Naapuripariskunta lähti pyöräretkelle perässä sellainen katettu lastenkärry
Pariskunta on lapseton ja äkkipäätä ajattelin, että hoitolapsi kyseessä.
Menivät sitten ohitseni niin havaitsin, että kärryssä istua möllötti kissa :D Jo on aikoihin eletty!
Kommentit (13)
Mistä sinä tiedät, minne he olivat menossa. Ehkä veivät kissaa hoitoon tms. Aika paha sitä on kissa tarakalla ajaa....
Vierailija kirjoitti:
Mistä sinä tiedät, minne he olivat menossa. Ehkä veivät kissaa hoitoon tms. Aika paha sitä on kissa tarakalla ajaa....
No en tiedäkään.
Kissan ottivat viime syksynä. Ulkoiluttavat monta kertaa päivässä valjaissa.
En tosiaan tunne sen paremmin, mitä nyt jutustellaan ihan niitä näitä. Täällä olen oppinut käsitteen vela, niin joskus olen ajatellut ovatko sellaisia vai tahattomasti lapsettomia. Kissa vaikutaa ainakin saaneen lapsen paikan.
Tätä taustaa vasten en ihmettelisi, vaikka viihdyttäisivät kissaa pyörajeluilla.
Hyvä että kissa pääsee vähän näkemään maailmaa.
Kukaan lapseton eläimenomistaja ei myönnä, että eläin on lapsen asemassa tai ns. korvike.
Kuitenkin asia on monien kohdalla ilmiselvä. Etenkin yksinäisillä naisilla kissat ja koirat nousevat arvoon, jota keskimääräinen äitikään ei lapselleen anna.
Mä tiedän pariskunnan, jotka ulkoiluttaa koiraa moisella vekottimella. Sillä koiralla on huonot lonkat, ettei oikein pysty lenkkeilemään, niin nuo kärräävät sitä sitten tarpeilleen ja pitävät raittiissa ilmassa.
Kissat on parasta retkiseuraa, koirista puhumattakaan.
Mä vien semmoisella kissan tarvittaessa hoitoon, kun autoa en omista. Kulkee kätevästi kissa, kupit, leluja ja hiekkalaatikko.
Näin kanssa viime kesänä jonkun kissan tuollaisessa fillarin peräkärryssä. Taisi olla tottunut kyytiin kun makaili paikallaan ja katseli ohikulkevaa maisemaa.
Kuljetin entistä koiraani pyörän tarakalla isohkossa viltillä pehmustetussa korissa, koiralla oli toki valjaat, joilla se oli kiinni, ettei päässyt hyppäämään pois. Se herätti jonkin verran hilpeyttä, kun kyseessä oli kuitenkin kymmenkiloinen koira. Se rakasti pyöräilyä ja innostui aina kun otin esille sen viimalta suojaavan "pyöräilytakin".
Entinen työkaveri pyöräili koiransa kanssa. Koira, Tiibetin apso istui edessä pyöräkorissa tyytyväisenä.
Isotädillä ja miehellään oli ylensyötetty mopsi. Kun pariskunta meni jonkin matkan päähän mankeliin, istui koira pyykkikorissa päällimmäisenä. Kesällä kori oli pyörän tarakalla, talvella potkukelkassa. Eikä ollut pelkoa, että koira loikkaisi pois kyydistä, niin paksu ja laiska se oli. Ei jaksanut muuta kuin huohottaa.
No onhan niitä kissanrattaitakin 😃. Ja pyöräkoriin kissan paikkallaan pitäviä suojuksia.