Lue keskustelun säännöt.
Patrick Tiainen on aloittanut blogin uudesta elämästään
06.05.2017 |
Palstalaisiakin on puhuttanut viime päivinä Kokkolaan karismaattisen kirkon perustanut Patrick Tiainen. Hän kertoi tällä viikolla jättäneensä pastorin tehtävät, kun kävi ilmi, että hänellä on ollut kuukausien ajan avioliiton ulkopuolinen suhde miehen kanssa. Aiheesta lisää täällä: http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005195814.html
Patrick ilmoitti juuri Facebookissa aloittaneensa uuden blogin tuntemuksistaan. Ekassa postauksessa hän kertoo kamppailleensa homoseksuaalisten tuntemusten kanssa joka päivä jo16 vuotta ja yrittäneensä monin keinoin muuttua. Nyt hän kuitenkin kokee, että näin ei voi jatkua. Hän otti myös esille sen, että seurakuntakulttuurin on muututtava.
Todella koskettavaa, vilpitöntä tekstiä. Miten paljon nuori mies onkaan kärsinyt. ;( Toivon hänelle tästä eteenpäin hyviä vointeja ja vapautta olla oma itsensä. <3
http://kapeatie.blogspot.fi/2017/05/elaman-valipysakilla.html
Kommentit (88)
Lopettakaa hihittely, joku teistä voi todeta itsensä vielä; homoksi, lesboksi, aseksuaaliseksi jne.
Monen rakkausongelmien takana on oman itsen tuntemus. 1 tunti 23 minuutista alkaen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mihinköhän suuntaan meinaa tuosta jatkaa? Ns. "eheytymiseen" vai itsensä hyväksymiseen? Toivon tosiaan jälkimmäistä, mutta pitkä prosessi varmaan tiedossa henkisesti joka tapauksessa. Kaikki tuossa seurakunnassa ei tosiaan tule hyväksymään jos jatkaa elämäänsä julkihomona.
No olisihan tuo hullua jos kuoleman syntiä harrastava olisi pastorina.
Miksi pitää käsitellä omia ongelmiaan julkisuudessa? Monet julkisuuden henkilöt rakentavat identiteettiään ja minäkuvaansa julkisuuden kautta. Siihen voi jäädä koukkuun. Mielestäni se vääristää minäkuvaa ja todellisuudentajua asioista.
En käsitä tarvetta jakaa KAIKKEA MAHDOLLISTA elämästään julkisuuden riepoteltavaksi ja kuin hyväksynnän hakemiseksi.
Varmasti olisi eheyttävämpää myös Patrikille, että hän vetäytyisi hiljaisuuteen, pois julkisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Miehetkin voivat kieltäytyä seksistä. t. naimaton uskovainen mies
Tuo ylempi tuossa on lainaus.
Mutta tyhjyys rakkauden puute se ihmistä kuluttaa ja näivettää, ei se että eläisin miehen kanssa seksi suhteessa, tai irto suhteissa miehien tai naisten kanssa anna todellisuudessa pitkällä juoksulla juurikaan mitään
itse olen sitä mieltä että haluan rakastaa ja tulla rakastetuksi ja silloin seksikin on yksi maailman ihanim- mista asioista.
Sentähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin: sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen; samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisessään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti. (tarkemmin Room. 1: 24-32).
Ei tämä ole ainoa synti, joka erottaa meidät Jumalasta ja Pelastuksesta. "Kaikki mikä ei ole uskosta on syntiä". Mutta on syntiä, joka on kuolemaksi ja syntiä joka ei ole. Tämä kaikki on raamatussa opetettu ja selitetty. Siis pelastuksen tie. Eri asia on, haluatko etsiä tien Jumalan sanasta. Kaikille lupaus: " Jos me tunnustamme syntimme, on Hän uskollinen ja vanhurskas, niin että Hän antaa meille synnit anteeksi ja p u h d i s t a a m e i d ä t kaikesta vääryydestä". (tarkemmin 1 Joh. kirje 1 ja 2 luvut)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ihminen muutu omassa voimassaan, vaan muutos elämään tulee, kun kääntyy Jeesuksen puoleen ja tekee parannuksen synneistään. Se on ainut tie, muuta tietä ei ole. Paitsi jos ihminen itse haluaa jatkaa synti elämäänsä, niin on sitten turha valittaa, koska hänellä on itsellään valinnan mahdollisuus. Jumalan armosta ihminen voi eheytyä ja parantua ja Jumala haluaa auttaa, jos ihminen Hänen puoleensa kääntyy ja haluaa tehdä parannuksen synneistään. Joka syntinsä tunnustaa ja hylkää se saa armon, näin on kirjoitettu. Raamattu kertoo myös, että miehimykset eivät peri Jumalan valtakuntaa.
Jussi-Pekka kirjoitti:
Olen lähes 70-vuotias homo, lapsesta asti homoseksuaalinen. Olen kasvanut ev. lut. kirkossa, herännäisyydessä, ja myöhemmin tutustunut antroposofiaan ja oppinut sitä kautta tätä ihmisenä olemisen kivuliaisuuden hyväksyntää, ja olen aikoja sitten oppinut hyväksymään itseni sellaisena kuin olen. Moraalinen puoli, rehellisyys, totuudellisuus, käyttäytyminen lähimmäisiä kohtaan, ns. rakkaudellinen sosiaalinen elämä, tietenkin ne ovat työkenttää, joissa ei valmistu koskaan.
Olen löytänyt toisen ihmisen (miehen) jo aikoja sitten, jonka kanssa elän hienoa elämää. Minulle kristinusko on muuta kuin se, mitä tällä palstalla kirjoitetaan. Minulle raamattu ei ole lakikirja. Joka pitää sitä lakikirjana, hän elää juutalaisuudessa ja islamissa. Minulla ei ole tarvetta sellaista sen enemmän arvioida, mutta seuraukset ovat kielteisiä: kuinka moni itsemurha olisi jäänyt tekemättä, joa Uudesta testamentista etsittäisiinkin sen idea, ihmisenä olemisen mitta, joka on itse kuoleman voittaja Kristus, ylösnousseena. Ei lain täyttäminen taivaaseen päästäkseen, joka on ns. "uskonnollista itsekkyyttä".
Kaikella on syynsä. Myös sillä, että yksi syntyy homoseksuaaliksi, toinen ei. Se on erittäin vaikea, mutta avartava kokemus opetella elämään ihmisenä, joka ei ole mies eikä nainen, vaan Ihminen. Se seikka, että ihminen elää naisena tai miehenä tai näiden välimuotona, on vain ulkokuori, jonka takana on ihmisyys, ihmisenä oleminen.
Ottakaa tai jättäkää. En halua lietsoa sotaa, ainoastaan tuoda keskustelun uuden (ehkä?) näkökulman. Ei ole syytä lisätä entisestään ahdistusta, sitä on jo maailmassa kyllin. Samoin katkeruutta. Synti on jotakoin aivan muuta kuin mitä luulemme.
Antroposofia kertoo paljon. Harhaoppi, ihmisviisautta ihannoiva. Antroposofiassa vääristellään Jumalan Sanaa ja tehdään omalaatuisia tulkintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201806152201014304_u0.shtml
Taitaa kertoa Patrickista tämä juttu.
Tämä Patrick tänään vieraana Ylen Perjantai-ohjelmassa TV 1 klo 21.05.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä Patrick tänään vieraana Ylen Perjantai-ohjelmassa TV 1 klo 21.05.
Oli kyllä hyvä haastattelu, katsoin sen juuri Areenasta.
Siis tämähän tarkoittaisi sitä että nykyään papit voisivat aamulla homostella ennen alkavaa aamupäivän saarnaa ja jumalanpalvelusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin kauan kuin näillä langenneilla on Jumalana psygologia ja apuna äiti-isäsuhteiden vikojen etsiminen, niin he pysyvät homoudessaan.
Sitten kun ihminen rehellisesti tunnustaa homoutensa syntinä ja luopuu siitä ja luopuu harhaopistaan (psykologia Jumalana) ja pyytää oikealta aidolta kaikkivaltiaalta Jumalalta apua, niin voi tapahtua ihme.
Väärä suuntautuminen seksuaalisesti katoaa.
Jo Raamatun alkulehdillä määritellään parisuhde miehen ja naisen väliseksi ja että muut suhteet ovat syntiä jos et usko tähän niin mihin uskosi jos ei Raamattuun
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me kaikki teemme syntiä joko tieten tietämättä mutta me saamme synnit anteeksi kun kadumme ja teemme parannuksen jos emme kadu olemme kadotettuja. Homoseksuaali pelastuu katumalla ja luopumalla syntielämästä niin kuin muutkin.
Onko Patrick homo
Voiko perustaa uuden uskontoliikkeen vaikka olis homo
Vierailija kirjoitti:
Onko Patrick homo
Voiko perustaa uuden uskontoliikkeen vaikka olis homo
Tottakai voi. Patrickin voi. Markku Koivistokin oli kovassa huudossa. Usein mitä enemmän touhottaa homojen synneistä, sitä homompi on itse. Onhan se nähty.
Mutta se ei ole enää kristillinen seurakunta se on niiden seurakunta jotka hyväksyvät synnin tekemisen ja ovat kadotettuja
Mitä synnit ovat? Missä on kadotus?
Voiko elämää pahempaa olla.
Olen lähes 70-vuotias homo, lapsesta asti homoseksuaalinen. Olen kasvanut ev. lut. kirkossa, herännäisyydessä, ja myöhemmin tutustunut antroposofiaan ja oppinut sitä kautta tätä ihmisenä olemisen kivuliaisuuden hyväksyntää, ja olen aikoja sitten oppinut hyväksymään itseni sellaisena kuin olen. Moraalinen puoli, rehellisyys, totuudellisuus, käyttäytyminen lähimmäisiä kohtaan, ns. rakkaudellinen sosiaalinen elämä, tietenkin ne ovat työkenttää, joissa ei valmistu koskaan.
Olen löytänyt toisen ihmisen (miehen) jo aikoja sitten, jonka kanssa elän hienoa elämää. Minulle kristinusko on muuta kuin se, mitä tällä palstalla kirjoitetaan. Minulle raamattu ei ole lakikirja. Joka pitää sitä lakikirjana, hän elää juutalaisuudessa ja islamissa. Minulla ei ole tarvetta sellaista sen enemmän arvioida, mutta seuraukset ovat kielteisiä: kuinka moni itsemurha olisi jäänyt tekemättä, joa Uudesta testamentista etsittäisiinkin sen idea, ihmisenä olemisen mitta, joka on itse kuoleman voittaja Kristus, ylösnousseena. Ei lain täyttäminen taivaaseen päästäkseen, joka on ns. "uskonnollista itsekkyyttä".
Kaikella on syynsä. Myös sillä, että yksi syntyy homoseksuaaliksi, toinen ei. Se on erittäin vaikea, mutta avartava kokemus opetella elämään ihmisenä, joka ei ole mies eikä nainen, vaan Ihminen. Se seikka, että ihminen elää naisena tai miehenä tai näiden välimuotona, on vain ulkokuori, jonka takana on ihmisyys, ihmisenä oleminen.
Ottakaa tai jättäkää. En halua lietsoa sotaa, ainoastaan tuoda keskustelun uuden (ehkä?) näkökulman. Ei ole syytä lisätä entisestään ahdistusta, sitä on jo maailmassa kyllin. Samoin katkeruutta. Synti on jotakoin aivan muuta kuin mitä luulemme.