Tykkäisitkö sinä absolutisti miehestä?
Kommentit (46)
Noin miljoona kertaa mielummin absolutisti kuin alkoholisti, joka viikonloppu ryyppäävä tai aina itsensä hirveään kuntoon juova. Itse otan alkoholia silloin tällöin, joten se ei tietenkään saisi olla este.
Mies myös saisi viihtyä ystäväporukassa, jossa juodaan joskus (ei kylläkään läheskään aina, kun nähdään). Pari absolutistia mahtuukin joukkoon, ja viihtyvät oikein hyvin. Ei se alkoholi sentään juttuja muuta, joten porukassa viihtyy, kunhan ei inhoa toisten alkoholinkäyttöä periaatteesta tai jostain muista omista syistään johtuen.
Absolutismissa ei ole mitään pahaa. Jos jollakin nousee karvat pystyyn siitä että joku toinen ei juo, on hänellä varmaan omatunnontuskia omien juomatottumustensa vuoksi.
Tykkäisin. Olen itsekin absolutisti.
Tarkoittaa 99 prosentin varmuudella sitä, että käyttää muita aineita. Eli ei kiitos. Oma äitini on yksi harvoista ihmisistä, joka ei polta, ei juo eikä käytä mitään muitakaan päihteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi mies on absolutisti? Miten hän suhtautuisi muiden alkoholinkäyttöön?
Noihin kysymyksiin pitäisi löytyä vastaus. Periaatteellinen tiukkapipoisuus esimerkiksi alkoholin käyttöön liittyen vailla erittäin hyvää perustetta (Isä tai äiti alkoholisti, taipumusta suvussa, sairaus) on yleensä merkki tiukkapipoisuudesta myös muissa asioissa.
Sairauden takia ei pysty enää käyttämään alkoholia. Sairaus ei ole alkoholismi. Ei anna minunkaan vaimonsa ottaa pisaraakaan ja ollaan eron partaalla asian takia. Lasten takia koitan sitkutella eteenpäin.
Kuullostaa siltä, että alkoholin käytön päättyminen oli miehelle kova juttu. Oletteko tuosta keskustelleet? Se "miksi" kun jää uupumaan kertomastasi. Miksi sinä et saa ottaa alkoholia jos miehellä on sairaus joka ei kuitenkaan pahene sinun naukkailustasi?
Itselläni on parisuhteen aikana ilmennyt ruoka-allergia, joka estää syömästä monia herkkuja. Ei tulisi mieleenikään kieltää puolistolta kyseisten herkkujen syöntiä vain siksi että en itse enää niitä voi nauttia. Sellainen toiminta olisi sikamaisen itsekästä.
Oikein hyvä ,että ollaan molemmat lähes raivoraittiita. Minä en ole koskaan ollut humalassa. Meidän suvun naiset eivät paljon käytä alkoholia. Minun esimiestä (nainen ) kovasti ottaa päähän kun mä en juo. Aina on tyrkyttämäss ä, Yksi työtoveri otti oikein asiakseen selvittää miksi minä olen niin alkoholivastainen ( hän on lääkäri ja nainen ). Aina hauska katsoa miten se on joillekin niin vaikea hyväksyä. En ole uskis eikä minulla ole asialle mitään muiden hyväksymää selitystä. Olen kyllä villi ja kaikessa aina mukana, tietenkin kuskina. Lapset ovat aikuisia, eikä heilläkään tarjota alkoa eikä tupakoida. Ovat kaikki hyvissä ammateissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi mies on absolutisti? Miten hän suhtautuisi muiden alkoholinkäyttöön?
Noihin kysymyksiin pitäisi löytyä vastaus. Periaatteellinen tiukkapipoisuus esimerkiksi alkoholin käyttöön liittyen vailla erittäin hyvää perustetta (Isä tai äiti alkoholisti, taipumusta suvussa, sairaus) on yleensä merkki tiukkapipoisuudesta myös muissa asioissa.
Sairauden takia ei pysty enää käyttämään alkoholia. Sairaus ei ole alkoholismi. Ei anna minunkaan vaimonsa ottaa pisaraakaan ja ollaan eron partaalla asian takia. Lasten takia koitan sitkutella eteenpäin.
Kuullostaa siltä, että alkoholin käytön päättyminen oli miehelle kova juttu. Oletteko tuosta keskustelleet? Se "miksi" kun jää uupumaan kertomastasi. Miksi sinä et saa ottaa alkoholia jos miehellä on sairaus joka ei kuitenkaan pahene sinun naukkailustasi?
Itselläni on parisuhteen aikana ilmennyt ruoka-allergia, joka estää syömästä monia herkkuja. Ei tulisi mieleenikään kieltää puolistolta kyseisten herkkujen syöntiä vain siksi että en itse enää niitä voi nauttia. Sellainen toiminta olisi sikamaisen itsekästä.
On se kova juttu miehelle. Ei hän ole mitään syytä sanonut miksi en saa ottaa. Suuttuu vaan jos ehdotan että ottaisin jotain.On muutenkin melko komenteleva ihminen.
Kyllä! Ja sellainen mulla jo onkin :)
En huolisi absolutistia. Kokemukseni mukaan ovat (entisiä) alkoholisteja joille se yksikään olut/viinilasi/drinksu ei sovi, lapasesta lähtee ja kenelläkään ei ole pian hauskaa. Tai sitten absolutismille on syynä jokin lääkitys ja viina ei sovi lääkkeen kanssa tai unohdetaan ottaa lääke alkoholin nauttimisen jälkeen. Tai on uskovainen ja siinä tiukka syy alkoholittomuuteen. Tiukka siis muutenkin. Aina kun puhutaan absolutismista ja viinankäytöstä niin ongelma on olemassa. Normi-ihmisen kanssa Alkosta ei tarvitse puhua, sitä ei tarvitse vältellä jase kuuluu normaaliin elämään. Vähän arkeen, tietysti juhlaan, hyvän ruuan kaveriksi, saunan jälkeen tä muuten vain hyvässä seurassa. En ikinä voisi ottaa miehekseni absolutistia.
En käytä alkoholia tippaakaan enkä halua miehenkään käyttävän, en hyväksy myöskään muita päihteitä. Valitettavasti päihteettömyys on vain yksi pieni asia jonka varaan ei koko suhdetta voi rakentaa vaan myös monien muiden asioiden ja arvojen tulee sopia yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi mies on absolutisti? Miten hän suhtautuisi muiden alkoholinkäyttöön?
Noihin kysymyksiin pitäisi löytyä vastaus. Periaatteellinen tiukkapipoisuus esimerkiksi alkoholin käyttöön liittyen vailla erittäin hyvää perustetta (Isä tai äiti alkoholisti, taipumusta suvussa, sairaus) on yleensä merkki tiukkapipoisuudesta myös muissa asioissa.
Sairauden takia ei pysty enää käyttämään alkoholia. Sairaus ei ole alkoholismi. Ei anna minunkaan vaimonsa ottaa pisaraakaan ja ollaan eron partaalla asian takia. Lasten takia koitan sitkutella eteenpäin.
Kuullostaa siltä, että alkoholin käytön päättyminen oli miehelle kova juttu. Oletteko tuosta keskustelleet? Se "miksi" kun jää uupumaan kertomastasi. Miksi sinä et saa ottaa alkoholia jos miehellä on sairaus joka ei kuitenkaan pahene sinun naukkailustasi?
Itselläni on parisuhteen aikana ilmennyt ruoka-allergia, joka estää syömästä monia herkkuja. Ei tulisi mieleenikään kieltää puolistolta kyseisten herkkujen syöntiä vain siksi että en itse enää niitä voi nauttia. Sellainen toiminta olisi sikamaisen itsekästä.
On se kova juttu miehelle. Ei hän ole mitään syytä sanonut miksi en saa ottaa. Suuttuu vaan jos ehdotan että ottaisin jotain.On muutenkin melko komenteleva ihminen.
Valintahan on tietenkin sinun eli olet ilmeisesti perherauhan vuoksi päättänyt noudattaa miehesi käskyä asiassa. Meillä ei tulisi kuuloonkaan se, että perustelematta käskytetään puolisoa eli sikäli en ymmärrä tilannetta. Kiellolle pitää olla syy ja tuon syyn puuttuminen kuullostaa siltä, että mies ei voisi sitä ääneen sanoa kuullostamatta itsekkäältä ihmiseltä.
Kyllä tottakai, mä ja mun mies ollaan molemmat absolutisteja.
Vierailija kirjoitti:
En huolisi absolutistia. Kokemukseni mukaan ovat (entisiä) alkoholisteja joille se yksikään olut/viinilasi/drinksu ei sovi, lapasesta lähtee ja kenelläkään ei ole pian hauskaa. Tai sitten absolutismille on syynä jokin lääkitys ja viina ei sovi lääkkeen kanssa tai unohdetaan ottaa lääke alkoholin nauttimisen jälkeen. Tai on uskovainen ja siinä tiukka syy alkoholittomuuteen. Tiukka siis muutenkin. Aina kun puhutaan absolutismista ja viinankäytöstä niin ongelma on olemassa. Normi-ihmisen kanssa Alkosta ei tarvitse puhua, sitä ei tarvitse vältellä jase kuuluu normaaliin elämään. Vähän arkeen, tietysti juhlaan, hyvän ruuan kaveriksi, saunan jälkeen tä muuten vain hyvässä seurassa. En ikinä voisi ottaa miehekseni absolutistia.
No ei todellakaan. Yksinkertaisesti voi ajatella että haluaa terveen sielun terveessä ruumiissa eikä tarvitse päihteitä mihinkään. Lisäksi maku, hyi yrjö mitä moskaa. En syö lääkkeitä ja olen vieläpä ateisti :p
En ole ap
Tykkäisin, mutta toivoisin, ettei absolutismi johdu päihdeongelmasta. Itse olen liki absolutisti, kun en vaan tykkää mistään alkoholista, enkä oikein edes ymmärrä, miksi alkoa juodaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi mies on absolutisti? Miten hän suhtautuisi muiden alkoholinkäyttöön?
Noihin kysymyksiin pitäisi löytyä vastaus. Periaatteellinen tiukkapipoisuus esimerkiksi alkoholin käyttöön liittyen vailla erittäin hyvää perustetta (Isä tai äiti alkoholisti, taipumusta suvussa, sairaus) on yleensä merkki tiukkapipoisuudesta myös muissa asioissa.
Sairauden takia ei pysty enää käyttämään alkoholia. Sairaus ei ole alkoholismi. Ei anna minunkaan vaimonsa ottaa pisaraakaan ja ollaan eron partaalla asian takia. Lasten takia koitan sitkutella eteenpäin.
Kuullostaa siltä, että alkoholin käytön päättyminen oli miehelle kova juttu. Oletteko tuosta keskustelleet? Se "miksi" kun jää uupumaan kertomastasi. Miksi sinä et saa ottaa alkoholia jos miehellä on sairaus joka ei kuitenkaan pahene sinun naukkailustasi?
Itselläni on parisuhteen aikana ilmennyt ruoka-allergia, joka estää syömästä monia herkkuja. Ei tulisi mieleenikään kieltää puolistolta kyseisten herkkujen syöntiä vain siksi että en itse enää niitä voi nauttia. Sellainen toiminta olisi sikamaisen itsekästä.
On se kova juttu miehelle. Ei hän ole mitään syytä sanonut miksi en saa ottaa. Suuttuu vaan jos ehdotan että ottaisin jotain.On muutenkin melko komenteleva ihminen.
Valintahan on tietenkin sinun eli olet ilmeisesti perherauhan vuoksi päättänyt noudattaa miehesi käskyä asiassa. Meillä ei tulisi kuuloonkaan se, että perustelematta käskytetään puolisoa eli sikäli en ymmärrä tilannetta. Kiellolle pitää olla syy ja tuon syyn puuttuminen kuullostaa siltä, että mies ei voisi sitä ääneen sanoa kuullostamatta itsekkäältä ihmiseltä.
Mies on ilmeisesti kateellinen että voisin vielä ottaa alkoholia. Kateutta se varmaan on.
Mä tykkäisin! Nykyinen mies lipittää olutta ja lonkeroa vähintään 50 euron arvosta /viikko. Harvoin on kännissä, mutta melkein joka päivä ottaa vähäsen. Muuten hyvä mies, juo mun makuun turhan paljon.
Toivoisin mieluummin kohtuukäyttäjää. Absolutisti kun on usein ent. alkoholisti.
Mikä sitten on mielestäsi ehdottomuutta, jos ei se että kieltäytyy täysin muille normaalista ja arkisesta asiasta?