Täydellinen fitnesmutsibloggaaja tuomitsee läskit AV-mammat!
https://blogbook.fi/fitnessfromthenorth/en-mie-itelle-mutta-lapsille/#c… Siinä teille kaikille! Nyt vesimelonit pöytään synttärijuhlissa!
Kommentit (34)
Kuka muka tekee niin, että lapsilla on eri ruuat kuin äidillä?
Meillä kaikki syö samaa ruokaa, oli se sitten makaronilaatikkoa tai pizzaa.
Vierailija kirjoitti:
http://www.is.fi/perhe/art-2000005183472.html?pos=most-popular&
"On ihailtavaa, että olet pystynyt pitämään lapsesi lähes irti sokerista näin pitkään, varsinkin kun hintana on tuo niuhon maine. On silti syytä varautua siihen, että lähivuosina sokerin pandoran lipas avautuu lapsellesi, etkä voi enää täysin hallita hänen makeansaantiaan. Sokeri on erittäin hyvä energianlähde ja siksi evoluutio on järjestänyt ihmisille sellaiset geenit, että se maistuu suussamme himottavan hyvältä.
Sokerissa ei sinänsä ole mitään epäterveellistä. Pulma on siinä, että se tyydyttää tehokkaasti energiantarpeen ja sen vuoksi vie tilan niiltä ruoilta, joissa olisi terveyden kannalta välttämättömiä osia, kuten vitamiineja ja hivenaineita.
Sokeria voi syödä, kunhan pysyy kohtuudessa ja muu ruoka sisältää kaiken tarvittavan. Tehtäväsi on opettaa lapsellesi tuo kohtuus, eikä se onnistu ilman sokeria. Kun alkupalat ja pääruoka ovat terveellisiä, jälkiruoassa voi olla sokeria. Karkkipäivä on myös mainio käytäntö. Et voi miten pitkään tahansa antaa lapsellesi omia eväitä mukaan. "
Hyvä vastaus, totaalikieltäytyminen voi mm. aiheuttaa lapselle syömishäiriöitä myöhemmin, mutta tekisi kyllä itsenikin mieli tehdä lapselle eväät päiväkotiin. Sellainen teollinen, prosessoitu vehnäjauho-lehmänmaito-painotteinen ruoka ei vaan voi olla terveellistä.
"Pikku-Peippo"? Just joo, kiilusilmä-luomumammailua.
Pitäisikö tuoda sponsoreiden tietoon, että minkälainen ihminen tätä artic challenge- tapahtumaa järjestää. Itse en tuon kirjoituksen jälkeen aio todellakaan osallistua!
Arvostellaan hyvin hanakasti muita siitä, kuinka ovat ääripäässä ja syöttävät lapsilleen pelkkää sokeria ja muuta mättöä. Ei kuitenkaan huomata, että itse ollaan siellä toisessa ääripäässä, jossa lapsen synttäreilläkään ei voi olla mitään muuta tarjoittavaa kuin meloniviipaleita ja vettä. En pidä tuotakaan ihan täyspäisenä touhuna.
Lauran postaukset ovat välillä provosoivia. Ajatus hyvä, mutta liian ärhäkästi kirjoitettu..
Herkuton lapsuus.
Meitä 4 sairaalassa hoidettua anorektikkoa siskoksina. Äiti sairastaa ortoreksiaa tänäkin päivänä. Tullut alkoholismi liiasta suorittamisesta ja alkoi jopa hermoromahduksessa polttamaan tupakkaa, kun ei enää kestänyt omaa terveellistä elämää ja suorittamista. Lenkkeilee 3 x päivässä.
Äiti on 165/48 ja synnyttänyt 6 lasta.
Mikään ääripää ei koskaan ole hyvä.
Juhannuksena isä toi meille korillisen limsaa jaettavaksi. Kaapeissa ei koskaan ollut valmista ruokaa, jonka voisi vain syödä. Kaikki piti valmistaa ja kypsyttää ennen kuin pystyi syömään. Tämän takia syöminen jäi harvakselleen ja me lapset pysyttiin hoikkina.
Blogin alun kuvauksesta tulee mieleen, että jos kaverisynttäreeille ostaa tarjottavaa, siinä ei yksi karkkipussi riitä. Ehkä lasten ilo oli synttäreistä johtuvaa ja siitä, että saivat osallistua tarjoilujen hankintaan.
Siitä olen samaa mieltä että suomalaiset lapset voisivat syödä terveellisemmin. Mutta nollalinja herkuista ei enää onnistu kun lapsi menee kouluun.
Vierailija kirjoitti:
Totuus on, että.ette halua syöttää lapsillenne terveellistä ruokaa, koska silloin "joutuisitte" syömään terveellisesti itsekin. Olette itse sokerikoukussa, ja siksi ohjaatte teoillanne lapsennekin sokerikoukkuun. Vain, jotta mamma saa päiväkahveellaan pullaa.
Mä ainakin haluan syödä päiväkaakaollani jotain hyvää. Ei se poissulje terveellistä ruokavaliota. Enkä ole mikään läskipossu, 162 cm / 52 kg.
Mä en vaan tajua missä kohtaa ja kuka koki oikeudekseen päättää, että joku pulla päivässä on väärin? Itsekkin tykkään esim rajoittaa hiilihydraatteja ja sokereita, mutta kun liittyy esim johonkin karppausryhmään, huomaa että toisilla lyö yli ja pahasti. Nämä ruokarajoitteiset "superterveellisesti elävät" tyypit on jo ihan oma uskonlahkonsa. Jumankauta sieltä tulee kivitystä, jos vaikka joku 50 kg painoa pudottanut kehtaa kirjoittaa syövänsä 2x viikossa puuroa. Ääk, yök, väärin, hyi, häpeä, julkinen nöyryytys ja ryhmästä erotus.
Bloggaajalle sanoisin että mikäköhän hiton oikeus hänellä on estää lastansa maistelemasta kaikenlaisia ruokia, jos ja kun eteen tulee se tilanne että lapsi pullaa tahtoo? Minusta lapsen tulee saada maistaa kaikkea, oli se sitten pinaattia tai piparkakkukeksi. Ei se lapsi ole teidän terveysfriikkien jatke sen enempää kuin niiden sokerihiiristen pullamössöäitienkään lapset.
Hupaisa kertomus "pikkupeikon" elämästä leopardiasuiselta äitykältä.
Onkohan äitykän mies ylipainoinen, kuten 66 prosenttia suomalaismiehistä?
Siis mitä on bloggaajan mainitsema inkivääriliemi?
Vierailija kirjoitti:
Lauran postaukset ovat välillä provosoivia. Ajatus hyvä, mutta liian ärhäkästi kirjoitettu..
Samaa mieltä. Ihan hyvää juttuahan tuossa oli, mutta esimerkit olivat liian kärkkäitä.
Useampi postaus saa niskavillat ärsytyksestä kiharalle. Esimerkiksi raskaus-postaus, joka käsitteli liikuntaa raskausaikana. No sama se jos bloggaaja ite on suunnilleen kärrynpyöriä heitellyt vielä matkalla synnärille. Jos et liiku raskausaikana ni olet siellä sohvannurkassa pullapussin kanssa mätöävä äiti, joka pilaa jo syntymättömän vauvan terveyden..( kärjistettynä).
Onnea vaan valitsemalleen tielle. Lapset eivät syö kaikkea ja piste. Esimerkiksi joku huippukokki juuri sanoi, että heidän toinen lapsensa on äärimmäisen nirso vaikka on pienestä pitäen totutettu vaikka mihin ruokiin. Omat kolme lastani ovat samalla tavalla ruokittu vauvaikäisestä saakka ja nyt teineinä jokaisella on joku nirsoilun kohde. Syy voi olla vaikka se, että on kerran oksentanut oksennustaudissa linssikeittoa ja sen jälkeen siihen ei ole koskettu.
Herkkujen totaalikieltäminen on omasta mielestäni tosi vaarallinen juttu. Tiedän useampiakin tapauksia, jossa tällainen henkilö, jolta herkut on lapsena kielletty, on sitten ahminut niitä kaksin käsin vanhempana. Pahinta on teini-ikä. Ystäväni lapsella on ykköstyypin diabetes ja vaikka kuinka teini tietää, että ei saa syödä niin salaa vetää rasvaa ja sokeria sisältäviä herkkuja, ja jää siitä kuitenkin kiinni ja vielä terveyskin menee.
Kohtuus myös ruoka-asioissa, niin ei tarvitse stressata itsensä eikä muiden puolesta.