Yksinäiset, miten selviätte kesästä?

No nyt se kesä on täällä...

up

Huonosti koska en kestä sitä jatkuvaa hellettä ja auringonpaistoa. Tulen lähinnä pysymään sisällä ja menemään ulos vain sateiden aikaan tai kun on pilvistä ja viileämpää.

Vaikeaa on. Vaikka treenaan aktiivisesti ja käyn salilla, niin silti olen yksin. Pientä salimahaa on, ettei ihan ole rasvaprosentti 10 luokkaa. Välillä masentaa katsella muita onnellisia pariskuntia, joissa miehellä on käsipuolessa perussöpö, terveellisen hoikka nainen. Itse en sellaisia saa.

Tästäkin syystä en mielelläni käy paikoissa, joissa on paljon ihmisiä. Masentuisin vain.

Usein kyllä vertailen itseäni siihen mieheen. Tunnen itseni usein olevani hänen yläpuolellaan, jos mies onkin jotenkin minua heiveröisemmän näköinen ja kokoinen. Itse olen 180 cm pitkä ja painan 95 kg.

En vain oikein osaa keskustella ihmisten kanssa. Olen itse kiinnostunut monenlaisista asioista: ilmailu, tekniikka,

meteorologia, politiikkaa jne. 

Mutta suurin osa muista ihmisistä ei ole näistä kiinnostunut enkä osaa itse keskustella sellaisten kanssa, jotka koen jotenkin itseäni tyhmemmiksi. En vain tiedä mistä heidän kanssaan pitäisi puhua.

M38

Samoin kuin muistakin vuoden ajoista. Nukun, syön, selaan nettiä, katson tv:tä, luen kirjoja ja lehtiä, kuuntelen musiikkia, käyn kaupassa, pyöräilen. Ainoa ero talveen verrattuna on se, ettei tarvitse tehdä lumitöitä ja lämmittää taloa urakalla. Ja tämä on ensimmäinen kesäni eläkeläisenä. Ei tarvitse olla kesällä töissä. Tekee kipeää katsoa ihmisiä terasseilla? Minulla ei tee. En ole yhtään kertaa viettänyt aikaani terasseilla kaljaa kiskomassa.