nyt 18 vuotta. Miehellä kolme lasta, minulla yksi lapsi, ei yhteisiä lapsia. En todellakaan ole koskaan odottanut, että mieheni minua jotenkin äitienpäivänä muistaisi - en ole hänen äitinsä, enkä hänen lastensa äiti. Nyt toki lapsemme ovat olleet jo aikuisia kauan aikaa, he olivat kouluikäisiä, kun tapasimme. Joten en kyllä ymmärrä ollenkaan, miksi miehen pitäisi sinua muistaa äitienpäivänä?

Kyseessä on äitienpäivä (huomaa monikko) eikä suinkaan vain ja ainoastaan oman äidin päivä. Äitienpäivänä saa siis muistaa ihan kaikkia äitejä. Ei se muistaminen ja huomioiminen ole keltään pois. Jos ap on hoitanut ja huolehtinut lapsista, ollen heille sosiaalinen äiti, niin miksei tätä saisi huomioida ja muistaa? Mikä siinä on pahaa?