Lue keskustelun säännöt.
Tässä ahmimishäiriöisen iltaherkku
06.05.2017 |
http://aijaa.com/VfyR3A
Kääretorttua, jonka päällä mokkapalakuorrute.
Ahdistaa että on niin vaikea syödä normaalisti. Paastosin koko aamun ja päivän, söin alkuillasta yhden täytetyn leivän ja samalla ostin kääretortun ja mokkapalakuorruteainekset + litran maidon tortun seuraksi.
Olenkin miettinyt että teen pakkaseen annoserissä jotain kana-kasviskeittoa ja kokeilen säännöstellä syömistä niin. Eli teen kerralla jonkun 10 päivän satsin, niin että syön yhden aamulla, töissä syön salaattiaterian ja illalla taas keittoa. Näin en joudu menemään kauppaan houkutusten keskelle.
Olen lukenut että ahmimishäiriöä hoidetaan juurikin säännöllisellä syömisellä. Onko tuosta kokemuksia?
Kommentit (36)
Mulla oli anoreksian jälkeen ahmintaongelma, joka kesti useamman kuukauden. Lihoin tosi paljon sairaalloisen alipainoisesta normaalipainon äärirajoille, ellen ylikin. Joskus ahmin salaa ja jatkoin silloinkin, kun olin aivan ähky ja huonovointinen. Inhosin kroppaani, tosin eri tavalla kuin anoreksin aikaan.
Nyt olen taas hoikistunut ja syön (melko) säännöllisesti mutta oikeastaan liian vähän, mihin liittyy varsinkin viikonloppuisin todella kova himo retkahtaa ahmimaan. Eilen kävin nälkäisenä nukkumaan ja olen vain miettinyt, mitä kaikkea herkkua haluaisin syödä. Ruokakauppa on täynnä houkutuksia, jotka saattavat voittaa järkeni taas huomenna. Ken tietää.
Kaikki lähtee kuitenkin itsensä hyväksymisestä sekä säännöllisestä, ravitsevasta ja _sallivasta_ syömisestä. Helpommin sanottu kuin tehty?
N24
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli anoreksian jälkeen ahmintaongelma, joka kesti useamman kuukauden. Lihoin tosi paljon sairaalloisen alipainoisesta normaalipainon äärirajoille, ellen ylikin. Joskus ahmin salaa ja jatkoin silloinkin, kun olin aivan ähky ja huonovointinen. Inhosin kroppaani, tosin eri tavalla kuin anoreksin aikaan.
Nyt olen taas hoikistunut ja syön (melko) säännöllisesti mutta oikeastaan liian vähän, mihin liittyy varsinkin viikonloppuisin todella kova himo retkahtaa ahmimaan. Eilen kävin nälkäisenä nukkumaan ja olen vain miettinyt, mitä kaikkea herkkua haluaisin syödä. Ruokakauppa on täynnä houkutuksia, jotka saattavat voittaa järkeni taas huomenna. Ken tietää.
Kaikki lähtee kuitenkin itsensä hyväksymisestä sekä säännöllisestä, ravitsevasta ja _sallivasta_ syömisestä. Helpommin sanottu kuin tehty?
N24
Juuri niin, helpommin sanottu kuin tehty. Tiedän että pitää syödä kunnolla ja sallivasti, mutta ahdistaa lihominen. Vaikka ei siinä välttämättä liho, kun syö vähän pienempiä annoksia 3-4 tunnin välein. Osa niistä annoksista voisi olla jogurtti ja hedelmä. Kolme kunnollista ateriaa ja hedelmä välipalana.
Ap
Vierailija kirjoitti:
ällön näköinen satsi
Se onkin tarkoitettu itselle syötäväksi, ei vieraille tarjottavaksi. En viitsinyt panostaa ulkonäköön.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ällön näköinen satsi
Se onkin tarkoitettu itselle syötäväksi, ei vieraille tarjottavaksi. En viitsinyt panostaa ulkonäköön.
Ap
Et ymmärtänyt pointtia tai et halunnut ymmärtää. En tarkoittanut tarjoilua, esillepanoa tai leivonnaistesi ulkonäköä. Tämä on myös ällön nälöinen satsi: https://realdoctorstu.files.wordpress.com/2011/01/english-fry-up.jpg
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ällön näköinen satsi
Se onkin tarkoitettu itselle syötäväksi, ei vieraille tarjottavaksi. En viitsinyt panostaa ulkonäköön.
ApEt ymmärtänyt pointtia tai et halunnut ymmärtää. En tarkoittanut tarjoilua, esillepanoa tai leivonnaistesi ulkonäköä. Tämä on myös ällön nälöinen satsi: https://realdoctorstu.files.wordpress.com/2011/01/english-fry-up.jpg
Miksi kommentoit ketjuun, jonka aiheesta sinulla ei selkeästi ole minkäänlaista käsitystä? Ihan sama kuin se brittiläinen "ruokatohtori", joka oli itse luurangon laiha ja söi jotain pupunruokaa, ja sitten arvosteli nenä nyrpyllä läskien kakkapökäleitä.
Ei syömishäiriöinen ihminen ajattele, miltä joku satsi näyttää. Ja ihan sama on fitnesstyypeillä. Olen itse entinen bulimikko, nykyinen fitnessammattilainen ja mun aamupuuro, johon on sotkettu raejuustoa, maapähkinävoita ja päälle pilkottu banaani näyttää baarista lähteneen katuoksennukselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ällön näköinen satsi
Se onkin tarkoitettu itselle syötäväksi, ei vieraille tarjottavaksi. En viitsinyt panostaa ulkonäköön.
ApEt ymmärtänyt pointtia tai et halunnut ymmärtää. En tarkoittanut tarjoilua, esillepanoa tai leivonnaistesi ulkonäköä. Tämä on myös ällön nälöinen satsi: https://realdoctorstu.files.wordpress.com/2011/01/english-fry-up.jpg
Miksi kommentoit ketjuun, jonka aiheesta sinulla ei selkeästi ole minkäänlaista käsitystä? Ihan sama kuin se brittiläinen "ruokatohtori", joka oli itse luurangon laiha ja söi jotain pupunruokaa, ja sitten arvosteli nenä nyrpyllä läskien kakkapökäleitä.
Ei syömishäiriöinen ihminen ajattele, miltä joku satsi näyttää. Ja ihan sama on fitnesstyypeillä. Olen itse entinen bulimikko, nykyinen fitnessammattilainen ja mun aamupuuro, johon on sotkettu raejuustoa, maapähkinävoita ja päälle pilkottu banaani näyttää baarista lähteneen katuoksennukselta.
Entinen bulimikko, nykyinen fitnessammattilainen? Suhteesi ruokaan näyttää edelleenkin olevan ongelmallinen, koska reagoit aiheeseen noin tunnepitoisesti.
P.S. tunnen fitnessharrastajia (en siis -ammattilaisia), heistä kukaan ei syö maapähkinävoita, jota sinä sanot pisteleväsi aamupalalla. XD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ihan totta puhutaan, niin tottakai syöntirytmin säännöllisyys auttaa asiaa, mutta pohjimmainen syy on psykologinen ts. sinun pitäisi löytää elämääsi elämänsisältöä ja tarkoitus elämääsi. Erityisesti terapia auttaisi suunnan ja elämäntarkoituksen löytämisessä.
Itse ongelmani alkoi ratketa, kun löysin alan, mitä halusin opiskella, mutta viimeistään sitten, sain lapsen. Silloin en enää pystynytkään keskittymään itseeni vaan minun piti välillä todellakin unohtaa itseni ja tarpeeni, koska oli joku, joka oli vielä tärkeämpi.
VOIMIA! Ja anna itsellesi anteeksi, olet ihan hyvä noinkin. Mutta syy, miksi olet niin ankara itsellesi, se sinun pitäisi esim. terapiassa selvittää.
Toi on myös ihan totta, mutta ei mulla riittänyt nuo psyykkisten syiden ( ja omalla kohdalla myös neurologisten) selviäminen syömisen ongelmien hävittämiseksi. Niin kauan kuin yritin koko ajan syödä liian vähän ja laihdutusajatukset pyöri päässä, ongelma pysyi. Vasta sitten kun ihan konkreettisesti aloin terapeutin avulla työstämään myös sitä syömistä, ateriarytmiä, tarpeeksi syömistä jne. alkoi koko vyyhti selvitä. Niin kauan kuin taustalla on krooninen nälkä, se voittaa lopulta aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli anoreksian jälkeen ahmintaongelma, joka kesti useamman kuukauden. Lihoin tosi paljon sairaalloisen alipainoisesta normaalipainon äärirajoille, ellen ylikin. Joskus ahmin salaa ja jatkoin silloinkin, kun olin aivan ähky ja huonovointinen. Inhosin kroppaani, tosin eri tavalla kuin anoreksin aikaan.
Nyt olen taas hoikistunut ja syön (melko) säännöllisesti mutta oikeastaan liian vähän, mihin liittyy varsinkin viikonloppuisin todella kova himo retkahtaa ahmimaan. Eilen kävin nälkäisenä nukkumaan ja olen vain miettinyt, mitä kaikkea herkkua haluaisin syödä. Ruokakauppa on täynnä houkutuksia, jotka saattavat voittaa järkeni taas huomenna. Ken tietää.
Kaikki lähtee kuitenkin itsensä hyväksymisestä sekä säännöllisestä, ravitsevasta ja _sallivasta_ syömisestä. Helpommin sanottu kuin tehty?
N24Juuri niin, helpommin sanottu kuin tehty. Tiedän että pitää syödä kunnolla ja sallivasti, mutta ahdistaa lihominen. Vaikka ei siinä välttämättä liho, kun syö vähän pienempiä annoksia 3-4 tunnin välein. Osa niistä annoksista voisi olla jogurtti ja hedelmä. Kolme kunnollista ateriaa ja hedelmä välipalana.
Ap
Tiedät syöväsi tarpeeksi kun ahmintaongelma katoaa. Niin kauan kuin tapahtuu lapasesta lähtemisiä, syöt liian vähän. Tästäkin viestistäsi oikein huokuu syömisen pelko, ja niin kauan kuin sulla on se, et voi voittaa tuota häiriötäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli anoreksian jälkeen ahmintaongelma, joka kesti useamman kuukauden. Lihoin tosi paljon sairaalloisen alipainoisesta normaalipainon äärirajoille, ellen ylikin. Joskus ahmin salaa ja jatkoin silloinkin, kun olin aivan ähky ja huonovointinen. Inhosin kroppaani, tosin eri tavalla kuin anoreksin aikaan.
Nyt olen taas hoikistunut ja syön (melko) säännöllisesti mutta oikeastaan liian vähän, mihin liittyy varsinkin viikonloppuisin todella kova himo retkahtaa ahmimaan. Eilen kävin nälkäisenä nukkumaan ja olen vain miettinyt, mitä kaikkea herkkua haluaisin syödä. Ruokakauppa on täynnä houkutuksia, jotka saattavat voittaa järkeni taas huomenna. Ken tietää.
Kaikki lähtee kuitenkin itsensä hyväksymisestä sekä säännöllisestä, ravitsevasta ja _sallivasta_ syömisestä. Helpommin sanottu kuin tehty?
N24Juuri niin, helpommin sanottu kuin tehty. Tiedän että pitää syödä kunnolla ja sallivasti, mutta ahdistaa lihominen. Vaikka ei siinä välttämättä liho, kun syö vähän pienempiä annoksia 3-4 tunnin välein. Osa niistä annoksista voisi olla jogurtti ja hedelmä. Kolme kunnollista ateriaa ja hedelmä välipalana.
ApTiedät syöväsi tarpeeksi kun ahmintaongelma katoaa. Niin kauan kuin tapahtuu lapasesta lähtemisiä, syöt liian vähän. Tästäkin viestistäsi oikein huokuu syömisen pelko, ja niin kauan kuin sulla on se, et voi voittaa tuota häiriötäsi.
Syöminen pelottaa, pelkään että se lähtee lopullisesti hallinnasta jos annan itselleni luvan syödä normaalisti. Söisin ja söisin. Aion kumminkin yrittää aloittaa syödä säännöllisesti. Aloittaa kevyistä aterioista noin 4 tunnin välein.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sokeriset ja varsinkin valkoisia jauhoja sisältävät herkut, villiinnyttää ainakin minun ruokahalun. Vaikea syödä kohtuullisesti.
Sitä on perusteltu silläkin, että koska elimistö ei saa niistä tarvitsemiaan vitamiineja, antioksidantteja, fytoravinteita, kuitua, välttämättömiä rasvahappoja... niistä ei tule helposti kylläinen, ravittu ja hyvä fiilis.
Syö ravintorikasta ruokaa. Paljon ja monipuolisesti kasviksia, marjoja ja kohtuudella hedelmiä.
Suosi hyviä rasvoja teollisesti prosessoitujen ja margariinien sijaan. Suosi manteleita, siemeniä, pähkinöitä, avokadoa, kylmäpuristettuja öljyjä, voita ja kylmäpuristettu kookosöljyä.
Tee pikkuhiljaa muutoksia ruokavalioosi. Anna muutokselle aikaa, että pää pysyy mukana muutoksessa.
Tsemppiä ja aurinkoista kesää :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sama kuin viestin 14 kirjoittaja.
Mikä sinua nolottaa terapiassa? Kysymykseni ei suinkaan ole vi&%lla vaan saada sinut miettimään syitä asioihin. Sitä se terapiakin muuten on, ei sen kummempaa :-)
Ja sinä viestin 16 kirjoittaja: painuhan jo muualle.
En oikein osaa sanoa mikä siinä nolottaa. Varmaankin se, että tarvitsee terapiaa pystyäkseen syömään normaalisti.
Ap
Mutta eikä olisi nolompaa olla hakematta apua ja pilata elämänsä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa aloittaa varovasti sen hiilihydraattien vähentämisen kanssa. Minulle, siis ihmiselle joka on tottunut hiilareita saamaan ja joka on vähän huono syömään, hiilihydraattien panttaaminen tapaa juuri aiheuttaa sitä ahmimista ja hirveitä himoja. Normaalille ihmiselle noiden himojen kontrollointi lienee aika helppoa, mutta jos tosiaan on probleemaa syömisen kanssa niin niitä mielitekoja on vaikeampi hallita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ällön näköinen satsi
Se onkin tarkoitettu itselle syötäväksi, ei vieraille tarjottavaksi. En viitsinyt panostaa ulkonäköön.
ApEt ymmärtänyt pointtia tai et halunnut ymmärtää. En tarkoittanut tarjoilua, esillepanoa tai leivonnaistesi ulkonäköä. Tämä on myös ällön nälöinen satsi: https://realdoctorstu.files.wordpress.com/2011/01/english-fry-up.jpg
Miksi kommentoit ketjuun, jonka aiheesta sinulla ei selkeästi ole minkäänlaista käsitystä? Ihan sama kuin se brittiläinen "ruokatohtori", joka oli itse luurangon laiha ja söi jotain pupunruokaa, ja sitten arvosteli nenä nyrpyllä läskien kakkapökäleitä.
Ei syömishäiriöinen ihminen ajattele, miltä joku satsi näyttää. Ja ihan sama on fitnesstyypeillä. Olen itse entinen bulimikko, nykyinen fitnessammattilainen ja mun aamupuuro, johon on sotkettu raejuustoa, maapähkinävoita ja päälle pilkottu banaani näyttää baarista lähteneen katuoksennukselta.
Entinen bulimikko, nykyinen fitnessammattilainen? Suhteesi ruokaan näyttää edelleenkin olevan ongelmallinen, koska reagoit aiheeseen noin tunnepitoisesti.
P.S. tunnen fitnessharrastajia (en siis -ammattilaisia), heistä kukaan ei syö maapähkinävoita, jota sinä sanot pisteleväsi aamupalalla. XD
Mitä tunnepitoista oli suhtautumisessani? Käytinkö voimasanoja vai mistä päättelit tunnepitoisen suhtautumisen?
Määpähkinävoi on erinomainen ja terveellinen lisä monipuoliseen ruokavalioon, Nyt ei puhuta sellaisista tuotteista, joissa on lisättyä sokeria ja kovetettua palmurasvaa. Silloin kun suhtautuminen syömiseen on normaalia, voi myös syödä hyvillä mielin jotain, mitä sinun tuntemasi "fitnessharrastajat" eivät suosi. Tutustu asioihin kunnolla ennen kuin kirjoittelet typeryyksiä XD
Olen juurikin tunnesyöjä. Mutta kyllä se aamun ja päivän paasto johtaa illalla ahmimiseen. En voi pitää jääkaapissa ruokia, koska tekee mieli ahmia ja ruokien läsnäolo ahdistaa.
Ap