Opot ja opettajat; annattehan tytöille esimerkkeinä naispuolisia roolimalleja tarpeeksi?

http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002833234.html

"Ulkomaalais­taustaisia tyttöjä ohjataan lähihoitajaksi, vaikka rahkeet riittäisivät lääkäriksi"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin "ahkera 10-tyttö" ja minulle suositeltiin sairaanhoitajaopiskeluita. Matemaattisesti paljon lahjattomampi, mutta parhaimpiin oppilaisiin kuuluva kuitenkin, poika sai suositukseksi insinööriopinnot. Noh, minä opiskelin robotiikkaa vielä kun tämä kaveri yritti edelleen päästä sisään eräälle toiselle linjalle.

Minua ärsyttää, että tyttö ei ole koskaan lahjakas, vaan joku hiljainen, suorittava pänttääjä. Pojat on sitten jumalan lahjoja ihmisille, jos ovat samassa asemassa.

Tyttö saa olla hiljainen, suorittava pänttääjä jos se hänelle sopii. Itse en ollut suorittava pänttääjä vaan lahjakas ja opettajat kyllä sanoivat sen minulle vaikka juridisesti ja sosiaalisesti tyttö olinkin.

No tässä se villakoiran ydin on, että kaikki kympin tytöt nähdään jotenkin laajasti ensisijaisesti pänttääjinä, ja sitten voi todistaa toisin. Mutta pojat ovat ensisijaisesti lahjakkaita. Väitätkö, että tämä mielikuva ei muka olisi yleinen? Näen sen oman tyttöni kohdalla, kun häntä yritetään tähän rooliin paimentaa.

Se, että on hiljainen, ei poissulje lahjakkuutta. Tai jos pänttää. Itse asiassa todella moni asia elämässä ei kyllä tule pänttäämättä. Aika moni on esim. TKK:lla (tai höpölöpö-aallossa nykyään) ensimmäisenä vuotena vähän masentuneena, kun se käsien heiluttelu ei enää riitä. Pitää tehdä töitä niiden numeroiden eteen. Paljon töitä. Ja ympärillä on sinua lahjakkaampia ihmisiä kymmenittäin, vaikka ennen olit paras. Naiset pärjää ihan mainiosti, tai ainakin omina aikoina pärjäsi. Pänttäys ja istumalihakset on välttämättömiä.

Terveisin DI ja mies

Itselläni lahjakkuus ja hyvä muisti aiheuttivat, sen etten joutunut/oppiniut lukiossa pänttäämään. 

Karu todellisuus iskikin sitten opintojen parissa, kun valitettavasti luennoitsijatkin ja assistentit eivät olleet mitenkään pedagogisesti lahjakkaita.

t. DI ja nainen

Käyttäjä2628 kirjoitti:

Minä pyrin kohdistamaan huomion aina positiiviseen, olipa tyttö tai poika. Pyydän myös oppilaita nimeämään hyvää itsessään ja muissa.

Se on aika vaikeaa monelle, sukupuolesta riippumatta. Kaveria on helpompi kehua kuin  itseä.

Opetan perusasteella. Jatko-opintoihin lähinnä kyselen onko suuntana amis vai lukio ja suhteessa siihen kommentoin oppilaan vahvuuksia ja mahdollisia riskejä. Esim. ns. laiskasti pärjääville (jotka oppivat asian kuulemalla ja koulun ulkopuolelta, mutta eivät oikeastaan paljon lue kirjaa tai tee läksyjä tunnin ulkopuolella) kerron, että lukiossa kannattaa ottaa napakka ote heti alusta, niin pysyy kärryillä hienosti.

Lisäksi kerron kaikille, että ei tarvitse tietää tai luulla tietävänsä elämää kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Riittää, kun tekee mielekkään lähitulevaisuuden ja jokaisen päivän.

Isoin ongelma omien oppilaitten kohdalla on se, että perheissä edelleen on osin vallalla lukion ihailu ja amiksen aliarviointi. Eli olipa tyttö tai poika, niin moni perhe puskisi lukioon vaikka se ei ehkä oppilaan profiiliin istuisi.

Niin metsään menee kuin olla ja voi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin "ahkera 10-tyttö" ja minulle suositeltiin sairaanhoitajaopiskeluita. Matemaattisesti paljon lahjattomampi, mutta parhaimpiin oppilaisiin kuuluva kuitenkin, poika sai suositukseksi insinööriopinnot. Noh, minä opiskelin robotiikkaa vielä kun tämä kaveri yritti edelleen päästä sisään eräälle toiselle linjalle.

Minua ärsyttää, että tyttö ei ole koskaan lahjakas, vaan joku hiljainen, suorittava pänttääjä. Pojat on sitten jumalan lahjoja ihmisille, jos ovat samassa asemassa.

Tyttö saa olla hiljainen, suorittava pänttääjä jos se hänelle sopii. Itse en ollut suorittava pänttääjä vaan lahjakas ja opettajat kyllä sanoivat sen minulle vaikka juridisesti ja sosiaalisesti tyttö olinkin.

No tässä se villakoiran ydin on, että kaikki kympin tytöt nähdään jotenkin laajasti ensisijaisesti pänttääjinä, ja sitten voi todistaa toisin. Mutta pojat ovat ensisijaisesti lahjakkaita. Väitätkö, että tämä mielikuva ei muka olisi yleinen? Näen sen oman tyttöni kohdalla, kun häntä yritetään tähän rooliin paimentaa.

Se, että on hiljainen, ei poissulje lahjakkuutta. Tai jos pänttää. Itse asiassa todella moni asia elämässä ei kyllä tule pänttäämättä. Aika moni on esim. TKK:lla (tai höpölöpö-aallossa nykyään) ensimmäisenä vuotena vähän masentuneena, kun se käsien heiluttelu ei enää riitä. Pitää tehdä töitä niiden numeroiden eteen. Paljon töitä. Ja ympärillä on sinua lahjakkaampia ihmisiä kymmenittäin, vaikka ennen olit paras. Naiset pärjää ihan mainiosti, tai ainakin omina aikoina pärjäsi. Pänttäys ja istumalihakset on välttämättömiä.

Terveisin DI ja mies

Ehkä se ei aina riipu juuri sukupuolesta vaan siitä miten tuo itseään esiin. Itse laiskottelin enkä ollut käsi pystyssä jokaiseen kysymykseen toisin kuin vieressä istuvat ahkerat tytöt ja sain kymppejä, joten eipä minua olisi ahkeraksi voinut kutsua.

Emme anna mitään roolimalleja. Yritämme vain etsiä nuorelle alaa, joka vastaisi parhaiten hänen kiinnostustaan ja lahjojaan.

Terveisin

Opo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin "ahkera 10-tyttö" ja minulle suositeltiin sairaanhoitajaopiskeluita. Matemaattisesti paljon lahjattomampi, mutta parhaimpiin oppilaisiin kuuluva kuitenkin, poika sai suositukseksi insinööriopinnot. Noh, minä opiskelin robotiikkaa vielä kun tämä kaveri yritti edelleen päästä sisään eräälle toiselle linjalle.

Minua ärsyttää, että tyttö ei ole koskaan lahjakas, vaan joku hiljainen, suorittava pänttääjä. Pojat on sitten jumalan lahjoja ihmisille, jos ovat samassa asemassa.

Mitä ihmettä horiset

Sitä, että 10:n tyttö on pänttääjä ja 10:n poika lahjakas.

Tällainen asennemaailma mitätöi älykkyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin "ahkera 10-tyttö" ja minulle suositeltiin sairaanhoitajaopiskeluita. Matemaattisesti paljon lahjattomampi, mutta parhaimpiin oppilaisiin kuuluva kuitenkin, poika sai suositukseksi insinööriopinnot. Noh, minä opiskelin robotiikkaa vielä kun tämä kaveri yritti edelleen päästä sisään eräälle toiselle linjalle.

Minua ärsyttää, että tyttö ei ole koskaan lahjakas, vaan joku hiljainen, suorittava pänttääjä. Pojat on sitten jumalan lahjoja ihmisille, jos ovat samassa asemassa.

Just oli se joku uutinen, jossa nuori mies oli vuodessa vai kahessa opiskellut lukion oppimäärän lääkistä varten, vaikka oli siis amiksen käynyt. Ensimmäinen kommentti uutisessa oli että "eipä ollut mikään suorittava 10-tytteli" tai jotain. Ja helvetisti samanmielisiä.

Että se, että oppii asiat ekalla, tokalla, kolmannella... kasilla, ysillä.. lukiossa... pääsykokeissa...

Se pitkäjänteisyys ei ole mitään, eikä se osaaminen. Se on vaan lahjatonta suorittamista.

Ps. Minulla on naispuolinen ystävä joka teki melkein saman, opiskeli lähinnä kieliä ja humanistisia juttuja lukiossa, 5 keskiarvoilla fyssat, kemiat, matikat. Ei käytännössä osannut niitä yhtään.

Nyt luki 2 vuodessa työn ohella ne jutut, ja pääsi lääkikseen. Mutta jotain suorittavaa ja lahjatonta siinä varmasti oli, olihan hän nainen.

Lahjakkaalta tosiaan kuulostaa, jos matikka, kemia ja fysiikka oli 5. Miten on mahdollista, että tällainen henkilö pääsi lääkikseen?

Kysytkö nyt ihan tosissasi? Se, että on joskus teini-iässä saanut vitoset noista aineista tarkoittaa lähinnä, ettei ole asiaan panostanut. Kuka tahansa tervejärkinen aikuinen pystyy opiskelemaan ne asiat vähintään 8 tasoisesti, jos halua on. Sitten kun on vimma, kuten ystävälläni, niin saa kympit. Ei ne ole mitään ydinfysiikkaa ne lukiojutut :D

Sanoit, ettei käytännössä osannut niitä yhtään. Ja että jokainen tervejärkinen aikuinen oppii ne ja että ystäväsi opiskeli ne myöhemmin mielettömällä panostuksella. Ja alkuperäinen pointtisi oli se, että hänet pitäisi julistaa lahjakkaaksi tai olemme sovinisteja.

Oisko nyt kyse siitä, että sinä sanoit paljon ja luulit minunkin sanoneen?

Se, että mies opiskelee asiat tyhjästä ja nainen, on ihan sama asia. Sen jälkeen vaihdellaan, että onko kyse lahjakkuudesta vai pänttämisestä. Molemmat pänttäsivät, koska sitä se opiskelun pohja on. Kiinnostus ja motivaatio on hyvänä kakkosena. Pänttäys ja kiinnostus ja motivaatio on sitten jo yhdessä semmosta, että voi jo näkyä lahjakkuutena.

Jos kokee lukion luonnontieteiden läpäisyyn kiitettävästi tarvittavan jotain yli-inhimillisiä taitoja niin ei ole niitä kirjoja kyllä koskaan avannut.

Naiset nyt vain ovat luonnostaan vastuunpakoilijoita, joten lähäriksi kouluttautuminen on ihan luontevaa tytöille.

Vierailija kirjoitti:

Emme anna mitään roolimalleja. Yritämme vain etsiä nuorelle alaa, joka vastaisi parhaiten hänen kiinnostustaan ja lahjojaan.

Terveisin

Opo

Tää on ihan suunnattoman ärsyttävää x( ymmärsin vasta lukion jälkeen, että on olemassa sellainen ala, mihin itse päädyin kun sen vahingossa löysin. Sen sijaan, että oltaisiin esitelty niitä eri aloja, niin käsiteltiin opon "hyvää tunnetta siitä mitä sä osaat". Ihan oikeasti, ei teillä ole numeroiden ja muiden vähäisten keskustelujen pohjalta mitään kykyä sanoa, mihin pitäisi suuntautua. Antakaa oppilaille mahdollisimman paljon esimerkkejä älkääkä leikkikö mitään psykologeja.

Meillä opo rakasti just muutamaa alaa, ja mielivaltaisesti suositteli niitä sitten vuodesta toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin "ahkera 10-tyttö" ja minulle suositeltiin sairaanhoitajaopiskeluita. Matemaattisesti paljon lahjattomampi, mutta parhaimpiin oppilaisiin kuuluva kuitenkin, poika sai suositukseksi insinööriopinnot. Noh, minä opiskelin robotiikkaa vielä kun tämä kaveri yritti edelleen päästä sisään eräälle toiselle linjalle.

Minua ärsyttää, että tyttö ei ole koskaan lahjakas, vaan joku hiljainen, suorittava pänttääjä. Pojat on sitten jumalan lahjoja ihmisille, jos ovat samassa asemassa.

Just oli se joku uutinen, jossa nuori mies oli vuodessa vai kahessa opiskellut lukion oppimäärän lääkistä varten, vaikka oli siis amiksen käynyt. Ensimmäinen kommentti uutisessa oli että "eipä ollut mikään suorittava 10-tytteli" tai jotain. Ja helvetisti samanmielisiä.

Että se, että oppii asiat ekalla, tokalla, kolmannella... kasilla, ysillä.. lukiossa... pääsykokeissa...

Se pitkäjänteisyys ei ole mitään, eikä se osaaminen. Se on vaan lahjatonta suorittamista.

Ps. Minulla on naispuolinen ystävä joka teki melkein saman, opiskeli lähinnä kieliä ja humanistisia juttuja lukiossa, 5 keskiarvoilla fyssat, kemiat, matikat. Ei käytännössä osannut niitä yhtään.

Nyt luki 2 vuodessa työn ohella ne jutut, ja pääsi lääkikseen. Mutta jotain suorittavaa ja lahjatonta siinä varmasti oli, olihan hän nainen.

Lahjakkaalta tosiaan kuulostaa, jos matikka, kemia ja fysiikka oli 5. Miten on mahdollista, että tällainen henkilö pääsi lääkikseen?

Kysytkö nyt ihan tosissasi? Se, että on joskus teini-iässä saanut vitoset noista aineista tarkoittaa lähinnä, ettei ole asiaan panostanut. Kuka tahansa tervejärkinen aikuinen pystyy opiskelemaan ne asiat vähintään 8 tasoisesti, jos halua on. Sitten kun on vimma, kuten ystävälläni, niin saa kympit. Ei ne ole mitään ydinfysiikkaa ne lukiojutut :D

Onhan lääkikseen pääsy siis hieno juttu ja noin, mutta jotenkin tarpeetonta vetää naiskortti esiin. Hän opiskeli vimmalla aineita, jotka "jokainen täysjärkinen aikuinen oppii" ja jotka "eivät ole mitään ydinfysiikkaa". Ja kun hän ei aiemmin ollut panostanut yhtä paljon hän sai niistä vitosen. Ei, en kyllä pitäisi matemaattisesti lahjakkaana VAIKKA OLISI MIES.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Emme anna mitään roolimalleja. Yritämme vain etsiä nuorelle alaa, joka vastaisi parhaiten hänen kiinnostustaan ja lahjojaan.

Terveisin

Opo

Tää on ihan suunnattoman ärsyttävää x( ymmärsin vasta lukion jälkeen, että on olemassa sellainen ala, mihin itse päädyin kun sen vahingossa löysin. Sen sijaan, että oltaisiin esitelty niitä eri aloja, niin käsiteltiin opon "hyvää tunnetta siitä mitä sä osaat". Ihan oikeasti, ei teillä ole numeroiden ja muiden vähäisten keskustelujen pohjalta mitään kykyä sanoa, mihin pitäisi suuntautua. Antakaa oppilaille mahdollisimman paljon esimerkkejä älkääkä leikkikö mitään psykologeja.

Meillä opo rakasti just muutamaa alaa, ja mielivaltaisesti suositteli niitä sitten vuodesta toiseen.

19-vuotias voisi toisaalta ehkä osata jo itsekin pohtia asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin "ahkera 10-tyttö" ja minulle suositeltiin sairaanhoitajaopiskeluita. Matemaattisesti paljon lahjattomampi, mutta parhaimpiin oppilaisiin kuuluva kuitenkin, poika sai suositukseksi insinööriopinnot. Noh, minä opiskelin robotiikkaa vielä kun tämä kaveri yritti edelleen päästä sisään eräälle toiselle linjalle.

Minua ärsyttää, että tyttö ei ole koskaan lahjakas, vaan joku hiljainen, suorittava pänttääjä. Pojat on sitten jumalan lahjoja ihmisille, jos ovat samassa asemassa.

Mitä ihmettä horiset

Sitä, että 10:n tyttö on pänttääjä ja 10:n poika lahjakas.

Tällainen asennemaailma mitätöi älykkyyttä.

Erittäin usein myös totta ja usein se heijastuu käytöksestä.

Miksi tämä muuten nähdään juuri tyttöjä sortavana? Jos tilanne olisi toisinpäin tässä valiteltaisiin nyt sitä kuinka ärsyttävää on, kun tyttöjen ahkeruus ja panostus mitätöidään pelkäksi lahjakkuudeksi.

Ne ongelmat eli sukupuolen mukaan ohjaaminen taitavat ehkä olla paljon syvemmällä kuin opinnonohjauksessa. Iso osa tietää jo lukioon mennessään, mitä voisivat haluta opiskella myöhemmin ja sen mukaan kurssejakin valitaan. On yleistä mutta myös kummallista, että niin moni nainen ei valitse miesvaltaista alaa, vaikka on lahjakas sille soveltuvissa aineissa. Melkeinpä kaikki niistä, jotka miettivät mitä alaa hakisivat lukemaan, päätyvät jollekin sote-alalle ja olen aina kysynyt, että eikö noilla arvosanoilla esim. tekniikka kiinnosta. En jotenkin ymmärrä, miksi sitä pidetään niin harvoin vaihtoehtona.

Vierailija kirjoitti:

Ne ongelmat eli sukupuolen mukaan ohjaaminen taitavat ehkä olla paljon syvemmällä kuin opinnonohjauksessa. Iso osa tietää jo lukioon mennessään, mitä voisivat haluta opiskella myöhemmin ja sen mukaan kurssejakin valitaan. On yleistä mutta myös kummallista, että niin moni nainen ei valitse miesvaltaista alaa, vaikka on lahjakas sille soveltuvissa aineissa. Melkeinpä kaikki niistä, jotka miettivät mitä alaa hakisivat lukemaan, päätyvät jollekin sote-alalle ja olen aina kysynyt, että eikö noilla arvosanoilla esim. tekniikka kiinnosta. En jotenkin ymmärrä, miksi sitä pidetään niin harvoin vaihtoehtona.

No tässä ne roolimallit varmasti juuri toimisi. Koska lähes poikkeuksetta tekniikkaa opiskelevilla naisilla on perheessä se malli.

Youtubessa on video pikkulapsien luokasta, ja opettaja pyytää piirtämään hävittäjälentäjiä, palomiehiä, kirurgeja jne. Pojat ja tytöt piirtää miespuolisena ne.

Sitten luokkaan astelee naishävittäjä, naiskirurgi, naispalomies jne.. Ja lapset tuijottaa suu auki. Huutelee: "Ne leikkii, niillä on naamiaiset!" Eipä ollut :)

Ei lapset/nuoret nää naisia niillä aloilla, ei niitä osaa sitten edes ajatella itelleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne ongelmat eli sukupuolen mukaan ohjaaminen taitavat ehkä olla paljon syvemmällä kuin opinnonohjauksessa. Iso osa tietää jo lukioon mennessään, mitä voisivat haluta opiskella myöhemmin ja sen mukaan kurssejakin valitaan. On yleistä mutta myös kummallista, että niin moni nainen ei valitse miesvaltaista alaa, vaikka on lahjakas sille soveltuvissa aineissa. Melkeinpä kaikki niistä, jotka miettivät mitä alaa hakisivat lukemaan, päätyvät jollekin sote-alalle ja olen aina kysynyt, että eikö noilla arvosanoilla esim. tekniikka kiinnosta. En jotenkin ymmärrä, miksi sitä pidetään niin harvoin vaihtoehtona.

No tässä ne roolimallit varmasti juuri toimisi. Koska lähes poikkeuksetta tekniikkaa opiskelevilla naisilla on perheessä se malli.

Youtubessa on video pikkulapsien luokasta, ja opettaja pyytää piirtämään hävittäjälentäjiä, palomiehiä, kirurgeja jne. Pojat ja tytöt piirtää miespuolisena ne.

Sitten luokkaan astelee naishävittäjä, naiskirurgi, naispalomies jne.. Ja lapset tuijottaa suu auki. Huutelee: "Ne leikkii, niillä on naamiaiset!" Eipä ollut :)

Ei lapset/nuoret nää naisia niillä aloilla, ei niitä osaa sitten edes ajatella itelleen.

Just tän takia on tärkeää, että kirjoissa on molemmat sukupuolet tekemässä kaikkea. Vaikka se NIIN ÄRSYTTÄÄ ihmisiä, jotka väittää että koko ilmiötä ei ole. Jos sitä ei ole, niin mitä väliä että on Kiira Kirurgi, Hanna Hävittäjälentäjä jne ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne ongelmat eli sukupuolen mukaan ohjaaminen taitavat ehkä olla paljon syvemmällä kuin opinnonohjauksessa. Iso osa tietää jo lukioon mennessään, mitä voisivat haluta opiskella myöhemmin ja sen mukaan kurssejakin valitaan. On yleistä mutta myös kummallista, että niin moni nainen ei valitse miesvaltaista alaa, vaikka on lahjakas sille soveltuvissa aineissa. Melkeinpä kaikki niistä, jotka miettivät mitä alaa hakisivat lukemaan, päätyvät jollekin sote-alalle ja olen aina kysynyt, että eikö noilla arvosanoilla esim. tekniikka kiinnosta. En jotenkin ymmärrä, miksi sitä pidetään niin harvoin vaihtoehtona.

No tässä ne roolimallit varmasti juuri toimisi. Koska lähes poikkeuksetta tekniikkaa opiskelevilla naisilla on perheessä se malli.

Youtubessa on video pikkulapsien luokasta, ja opettaja pyytää piirtämään hävittäjälentäjiä, palomiehiä, kirurgeja jne. Pojat ja tytöt piirtää miespuolisena ne.

Sitten luokkaan astelee naishävittäjä, naiskirurgi, naispalomies jne.. Ja lapset tuijottaa suu auki. Huutelee: "Ne leikkii, niillä on naamiaiset!" Eipä ollut :)

Ei lapset/nuoret nää naisia niillä aloilla, ei niitä osaa sitten edes ajatella itelleen.

Just tän takia on tärkeää, että kirjoissa on molemmat sukupuolet tekemässä kaikkea. Vaikka se NIIN ÄRSYTTÄÄ ihmisiä, jotka väittää että koko ilmiötä ei ole. Jos sitä ei ole, niin mitä väliä että on Kiira Kirurgi, Hanna Hävittäjälentäjä jne ;)

Leena Lastenhoitaja toimii edelleen yhtä hyvin, koska naiset on luonnostaan hoivaavia eikä hävittäjälentäjiä. Punavihreä mädätys vie tän maailman vielä suohon. Syntyvyyshän laskee jo nyt, miksi sitä pitää vielä pahentaa?

http://www.dailymail.co.uk/femail/article-3606869/Children-stunned-meet…

'He's big and strong': Children are stunned to meet female firefighters, surgeons and RAF pilots - after drawing MEN doing those jobs in a social experiment

Tuolta löytyy tuo video, jossa ihmettelevät lapset mm. naispuolista RAF-lentäjää

Ahkeruuteen lasta kuuluu kannustaa ei kehua älykkyydestä.

Luin jostain näin 15v liian myöhään poikani kohdalla.

Tyttö on aina ollut ahkera ja kilpailuhenkinen, tehnyt työtä sen eteen että on pärjännyt koulussa ja opinnoissa ja niin häntä on ollut helppo kannustaa, sinä olet niin ahkera ja teet työsi hyvin.

Poika taas älykäs sekä patalaiska ja surffali lukion lukematta, viimeisiä kursseja tentti tyyliin numero todistukseen kirjoitetaan tunnin päästä, että saatiin juhlittua ylppärit sinä keväänä, kun viimeiset kirjoitukset oli.

Häntä tuli aina kannustettu, lukisit nyt kun olet niin fiksu että susta olisi mihin vaan.

Tytöllä kaksi korkeakoulututkintoa kahdeksassa vuodessa, pari vuotta reppureisussa maailmalla, vakituinen työpaikka, kaksi lasta, omakotitalo ja aviomies, kolmekymppisenä.

Poika meni 12v sitten, kirjoitusten jälkeen kesätöihin, jossa on edelleen, vähintäin kerran vuodessa kertoo että työpaikka kouluttaisi milloin mihinkin tehtäviin, mutta ei, liikaa vastuuta, liikaa vaivaa palkkaan nähden, vastuuta toisten tekemätömyydestä jne.

Palkka vaan on niin pieni, että ajattelee ettei tässä perhettä voi perustaa ja oikeasti ei edes pidä työstään.

Vierailija kirjoitti:

http://www.dailymail.co.uk/femail/article-3606869/Children-stunned-meet…

'He's big and strong': Children are stunned to meet female firefighters, surgeons and RAF pilots - after drawing MEN doing those jobs in a social experiment

Tuolta löytyy tuo video, jossa ihmettelevät lapset mm. naispuolista RAF-lentäjää

Ohhoh :O tekis mieli kokeilla omilla muksuilla.. Miten noin pienillä voi olla noin lukkiutuneet käsitykset, en oo tajunnut että vois olla noin paha. Todella pistää miettimään.

Olen täysin samaa mieltä. Itse olen nainen ja toimin ohjelmistokehittäjänä eli suunnittelen ja koodaan ohjelmistoja. Olin noin reilun 100:n vuosikurssilaisen joukosta yksi viidestä naisesta, meistä vain kaksi vei koulun loppuun ja minä olin ainoa joka meni koodaamaan. Oma roolimallini tuli isoveljeltäni, koska teknisiä naisia lähiympäristössä ei ollut. Koodi ja tietokoneet ovat kiehtoneet lapsesta lähtien juurikin veljen inspiroimana, mutta koen joutuneeni rehkimään huomattavasti enemmän kuin miehet joilla on usein kunnollinen tukiverkko urakehityksen takaamiseksi. 

Työssäni olen huomannut että nuoret naiset innostuvat koodaamisesta aivan eri tavalla kun näkevät toisen naisen tekevän sitä. Moni sanoo aluksi että "en mä osaa", roolimalli vaikuttaa asiaan ratkaisevasti koska tyttö voi samaistua ja uskoa itsekin kykenevänsä tähän. Harmi kyllä jopa naisilla on oikeasti yllättynyt reaktio kun kerron tekeväni tiimissä koodia enkä esimerkiksi HR:ää tai designiä, joskus sitä pidetään jopa outona.